Venuksenkengät (Paphiopedilum) on kämmekkäkasveihin kuuluva suku, jonka noin 65–70 lajia[1] ovat kotoisin Etelä-Kiinasta, Intiasta, Kaakkois-Aasiasta ja Tyynenmeren saarilta. Venuksenkengät ovat saaneet nimensä kukastaan, jonka huuli on kehittynyt pussimaiseksi ja muistuttaa hieman tohvelia.[2] Kaikkien venuksenkenkälajien luonnosta kerättyjen yksilöiden myyminen on kielletty CITES-sopimuksessa.[3]

Venuksenkengät
Paphiopedilum sukhakulii
Paphiopedilum sukhakulii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Alaheimo: Tikankonttikasvit Cypripedioideae
Tribus: Cypripedieae
Alatribus: Paphiopedilinae
Suku: Venuksenkengät Paphiopedilum
Pfitzer, 1886
Katso myös

  Venuksenkengät Wikispeciesissä
  Venuksenkengät Commonsissa

Kuvaus muokkaa

Venuksenkenkien tieteellinen nimi tulee kreikasta, jossa Paphos on eräs kaupunki Kyproksella ja pedilon tohveli tai tossu. Aiemmin useimmat suvun lajit luettiin tikankontteihin (Cypripedium); nimi Paphiopedilum hyväksyttiin ryhmän nimeksi vuonna 1959. Luonnollisilla esiintymisalueillaan venuksenkengät kasvavat tavallisesti metsänpohjan ilmavassa humuskerroksessa;[4] muutamat lajit ovat epifyyttejä tai litofyyttejä.

Venuksenkenkien silmiinpistävin tuntomerkki on niiden poikkeuksellisen muotoinen, vahakiiltoinen kukka. Kukan pussimainen huuli on ansa, johon kukin laji houkuttelee tietyn pölyttäjähyönteisensä. Kun eläin putoaa pussiin, on ainoa keino ulospääsyyn ryömiä huulen takapintaa pitkin ylös, jolloin hyönteiseen kiinnittyvät siitepölymyhkyt. Pölyttäjä vie myhkyt uuteen kasviin, jolloin sama toistuu ja kasvi hedelmöittyy. Venuksenkengät eivät siis ole lihansyöjäkasveja; ne ainoastaan käyttävät pölyttäjiään häikäilemättömästi hyväksi.

Venuksenkenkien kukat ovat suurikokoisia ja niiden läpimitta voi olla toistakymmentä senttimetriä. Huulen yläpuolella on eteenpäin kääntynyt terälehti, joka estää sadevettä kertymästä pussiin. Sivuilla on kaksi tavallisesti pitkähköä terälehteä, jotka toisinaan toimivat houkuttimina pölyttäjähyönteisille. Kukkien väritys ja kuviointi vaihtelee suuresti usein myös saman kukan terälehtien välillä.

Kasvutavaltaan venuksenkengät ovat haarajatkoisia: ne kasvattavat lehtiruusukkeen, johon kehittyy vastakkaisia pitkänsuikeita tai -soikeita lehtiä ja ylimmäiseksi lopulta kukinto. Kukinto koostuu yhdestä tai muutamasta vuorotellen avautuvasta kukasta. Kukinnon kuihduttua verso vähitellen kuolee ja sen juurelta kasvaa yksi tai useampia uusia lehtiruusukkeita. Lehdet ovat jäykkiä ja mehimäisiä, ja kasvi varastoi niihin vettä varsimukuloiden puuttuessa. Useiden lajien lehdet ovat laikukkaat. Paksuissa ja mehevissä juurissa on karvapinta.

Kasvatus muokkaa

Venuksenkengät ovat suosittuja koristekasveja, ja niistä on kehitetty tuhansia risteymiä. Risteymät sopivat tavallisesti luonnonlajeja paremmin huonekasvatukseen. Vaikka venuksenkengät ovat maaorkideoita, niitä ei tule kasvattaa mullassa vaan esimerkiksi ilmavassa kaarnaseoksessa, jossa juuret pääsevät kuivumaan tarpeeksi nopeasti. Kesällä kasvualusta tulee pitää tasaisen kosteana, ei kuitenkaan märkänä; talvella se saa kuivua lähes kokonaan ennen seuraavaa kastelua. Kirjavalehtiset lajit vaativat pääsääntöisesti tasaista lämpöä ja vähäistä valoa – liika valo saa niiden lehdet vaalenemaan. Tasaisen vihreälehtiset lajit viihtyvät valoisalla, mutta paahteettomalla ikkunalla, ja niitä voi talviöinä pitää viileämmässä kukinnan edesauttamiseksi.

Sukuun kuuluvia lajeja muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Paphiopedilum Wessex Orchid Society. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.8.2019. (englanniksi)
  2. Slipper orchid ARKive. Arkistoitu 7.7.2010. (englanniksi)
  3. Cribb, Phil: Paphilopedilum armeniacum Kew Royal Botanic Gardens. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 4.10.2011. (englanniksi)
  4. Paphiopedilum Orchids The House of Orchids. Arkistoitu 5.12.2011. (englanniksi)
  5. a b c Venuksenkengät – Paphiopedilum Laji.fi. Viitattu 20.11.2020.

Aiheesta muualla muokkaa