Veijo Pasanen

suomalainen näyttelijä ja ohjaaja

Veijo Antero Pasanen (14. lokakuuta 1930 Muuruvesi17. helmikuuta 1988 Tampere) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.

Veijo Pasanen
Veijo Pasanen vuonna 1961.
Veijo Pasanen vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi Veijo Antero Pasanen
Syntynyt14. lokakuuta 1930
Muuruvesi
Kuollut17. helmikuuta 1988 (57 vuotta)
Tampere
Puoliso Marjatta Lilja (vih. 1956; k. 1988)
Lapset 1
Sukulaiset Spede Pasanen
Näyttelijä
Merkittävät roolit “Pelle Hermanni“
Pelle Hermanni
“Robert Manki”
Pertsa ja Kilu
“Antti Rintamäki”
Rintamäkeläiset
“Adolf Hitler”
Sodan ja rauhan miehet
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

Ura muokkaa

Pasasen pääasiallinen työpaikka oli koko hänen uransa ajan Tampereen Työväen Teatteri, jossa hän esiintyi muun muassa Tolarina Tukkijoella, August Strindberginä Tribadien yössä, Vanjana Vanja-enossa ja Eetu Salinina Suutari Salinin perinnössä. 1980-luvun puolessavälissä Pasanen vieraili myös Kansallisteatterissa.

Pasanen muistetaan kenties parhaiten Pikku Kakkosen Sirkuspelle Hermannina sekä Pertsa ja Kilu -televisiosarjan Manki-konnana. Hän näytteli myös suosituissa Heikki ja Kaija- sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa, joissa hän toimi myös ohjaajana yhdessä Pertti Nättilän kanssa.

Vuonna 2010 Pelle Hermanni valittiin Ylen ja Meidän perhe -lehden äänestyksessä kaikkien aikojen lastenohjelmaksi.[1]

Veijo Pasanen esitti televisiosarjassa Rintamäkeläiset Anttia.

Muita osia olivat Olemme kaikki syyllisiä -elokuvan miespääosa (1954), Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin -elokuvan asemapäällikkö Veijo Viirimäki (1971) sekä Siunatun hulluuden yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsma (1975).

Pasanen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1986.[2]

Yksityiselämä muokkaa

Pasasella on yksi lapsi vaimonsa Marjatta Pasasen o.s. Liljan kanssa.

Veijo Pasanen oli Pertti "Spede" Pasasen kaukainen sukulainen eli 7. polven serkku.[3] Veijo Pasanen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle vanhaan muistolehtoon Tampereelle.

Kuolema muokkaa

Pasanen kuoli sydäninfarktiin helmikuussa 1988 kaksi päivää viimeiseksi jääneen Pelle Hermannin jakson kuvausten jälkeen. Hermanni ja äitiliini puhuivat viimeisessä jaksossa kuolemasta.[4] Pasasen kuoleman jälkeen Pelle Hermannin ”äitiliini” Raili Veivo jatkoi sarjaa, mutta kuoli helmikuussa vuonna 1993, viisi vuotta Pasasta myöhemmin. Vuonna 1992 Pelle Hermanni -vainaan jatkajaksi yritettiin tehdä Tommi Auvisesta oppisopimuspelle Niko, mutta ohjelma lopetettiin kymmenen jakson jälkeen.

Elokuvat muokkaa

Vuosi Elokuva Rooli
1952 Mitäs me taiteilijat teatteriavustaja
1953 Me tulemme taas kyläläinen
Varsovan laulu merivartija
Rantasalmen sulttaani
Jälkeen syntiinlankeemuksen koululainen
1954 Olemme kaikki syyllisiä Antti Kalervo Kajava
1955 Tuntematon sotilas sotamies Uusitalo
1958 Murheenkryynin poika Heikki Anselmi Aaltonen
Sven Tuuva esikuntaupseeri
Äidittömät
1962 Varjostettua valoa lääkäri
1966 Tänään olet täällä Kalevi
1970 Päämaja rintamajermu
1971 Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin Veijo Viirimäki
1975 Siunattu hulluus Wilhelm Horsma
1981 Hullu kesä Leevi Hyllinen
1982 Kuningas jolla ei ollut sydäntä
Arvottomat
1983 Akaton mies Liukkonen
1984 Klaani – tarina Sammakoitten suvusta pappi
1987 Niskavuoren nuori emäntä Loviisan isä

Televisiosarjat muokkaa

Vuosi Sarja Rooli
1961–1971 Heikki ja Kaija Antero Moisio
1970–1973 Pertsa ja Kilu Robert Manki
1972–1978 Rintamäkeläiset Antti Rintamäki
1978 Seikkailu Olavinlinnassa Robert Manki
1978–1979 Sodan ja rauhan miehet Adolf Hitler
1978–1988 Sirkuspelle Hermanni Sirkuspelle Hermanni
1981 Karvakuonot

Fraaseja joista Veijo Pasanen tunnetaan muokkaa

Elokuvassa Pertsa ja Kilu - trokarit ”Manki on Manki muttei viel vanki”. Tv-sarjassa Pelle Hermanni kutsui äitiään ”Äitikkä Äitiliiniksi”, joka teki ”plättyjä mantsikkahillolla”. Pelle Hermannin voimasanana oli ”Voi änkeröinen”. Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat, roolissa Carlos, lupasi korjata matkamiesten auton "Minä hoidan sen! Ja halvalla!"

Lähteet muokkaa

  1. Pelle Hermannista kaikkien aikojen lastenohjelma Yle Uutiset. 5.5.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 5.5.2010.
  2. Pro Finlandia -palkitut näyttelijät Kunniamerkit. Näyttelijäliitto. Viitattu 17.3.2024.
  3. Geni.com (Veijo Pasasen ja Pertti Pasasen isän puolen esipolvet)
  4. Hermanni satuilee 15.2.1988.

Muistelmia Pasasesta muokkaa

  • Tapio Hämäläisen elämäkerrassa Pohja se on miunkin säkis sivulla 151 mainitaan Veijo Pasanen.
  • Lasse Pöystin muistelmien kolmannessa osassa Lainatakki Veijo Pasanen mainitaan useissa yhteyksissä.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Kalemaa, Kalevi: ”Pasanen, Veijo (1930–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 561–562. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.