Vasili Golovnin
Vasili Mihailovitš Golovnin (ven. Васи́лий Миха́йлович Головни́н; 19. huhtikuuta 1776 – 11. heinäkuuta 1831[1]) oli venäläinen amiraali ja löytöretkeilijä. Hän osallistui merisotaan Ruotsia vastaan 1790.[2]
| Vasili Golovnin | |
|---|---|
 Vasili Golovnin |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1776 |
| Kuollut | 1831 |
| Kansalaisuus | Venäjä |
| Ammatti | tutkimusmatkailija |
| Arvonimi | vara-amiraali, yli-intendentti |
| Lapset | Aleksandr Golovnin |
Golovnin valmistui meriakatemiasta 1792, ja hän palveli 1801–1805 vapaaehtoisena Britannian merivoimissa.[1] Hän sai 1806 tsaari Aleksanteri I:n hallinnolta tehtäväkseen kartoittaa Venäjän Alaskan, Kuriilien ja Kamtšatkan niemimaan rannikoita. Golovnin retkikunta lähti matkaan korvetti Dianalla ja saapui 1809 Kamtšatkalle kierrettyään ensin Hyväntoivonniemen.[2][1]
Kuriileilla japanilaiset hyökkäsivät hänen kimppuunsa, ja hän joutui seitsemän toverinsa kanssa vuosiksi 1811–1813 Japanin hallituksen vangiksi.[2] Hän julkaisi 1816 vankeusajastaan teoksen, joka herätti Yhdysvalloissa ja Euroopassa kiinnostusta Japania kohtaan.[1]
Golovnin lähti 1817 uudelle maailmanympäripurjehdukselle korvetti Kamtšatkalla. Kaksi vuotta kestäneen matkan aikana hän kartoitti uudestaan Kuriilien Kamtšatkan rannikkoa. Matkoista julkaistiin kirjat vuosina 1819 ja 1822.Golovnin sai ylennyksen Venäjän laivaston vara-amiraaliksi ja yli-intendentiksi.[2][1]
Golovninin poika oli venäläinen valtiomies Aleksandr Golovnin.[2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vasili Golovnin Wikimedia Commonsissa
