Venäjän yleisesikunta-akatemia
Venäjän yleisesikunta-akatemia (ven. Военная академия Генерального штаба Вооруженных Сил Российской Федерации) perustettiin nykymuodossaan vuonna 1918 Moskovassa Leonid Govorovin aloitteesta.
Akatemia on kokeneemmalle neuvostoajan ja Venäjän henkilöstölle tarkoitettu oppilaitos. Ennen valintaansa yleisesikunta-akatemiaan upseerit käyvät oman palvelus- tai puolustushaaransa akatemian.
Akatemia on Venäjän armeijan arvostetuin oppilaitos, jonka käyvät kaikki korkeisiin asemiin pyrkivät upseerit. Siellä järjestetään myös erityiskursseja siviilivirkamiehille ja sotateollisuusyritysten johtajille. Akatemiassa opiskelee ulkomaalaisiakin sotilaita.[1]
Nykyistä akatemiaa edelsi keisarikunnan aikana Nikolain yleisesikunta-akatemia, jonka historia ulottuu vuoteen 1832. Koulussa oli keisarivallan aikaan suomalaisille oma kiintiönsä, jossa suomalaisia koulutettiin Venäjän armeijan upseereiksi[2].
Opetuksen sisältö muokkaa
Laitoksessa opetetaan mm. strategiasta, operaatiotaidosta ja taistelukentästä sekä puolustusvoimien organisaatiosta ja hallinnosta.[1]
Duginin vaikutus muokkaa
Vuosina 1991-1992 Prokhanov ja Dugin pyrkivät muodostamaan Euroopan äärioikeiston ja useiden Venäjän Yleisesikunta-akatemian professoreiden ja laitosjohtajien välille liittoumaa. Yleisesikunta-akatemian silloisen johtajan, kenraali Igor Rodionovin on kerrottu pitäneen Duginista ja suhtautuneen tähän avoimen ystävällisesti. Vaikutus Rodionoviin jatkui senkin jälkeen, kun tästä tuli Venäjän puolustusministeri. Duginin kirja, joka siirtyi oppimateriaaliksi Yleisesikunta-akatemiaan kirjoitettiin juuri Rodionovin puolustusministerikaudella vuosina 1996-1997.[3]
Geopolitiikan teorian opetus Venäjän johdolle on merkittävä muutos aiempaan Neuvostoliiton aikaiseen kommunistijohtoiseen opetukseen, sillä geopolitiikka nähtiin silloin sopimattomana teoriana sen natsismiin liittyvien kytkösten vuoksi. Sittemmin myös Venäjän kommunistinen puolue on omaksunut geopoliittista ajattelua ja kirjoittanut omia kirjojaan.[4]
Geopolitiikan perusteet muokkaa
Opistossa on John B. Dunlopin arvion mukaan ollut oppikirjana vuonna 1997 julkaistu Krimin kriisin "aivoiksi" nimetyn ultra-nationalistisen venäläisfasistin Aleksandr Duginin kirja Geopolitiikan perusteet: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus". Kirjalla on merkittävä vaikutus myös muualla venäläisessä valtionhallinnossa, politiikassa ja poliisivoimissa. Kirjan mukaan Venäjän geopoliittisena tavoitteena tulee olla koko Euroopan "suomettaminen". Suomi pitäisi sen mukaan sulauttaa Venäjään. Etelä-Suomi tulisi yhdistää Karjalan tasavaltaan ja Pohjois-Suomi lahjoitettaisiin Murmanskin alueen aluehallinnolle. Kirjan tekijä uskoo hienovaraiseen valtioiden vastaiseen toimintaan (subversioon), epävakauttamiseen ja Venäjän erikoisosastojen disinformaatioon. Operaatioita tulisi avustaa kovalla ja lujatahtoisella Venäjän kaasu-, öljy- ja muiden luonnonvarojen hyödyntämisellä, joiden avulla maita painostetaan.[3]
Kirjan valmistumiseen on vaikuttanut myös nykyään eläköitynyt Yleisesikunta-akatemian strategianlaitoksen johtaja, kenraaliluutnantti Nikolai Klokotov, joka toimi laitosjohdossa vuosina 1988 - 1996. Kirjassa hänet on merkitty kirjan tekoa avustaneeksi konsultiksi.[4]
Alumni muokkaa
Kyseisessä akatemiassa on opiskellut
- Georgij Alafuzoff [5] suoritti akatemian vuosina 1997 - 1999 ja sai nimensä akatemian priimusten marmoritauluun.[1] Alafuzoff on Suomen puolustusvoimien tiedustelun entinen ja EU:n tiedustelun nykyinen johtaja.
- Anatoli Serdjukov, joka nimitettiin Venäjän puolustusministeriksi vuoden 2007 alussa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Virta, Kaija: Venäjän uusi puolustusministeri sotakoulun kurssille 5.4.2007. HS.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.1.2015.
- ↑ Suomalaiset keisarillisen Venäjän asevoimissa eskoff.net. Viitattu 17.12.2014.
- ↑ a b John B. Dunlop: Aleksandr Dugin’s Foundations of Geopolitics 4pt.su. 2003. Viitattu 14.12.2014.
- ↑ a b Clover, Charles: OFF CENTRE: Will the Russian bear roar again? 2.12.2000. Financial Times & Eurasia.com.ru. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 22.1.2015.
- ↑ Tiedustelupomo Alafuzoff: Nato-jäsenyys heikentäisi suomalaisen tiedustelun laatua 14.12.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.5.2015. Viitattu 14.12.2014.