Venäläiskivi

historiallinen joukkohauta Äänekoskella

Venäläiskivi on siirtolohkare nykyään Äänekosken kaupunkiin kuuluvassa Koivistonkylässä entisen Äänekosken maalaiskunnan alueella. Se sijaitsee aivan museotienä olevan Koiviston paikallistien vieressä.

Venäläiskivi.

Kivi on rauhoitettu, ja se sekä lähellä oleva, perimätietoon perustuva hautapaikka kuuluvat Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin.[1]

Kiven merkitys liittyy kylässä sattuneen Suomen sodan Koiviston kahakan muistamiseen.[1] Kiveen on kiinnitetty taistelusta kertova muistokyltti, ja sen vieressä on myös opastaulu.[1]

Koiviston kahakka muokkaa

 
Koiviston kahakan muistokyltti.

Venäläiset valloittivat Koiviston vuoden 1808 maaliskuun lopulla.[2] Joukot ottivat haltuunsa viljamakasiinin,[2] joka oli rakennettu noin vuonna 1776.[3] Makasiinia vartioi 60–70 sotilaan osasto, joka piti majaa kievarissa.[2] Johan August Sandels valtasi Kuopion takaisin venäläisiltä.[2] Ruotsalaisjoukot etenivät etelään päin vallaten venäläisiltä näiden varastoja ja omia varastojaan takaisin.[2] Everstiluutnantti Fahlander lähestyi 30. toukokuuta 1808 vastaisena yönä Koivistoa pohjoisesta, ja tarkoitus oli saartaa kylä, tehdä valehyökkäys ja katkaista vihollisen pakotie.[2] Taistelu alkoi kuitenkin ennenaikaisesti, koska kylässä tehtiin hälytys.[2] Fahlanderin kajaanilaisjoukot syöksyivät venäläisten kimppuun ”hurraata huutain ja pajunetit tanassa”.[2] Venäläiset tulivat ilmeisesti kuitenkin yllätetyiksi, koska makasiini onnistuttiin valloittamaan.[2] Fahlanderin tappiot olivat viisi haavoittunutta jääkäriä.[2] Venäläisiltä kaatui 11 miestä, loput säntäsivät pakoon, ja iso osa pääsikin.[2] 27 sotilasta saatiin kiinni, heistä yhdeksän oli haavoittunut.[2] Kaatuneet venäläissotilaat haudattiin Venäläiskiven taakse tieltä nousevaan rinteeseen.[2] Makasiini jouduttiin hyökkäyksen pelossa jättämään jo seuraavana päivänä.[2] Koska hevosia ei ollut, mukaan saatiin vain ”56 mattoa jauhoa ja 4 mattoa ryynejä”.[2]Matto tarkoittaa edellisessä isokokoista, tavallisesti niinistä jauhosäkkiä tai säkkiä, joissa esimerkiksi 1800-luvulla tuotiin viljaa Venäjältä Suomeen.[4]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c Muinaisjäännösrekisteri: Venäläiskivi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.3.2007. Museovirasto. Viitattu 20.9.2015.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Pyyppönen, 1999, Venäläiskivi
  3. Pyyppönen, 1999, Kruununmakasiini
  4. Sadeniemi, Matti (päätoim.): Nykysuomen sanakirja, osa 3. 14. painos. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18261-3.

Aiheesta muualla muokkaa