Wikipedia

Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain vaaleihin 2016

Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltojen vaaleihin 2016 tarkoittaa Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin kohdistunutta vaikuttamiskampanjaa, josta Yhdysvallat syyttää Venäjän valtiota ja jonka presidentti Vladimir Putin henkilökohtaisesti olisi määrännyt.

Julkistettu versio Kansallisen tiedustelujohtajan viraston (ODNI) tekemästä selvityksestä Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä Yhdysvaltain vaaleissa.

Donald Trumpin poliittiset vastustajat alkoivat jo ennen presidenttiehdokkuuden varmistumista koota ns. Steelen muistiota, jossa haettiin yhteyksiä Trumpin ja Venäjän hallinnon välille. Muistiota alkoivat koota Trumpin vastustajat republikaanisessa puolueessa, ja Hillary Clintonin vaalikampanja jatkoi sitä. Dokumentti sisältää väitteen Trumpin kampanjan salaliitosta Venäjän kanssa. Dokumentti johti FBI:n tutkintaan Trumpin ja Venäjän yhteyksistä ja lopulta erityissyyttäjä Robert Muellerin tutkimuksiin.[1]

Yhdysvaltojen tiedusteluvirastot CIA ja FBI arvioivat "suurella varmuudella" ja NSA "kohtalaisella varmuudella", että Putin ja Venäjän hallinto pyrkivät auttamaan presidentiksi valitun Donald Trumpin valinnan mahdollisuuksia silloin, kun se oli mahdollista saattamalla ulkoministeri Clintonia huonoon valoon ja rinnastamalla häntä julkisesti epäsuotuisasti suhteessa Trumpiin.[2] [3]

Yhdysvaltojen selvityksen mukaan Putin halusi mitä todennäköisimmin saattaa Clintonin epäuskottavaksi, koska Putin on syyttänyt häntä yllyttämisestä joukkomielenosoituksiin Putinin hallintoa vastaan vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa, ja koska Putin kantaa kaunaa niistä kommenteista, joiden Putin lähes varmasti katsoi väheksyvän itseään.[2][4] FBI:n mukaan hän vihasi Clintonia niin paljon, että hänellä oli selvä preferenssi vastaehdokkaan hyväksi.[5] Selvityksen mukaan hakkerit murtautuivat Demokraattien kansallinen komitean tietoverkkoon ja varastivat sähköposteja, jotka myöhemmin julkistettiin WikiLeaksissa.selvennä Myös Hillary Clintonin vaalipäällikön John Podestan sähköpostit julkistettiin.[3] Tiedusteluvirastot päättelivät "suurella varmuudella", että Venäjän sotilastiedustelu käytti dcleaks.com-sivustoa sähköpostien julkistamiseen.[4]

Edustajainhuoneen tiedustelukomitean istunnossa maaliskuussa 2017 FBI:n johtaja James Comey kertoi virastonsa tutkivan mahdollista yhteistoimintaa Venäjän ja Trumpin kampanjan välillä, ja syyllistyivätkö kampanjassa mukana olleet rikoksiin.[5] Trump erotti Comeyn 9. toukokuuta 2017, mitä pidettiin tutkinnan tahallisena haittaamisena. Entinen FBI:n pääjohtaja Robert Mueller nimitettiin johtamaan tutkintaa.

Yhdysvaltojen demokraattipuolueen johto, Democratic National Committee nosti huhtikuussa 2018 oikeusjutun, jossa puolue syyttää Hillary Clintonin tappiota Trumpin kampanjan, Venäjän viranomaisten ja WikiLeaksin salaliitosta johtuneeksi.[6]

Muellerin raportista julkaistiin tiivistelmä maaliskuussa 2019. Sen mukaan Trumpin kampanjaorganisaation ja Venäjän väliltä ei löytynyt lainvastaista yhteyttä.[7][8] Sittemmin FBI:n tutkimusta tutkimaan nimitettiin erityissyyttäjä John Durham. Durhamin komitea on pidättänyt Steelen muistion lähteenä olleen Venäjä-analyytikon, sekä Clintonin kampanjan lakimies Michael Sussmannin syytettynä valehtelusta FBI:lle.[1]

Tausta muokkaa

The Daily Beast -verkkolehden elokuussa 2016 julkaisemassa artikkelissa tarkasteltiin rt.comin ja Sputnik Newsin sosiaalisessa mediassa välittämää disinformaatiota ja Venäjä-mielistä propagandaa. Venäläismedian viestiä eteenpäin levittäneet Twitter-käyttäjät saattoivat olla joko aitoja Trumpin kannattajia tai eripuran ja propagandan levittämistä varten tekaistuja trollitilejä. Artikkelin mukaan Venäjän taktiikka oli samankaltaista kuin Neuvostoliitolla kylmän sodan aikana.[9] Tiedusteluasiantuntijat pitävät varmana, että Venäjä levitti valeuutisia, mutta ei ole yksimielisyyttä lisättiinkö propagandatoimintaa aktiivisesti vaalikampanjoinnin aikana.[10]

Kuukautta ennen kuin Trump varmisti valintansa republikaanien presidenttiehdokkaaksi, hänen tärkeä liittolaisensa ja edustajainhuoneen enemmistöjohtaja Kevin McCarthy väitti Vladimir Putinin rahoittavan Trumpia ja Dana Rohrabacheria. Puhemies Paul Ryan kehotti pitämään keskustelun salassa, mutta se vuoti julkisuuteen Washington Postin saatua nauhoituksen siitä. Ryan ja McCarthy kiistivät tiedon viimeiseen asti. Paikalla ollut republikaanien järjestötehtävissä toiminut Evan McMullin vahvisti tiedot.[11]

Sosiaalinen media muokkaa

Neuvostoliitto yritti 1950-luvulta alkaen vaikuttaa vihollisiinsa propagandaa käyttämällä. Sosiaalisen median välityksellä Venäjä pystyy samaan tehokkaammin.[12] Informaatiovaikuttamisen painopiste oli perinteisessä oikeistossa, Alt-right-liikkeessä ja fasisteissa. Monikanavaisuus, toisto ja nopeus tekivät siitä erittäin vaikean torjua.[13]

Facebookin edustajat kertoivat, että presidentinvaalikampanjan aikana Kreml-myönteisestä propagandasta tunnettu venäläinen yritys osti siltä mainoksia yhteensä 100 000 dollarilla. Mainokset vaikuttivat vahvistavan sosiaalisia ja poliittisia jakolinjoja.[14]

Trumpin ja venäläisten väliset yhteydet muokkaa

 
Venäjän Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Sergei Kisljak

Tutkijoita ovat kiinnostaneet Venäjän suurlähettiläs Sergei Kisljakin tapaamiset turvallisuusneuvonantaja Michael T. Flynnin, Jeff Sessionsin ja presidentin vävyn Jared Kushnerin kanssa. Flynn joutui eroamaan nopeasti oltuaan virassa alle kuukauden, koska hänen katsottiin antaneen varapresidentti Mike Pencelle väärää tietoa keskusteluistaan Kisljakin kanssa. Sessions jätti ilmoittamatta tapaamisesta ministerinimityksensä kuulemistilaisuudessa.[15]

Flynn on ensimmäinen hallinnon virkamies, jota vastaan on nostettu rikossyyte. Erikoissyyttäjä Muellerin kanssa sopimuksen tehnyt Flynn on tunnustanut valehdelleensa FBI:lle keskusteluistaan Kisljakin kanssa. Oikeudenkäynnissä käytettyjen lähteiden mukaan "korkea-arvoinen vallanvaihtotiimin jäsen" ohjasi häntä ottamaan yhteyttä Venäjän ja muiden maiden edustajiin YK:n Israel-päätöslauselmaa. Nimeämättömät sisäpiiriläiset kertoivat kyseisen henkilön olevan Jared Kushner.[16][17]

Yhdysvaltojen liittovaltion reagointi muokkaa

Edustajainhuoneen tiedustelukomitea aloitti tutkinnan Trumpin vaalikampanjan yhteyksistä Venäjään ja Venäjän kybertoiminnasta.[18] Myös tarkastuskomitea sekä senaatin tiedustelu- ja oikeuskomiteat ovat aloittaneet omat tutkintansa.[19] FBI käytti Steelen muistion väitteitä saadakseen FISA-lain (Foreign Intelligence Surveillance Act) mukaiset tiedusteluoikeudet salakuunnellakseen Trumpin kampanjan avustajaa Carter Pagea.[1]

Oikeusministeriö nimitti entisen FBI:n pääjohtaja Robert Muellerin erityistehtävään tutkimaan Venäjän vaikutusta presidentinvaalissa. Apulaisoikeusministeri Rod Rosensteinin mukaan tapahtumien ainutlaatuisuuden vuoksi tehtävään tarvittiin komentoketjun ulkopuolinen.[20] Erikoistutkijana Muellerilla on laajat oikeudet salassa pidettäviin tietoihin, oma budjetti, henkilökuntaa ja aikarajaa ei ole määrätty.[19] Mueller aikoo medialähteiden mukaan käyttää suurta valamiehistöä todistajien kutsumiseen, mikä merkinnee syyteharkintaa[21].

Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi äänin 97–2 pakotteita Venäjää vastaan. Mikäli presidentti yrittää helpottaa tai poistaa pakotteita, asia tulee kongressin käsittelyyn.[22]

Obaman hallinnon vastatoimet muokkaa

 
Presidentti Obama määräsi Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset tutkimaan epäilyksiä Venäjän vaikutuksesta vaaleihin.

Presidentti Barack Obama keskusteli kyberturvallisuudesta Vladimir Putinin kanssa G-20-kokouksen aikana syyskuussa 2016. Hän käski Putinia lopettamaan toimet ja varoitti vakavista seuraamuksista[23]. Toisessa haastattelussa hän lupasi, että Yhdysvallat vastaa kyberhyökkäyksiin keinoilla, jotka saattavat olla julkisia tai salaisia.[24]

Obaman hallinto vastasi määräämällä pakotteita Venäjän sotilastiedustelulle ja federaation turvallisuuspalvelulle, karkottamalla maasta 35 venäläistä agenttia ja sulkemalla Venäjän omistamat kiinteistöt Marylandissa ja Long Islandilla, joita uskottiin käytetyn vakoilutarkoituksiin.[3]

Reaktiot muokkaa

 
Entinen ulkoministeri ja presidenttiehdokas Hillary Clinton

Hillary Clintonin mukaan hakkeroinnin tarkoitus oli demokraattisen järjestelmän vahingoittaminen, koska Putinilla "oli henkilökohtaista kaunaa minua vastaan." Hänen mukaansa Putin ei koskaan antanut anteeksi hänen ulkoministerikaudellaan esittämää syytöstä, jonka mukaan Venäjän parlamenttivaaleissa esiintyi vilppiä. Clinton antoi tukensa senaatin suorittamalle tutkimuskomitealle, joka tulisi olemaan samankaltainen kuin syyskuun 11. päivän iskujen tutkinta, koska "yleisö ansaitsee tietää mitä tarkkaan ottaen tapahtui, ja miksi, jotta voisimme ennalta ehkäistä tulevia hyökkäyksiä".[25] Hänen mukaansa asia on häntä itseään suurempi, koska kyseessä on demokratian uskottavuus ja kansakunnan turvallisuus[26].

Podestan mukaan FBI:n ylimitoitettu reaktio sähköpostikohuun ja Venäjä-tutkinnan ponnettomuus osoittavat hänen mielestään, että FBI:ssä on jotain pahasti pielessä.[26]

Kuusi kymmenestä yhdysvaltalaisesta uskoo Venäjän vaikuttamisyrityksiin vaaleissa ja 72 % katsoi Trumpin saaneen hyötyä tästä, mutta republikaaneista vain 9 % oli samaa mieltä. 67 % vastaajista oli sitä mieltä, että Trumpin pojan ja kampanjajohtajan oli sopimatonta tavata venäläinen asianajaja.[27]

Donald Trumpin reaktiot muokkaa

 
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump

Presidentiksi valittu Donald Trump on myöntänyt Venäjän hakkeroineen demokraattien tietojärjestelmiä, mutta väitti ettei sillä ollut merkitystä vaalin lopputuloksen kannalta.[4] Trumpin vallanvaihtoa valmisteleva tiimi totesi tiedusteluviranomaisista, että nämä ovat "samoja, jotka sanoivat Saddam Husseinilla olevan joukkotuhoaseita." Trump itse väitti hakkereiden saattavan olla Kiinasta tai "joku tyyppi kotonaan New Jerseyssä."[28] Hänen mukaansa Venäjä-tutkinnat haittaavat maiden suhteita. Hän tapasi Vladimir Putinin Apec-maiden kokouksessa Vietnamissa, missä Putin oli vakuuttanut hänelle ettei sekaantumista tapahtunut. Trump ilmoitti uskovansa häntä.[29]

Trump on kiistänyt huonot välit tiedusteluviranomaisiin ja pitää väitteitä median vääristelynä.[30]

Asia nousi Helsingin vuoden 2018 huippukokouksen lehdistötilaisuuden yhdeksi pääaiheeksi. Trumpin katsottiin myötäilleen Putinin puheita siitä, ettei Venäjä olisi sekaantunut Yhdysvaltojen presidentinvaaliin. Trumpin puheet raivostuttivat Yhdysvalloissa, ja ne tuomittiin sekä demokraatti- että republikaanipuolueessa.[31] Seuraavana päivänä Trump pyörsi puheitaan ja kertoi uskovansa Venäjän vaalivaikuttamiseen. Hänen aikaisemmissa puheissaan oli Trumpin mukaan kyse erehdyksestä: hän oli vahingossa sanonut sanan ”wouldn’t” sijaan ”would”, jolloin lauseen merkitys muuttui päinvastaiseksi.[32]

Venäjän kanta muokkaa

 
Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Presidentti Putinin tiedottajan mukaan Yhdysvaltojen syytökset ovat perättömiä ja muistuttavat noitavainoa[33]. Putin itse tyrmäsi väitteet vaaleihin sekaantumisesta pelkkänä hysteriana ja sanoi olevan "täyttä roskaa", että Trump olisi ollut Kremlin suosikkiehdokas.[34] Hän vihjaili kesällä 2017, että hakkerit ovat saattaneet olla "patrioottisia kansalaisia", jotka taistelevat Venäjästä pahaa puhuvia vastaan.[35]

Putin tyrmäsi kampanjapäällikkö Paul Manafortiin kohdistuvan rikostutkinnan Trumpin vastustajien keksintönä.[29]

Tiedusteluyhteisö muokkaa

 
Oikeusministeriön erityssyyttäjä John Durham

Entinen CIA:n johtaja Michael Morell kutsui Venäjän toimia "9/11:n poliittiseksi vastineeksi" ja "eksistentiaaliseksi uhaksi". Hänen mukaansa presidentin ja tiedusteluyhteisön välinen suhde on murentumassa Trumpin asenteen vuoksi.[36] Trumpin suhdetta maansa tiedustelulaitoksiin pidetäänkin ennenkuulumattoman huonona.[37]

Sitoutumattoman presidenttiehdokkaan ja entisen CIA-agentti Evan McMullinin mukaan kongressin republikaaniedustajat olivat tietoisia Venäjän toimista, mutta eivät ottaneet niitä puheeksi, jotta Trumpin voitonmahdollisuudet eivät heikkenisi.[38]

Oikeusministeriön tutkimus muokkaa

Toukokuussa 2023 lopullisesti juilkaistu Durhamin raportti kritisoi FBI:tä tutkimuksen aloittamisesta ilman näyttöä. FBI myös jätti huomiotta syytteitä vastaan puhuvat seikat. Asian käsittely erosi huomattavasti edeltävien tapausten käsittelystä, kuten Clintonia koskevista asioista.[39]

Yhdysvaltain oikeusministeriö nosti syytteen Hillary Clintonin vaalikampanjan asianajaja Michael Sussmannia vastaan FBI:ille valehtelemisesta. [40] Sussmaan vapautettiin syytteistä.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Russian analyst who was source for Steele dossier arrested and charged with lying to FBI edition.cnn.com. 4.11.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b US report on Russian election campaign hacking: Key points BBC News. 7.1.2017. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Missy Ryan, Ellen Nakashima ja Karen DeYoung: Obama administration announces measures to punish Russia for 2016 election interference Washington Post. 29.12.2016. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c David E. Sanger: Putin Ordered ‘Influence Campaign’ Aimed at U.S. Election, Report Says New York Times. 6.1.2017. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)
  5. ↑ a b Collison, Stephen: FBI: Trump campaign, Russia ties investigated, no wiretap evidence found CNN. 21.3.2017. Viitattu 6.6.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Democratic Party Alleges Trump-Russia Conspiracy in New Lawsuit 20.4.2018. NYT. (englanniksi)
  7. ↑ Oikeusministeri: Muellerin tutkinta ei löytänyt näyttöä Trumpin vehkeilystä Venäjän kanssa yle.fi. 25.3.2019. Viitattu 31.3.2019.
  8. ↑ Sarah Sanders / @PressSec twitter.com. 24.3.2019. Viitattu 31.3.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Weisburd, Andrew; Watts, Clint: How Russia Dominates Your Twitter Feed to Promote Lies (And, Trump, Too) The Daily Beast. 6.8.2016. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Ali Watkins, Sheera Frenkel: Intel Officials Believe Russia Spreads Fake News BuzzFeed News. 1.12.2016. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Entous, Adam: House majority leader to colleagues in 2016: ‘I think Putin pays’ Trump The Washington Post. 17.5.2017. Viitattu 3.6.2017. (englanniksi)
  12. ↑ Weisburd, Andrew; Watts, Clint: How Russia Dominates Your Twitter Feed to Promote Lies (And, Trump, Too) The Daily Beast. 6.8.2016. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Dougherty, Jill: The reality behind Russia's fake news CNN. 2.12.2016. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Carol D. Leonnig, Tom Hamburger and Rosalind S. Helderman: Russian firm tied to pro-Kremlin propaganda advertised on Facebook during election The Washington Post. 6.9.2017. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  15. ↑ Kerola, Päivi: Trumpin presidenttikampanjan väitetyt Venäjä-yhteydet puhuttavat 28.6.2017. Yle uutiset. Viitattu 21.7.2017.
  16. ↑ Myllyoja, Markus: "Yes, sir" – Trumpin entinen neuvonantaja myönsi oikeudessa valehtelusyytteet oikeiksi Yle uutiset. 1.12.2017. Viitattu 2.12.2017.
  17. ↑ Leonnig, Carol D.; Entous, Adam; Barrett, Devlin ja Zapotosky, Matt: Michael Flynn pleads guilty to lying to FBI on contacts with Russian ambassador The Washington Post. 1.12.2017. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
  18. ↑ Vilén, Paula: Venäjä-yhteydet koettelevat taas Trumpin hallintoa – Oikeusministerin eroa vaaditaan 2.3.2017. Yle uutiset. Viitattu 2.3.2017.
  19. ↑ a b Uhrmacher, Kevin; Soffen, Kim: A guide to the five major investigations of the Trump campaign’s possible ties to Russia The Washington Post. 30.5.2017. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
  20. ↑ Uusi-Eskola, Minna: Erikoistutkija selvittää Venäjän yrityksiä vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin 18.5.2017. Yle uutiset. Viitattu 18.5.2017.
  21. ↑ Ortamo, Simo: Trumpin kampanjaa tutkii nyt suuri valamiehistö – Tästä on kyse Yle uutiset. 4.8.2017. Viitattu 5.8.2017.
  22. ↑ Lardner, Richard: Senate approves sanctions bill to punish Russia for meddling 14.6.2017. Associated Press. Viitattu 21.7.2017. (englanniksi)
  23. ↑ Nelson, Louis: Obama says he told Putin to ‘cut it out’ on Russia hacking Politico. 16.12.2016. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  24. ↑ Detrow, Scott Ajankohta =15.12.2016: Obama On Russian Hacking: 'We Need To Take Action. And We Will' NPR. Viitattu 14.11.2017. (englanniksi)
  25. ↑ Chozick, Amy: Clinton Says ‘Personal Beef’ by Putin Led to Hacking Attacks The New York Times. 16.12.2016. Viitattu 23.2.2017. (englanniksi)
  26. ↑ a b Keith, Tamara: In Leaked Remarks, Hillary Clinton Explains Putin's 'Beef' With Her 16.12.2016. NPR. Viitattu 17.5.2017. (englanniksi)
  27. ↑ Langer, Gary: 6 months in, a record low for Trump, with troubles from Russia to health care (POLL) ABC News. 16.7.2017. Viitattu 5.8.2017. (englanniksi)
  28. ↑ Sanger, David E.; Shane, Scott: Russian Hackers Acted to Aid Trump in Election, U.S. Says The New York Times. 9.12.2016. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  29. ↑ a b Ortamo, Simo; Parkkari, Jani: Trump: Venäjä-tutkinnat haittaavat maidemme välisiä suhteita 11.11.2017. Yle uutiset. Viitattu 14.11.2017.
  30. ↑ Tuomisto, Juho: Trump paikkaili CIA-välejään tervehdyskäynnillä – väitti myös median vähätelleen virkaanastujaisten väkijoukkoja 22.1.2017. Yle uutiset. Viitattu 17.5.2017.
  31. ↑ Karkkola, Minna: Trump raivostutti tukijansakin: ”Häpeällistä”, ”Maanpetturi”, ”Vakavin virhe” 17.7.2018. Uusi Suomi. Viitattu 18.7.2018.
  32. ↑ Asikainen, Jaro & Burtsov, Petri: Trump pyörsi Helsingin kohupuheitaan väittämällä seonneensa sanoissa Yle.fi. 17.7.2018. Viitattu 19.7.2018.
  33. ↑ Tapiola, Paula: Putinin tiedottaja: Yhdysvaltain hakkerointisyytökset muistuttavat noitavainoa Yle uutiset. 9.1.2017. Viitattu 10.1.2017.
  34. ↑ Doroshev, Anton; Arkhipov, Ilya: Putin Says U.S. Isn’t Banana Republic, Must Get Over Itself Bloomberg News. 27.10.2016. Viitattu 2.3.2017. (englanniksi)
  35. ↑ Salomaa, Marja: Putin vihjasi venäläisten sekaantuneen Yhdysvaltain vaaleihin. Helsingin Sanomat, 1.6.2017. verkkoversio. Viitattu 3.6.2017.
  36. ↑ Morell calls Russia's meddling in U.S. elections 'political equivalent of 9/11' Politico. 12.12.2016. Viitattu 17.5.2017. (englanniksi)
  37. ↑ Cassidy, John: Trump Isolates Himself With C.I.A. Attack The New Yorker. 12.12.2016. Viitattu 17.5.2017. (englanniksi)
  38. ↑ Nelson, Louis: McMullin: GOP ignored Russian meddling in presidential election Politico. 14.12.2016. Viitattu 2.3.2017. (englanniksi)
  39. ↑ Durham report: FBI criticised by special counsel for Trump-Russia inquiry BBC News. 15.5.2023. Viitattu 27.5.2023. (englanniksi)
  40. ↑ Michael Sussmann: Clinton lawyer 'lied to manipulate FBI over Trump' BBC News. 18.5.2022. Viitattu 27.5.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjän_sekaantuminen_Yhdysvaltain_vaaleihin_2016&oldid=21649692”