Vartsala
Vartsala on kylä ja taajama Halikonlahden rannalla Salon Halikossa; Vartsalan taajaman, joka käsittää myös osia Kaninkolan ja Immalan kylistä, asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 284[1]. Kylässä on aikaisemmin ollut merkittävä vientisaha, joka lähes koko toiminta-aikansa oli työntekijöiden määrällä mitattuna Halikon kunnan selvästi suurin teollisuuslaitos. Nykyinen kylän ydinalue sijaitsee mantereella niemen kärjessä ja se on kasvava uudisasutusalue.
,_Vartsala,_Salo,_Finland.jpg)
Vartsalan entinen kanta-alue on ollut Vartsalansalmen toisella puolella oleva Vartsalansaari, jonka pohjoisosa on pysyvästi asuttu ja viljelykäytössä. Saarella on myös paljon kesämökkejä. Nykyinen ydinalue on ollut ennen Hevosluoto-niminen saari, ja vuoden 2007 kevättulvissa noussut vesi eristikin Vartsalan vähäksi aikaa jälleen mantereesta.
Vartsala on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1426. Vartsalan tilasta ja sen omistajista löytyy tietoja 1500-luvun puolivälistä alkaen. Reduktiossa 1680-luvulla Vartsala siirtyi kruunun omistukseen ja toimi sen jälkeen sotilasvirkatalona[2]; Vartsala oli valtion omistuksessa vielä Suomen itsenäisyyden aikanakin. Kylässä on 1800-luvulle tultaessa ollut useita torppia ja mäkitupia, ja kylän asutus kasvoi nopeasti vuosisadan loppupuolella, kun Vartsalan saha perustettiin vuonna 1882. Kylän mantereenpuoleinen asutus on pääosin rakentunut entisen sahan ympäristöön 1900-luvun aikana. Saha lopetti toimintansa vuonna 1964, ja kylä alkoi hiljentyä.[3] Sahan tuotantorakennuksista on säilynyt ainoastaan 1940-luvulla rakennettu talotehdas, joka on sittemmin kunnostettu asunnoiksi.
Vartsalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 ja kylään rakennettiin työväentalo vuonna 1916. Kylän oma urheiluseura Vartsalan Sauva perustettiin 1920 ja se toimi aluksi työväenyhdistyksen alaisena, sittemmin itsenäisenä.[4]
Monen muun kylän tapaan Vartsala menetti postikonttorin, koulun ja kyläkaupan asukkaiden vähentyessä. 1990-luvulla kylä alkoi elpyä, kun kunta kaavoitti alueelle paljon omakotitalotontteja.
Vartsalan entisen sahan alueella toimi 1970-1980 -lukujen vaihteessa Omenapuukyläksi kutsuttu yhteisö, jonka vaiheista Anna-Maija Raittila kirjoittaa teoksessaan Omenapuukylän päiväkirja (Kirjayhtymä). Päiväkirjamerkinnät ulottuvat vuosiin 1979 - 1983, ja yhteisön liepeillä toimi monia sittemmin tunnettuja suomalaisia.
Leena Landerin vuonna 2010 julkaistun romaanin Liekin lapset tapahtumat sijoittuvat Vartsalan sahan ympäristöön, 1900-luvun alkupuolelle.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2015 23.9.2016. Tilastokeskus. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
- ↑ V. J. Kallio: Halikon Historia, s. 313–314. Halikon seurakunta ja kunta, 1930.
- ↑ Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 226. Turun maakuntamuseo, 2005.
- ↑ Simo Paassilta: Halikon-Vartsalan työväenyhdistyksen historiikki 1906–2016 Salon Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 26.1.2017.
Aiheesta muualla muokkaa