Venäjän–Turkin sota (1676–1681)

sota Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä 1676–1681

Venäjän–Turkin sota 1676–1681 oli ensimmäinen laajamittainen sota, jonka Venäjä ja Osmanien valtakunta kävivät keskenään. Krimin kaanikunta osallistui sotaan turkkilaisten puolella. Lisäksi Ukrainan kasakoita taisteli molemmilla puolilla. Petro Dorošenkon kasakkahetmanaatti tuki turkkilaisia, kun turkkilaisia vastustaneet kasakat valitsivat uudeksi hetmanikseen Ivan Samoilovytšin ja liittyivät sotaan venäläisten puolelle. Sota keskittyi taisteluksi Tšigirin kaupungissa olleen linnoituksen hallinnasta ja molemmat osapuolet valtasivat kaupungin toisiltaan useita kertoja.[1] Sota jäi ratkaisemattomaksi ja päättyi 3. tammikuuta 1681 allekirjoitettuun Bahtšisarain rauhaan, jossa osapuolet sopivat 20 vuotta kestävästä aselevosta. Sopimuksesta huolimatta Venäjä liittyi Pyhä liigana tunnettuun Osmanien valtakuntaa vastaan sotineeseen liittoutumaan viisi vuotta myöhemmin.

Venäjän–Turkin sota 1676–1681
Tšigirin (nimellä Czehrin) alue vuoden 1663 kartassa.
Tšigirin (nimellä Czehrin) alue vuoden 1663 kartassa.
Päivämäärä:

1676–1681

Paikka:

Ukraina

Lopputulos:

Bahtšisarain rauhansopimus

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. David R. Stone: A military history of Russia: from Ivan the Terrible to the war in Chechnya, s. 41. Greenwood, 2006. ISBN 0275985024.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.