Valkovenäjän translitterointi

Valkovenäjän translitterointi on valkovenäjänkielisen tekstin esittämistä jollakin muulla muulla kirjaimistolla kuin kyrillisellä. Suomen kielessä valkovenäjän translitterointiin käytetään Suomen Standardisoimisliiton laatimaa SFS 4900 -standardia. Kansainväliseen käyttöön on tarkoitettu Organisation internationale de normalisationin ISO 9 -standardi.

SFS 4900

SFS 4900 -standardia eli kansallista standardia käytetään kaikessa suomenkielisessä tiedonvälityksessä kuten yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä, sanoma- ja aikakauslehdistössä, televisiossa, kaunokirjallisuudessa, yleistajuisessa tietokirjallisuudessa sekä suomenkieliseen kirjallisuuteen keskittyvissä kirjastoissa. SFS 4900 -standardin mukaisesti translitteroitua valkovenäjänkielistä tekstiä ei voida mekaanisesti palauttaa takaisin alkuperäiseen kyrilliseen asuunsa.

Kirjain	Translitteraatio	Esimerkki		Huomautus
А а	a	Ашмяны	Ašmjany
Б б	b	Бабруйск	Babruisk
В в	v	Ваўкавыск	Vaukavysk
Г г	h	Гомель	Homel
Д д	d	Давыд-Гарадок	Davyd-Haradok
Е е	e	Петрыкаў	Petrykau	konsonantin jälkeen
	je	Ельск, Лоеў	Jelsk, Lojeu	sanan alussa, vokaalin jälkeen sekä kirjainten ’, ь ja ъ jälkeen
Ё ё	jo	Міёры	Mijory
Ж ж	ž	Жодзіна	Žodzina
З з	z	Зарэчча	Zaretštša
І і	i	Івацэвічы	Ivatsevitšy
Й й	i	Вілейка	Vileika	muualla kuin sanan alussa tai sanan lopussa kirjaimen і jälkeen
	j			sanan alussa
	–	Лаўрэнцій	Laurentsi	kirjaimen і jälkeen sanan lopussa
К к	k	Крупкі	Krupki
Л л	l	Лепель	Lepel
М м	m	Магілёў	Mahiljou
Н н	n	Нароўля	Naroulja
О о	o	Орша	Orša
П п	p	Пінск	Pinsk
Р р	r	Рагачоў	Rahatšou
С с	s	Свіслач	Svislatš
Т т	t	Татарка	Tatarka
У у	u	Узда	Uzda
Ў ў	u	Быхаў	Byh’au
Ф ф	f	Фаніпаль	Fanipal
Х х	h’	Хойнікі	H’oiniki	h ja puolilainausmerkki
Ц ц	ts	Церахаўка	Tserah’auka
Ч ч	tš	Чачэрск	Tšatšersk
Ш ш	š	Шаркаўшчына	Šarkauštšyna
’	–	Мар’іна Горка	Marina Horka	puolilainausmerkki
Ы ы	y	Докшыцы	Dokšytsy
Ь ь	–	Лельчыцы	Leltšytsy
Э э	e	Эмэрык	Emeryk
Ю ю	ju	Юрацішкі	Juratsiški
Я я	ja	Янавічы	Janavitšy
Ґ ґ	g			ei esiinny nykyortografiassa
И и	i			ei esiinny nykyortografiassa
Ъ ъ	–			ei esiinny nykyortografiassa
Ѣ ѣ	e			konsonantin jälkeen; ei esiinny nykyortografiassa
	je			sanan alussa, vokaalin jälkeen sekä kirjainten ь ja ъ jälkeen; ei esiinny nykyortografiassa

ISO 9

ISO 9 -standardia eli kansainvälistä standardia käytetään nimensä mukaisesti kansainvälisessä tiedonvälityksessä. Merkittävimmät käyttöalat ovat bibliografiat, tieteellisten kirjastojen tietojärjestelmät, tieteellinen tutkimus ja muu kansainvälinen toiminta. ISO 9 -standardin mukaisesti translitteroitu teksti voidaan mekaanisesti palauttaa takaisin alkuperäiseen kyrilliseen asuunsa.

Kirjain	Translitteraatio	Esimerkki		Huomautus
А а	a	Ашмяны	Ašmâny
Б б	b	Бабруйск	Babrujsk
В в	v	Ваўкавыск	Vaŭkavysk
Г г	g	Гомель	Gomelʹ
Д д	d	Давыд-Гарадок	Davyd-Garadok
Е е	e	Петрыкаў, Ельск, Лоеў	Petrykaŭ, Elʹsk, Loeŭ
Ё ё	ë	Міёры	Mìëry
Ж ж	ž	Жодзіна	Žodzìna
З з	z	Зарэчча	Zarèčča
І і	ì	Івацэвічы	Ìvacèvìčy
Й й	j	Вілейка, Лаўрэнцій	Vìlejka, Laŭrèncìj
К к	k	Крупкі	Krupkì
Л л	l	Лепель	Lepelʹ
М м	m	Магілёў	Magìlëŭ
Н н	n	Нароўля	Naroŭlâ
О о	o	Орша	Orša
П п	p	Пінск	Pìnsk
Р р	r	Рагачоў	Ragačoŭ
С с	s	Свіслач	Svìslač
Т т	t	Татарка	Tatarka
У у	u	Узда	Uzda
Ў ў	ŭ	Быхаў	Byhaŭ
Ф ф	f	Фаніпаль	Fanìpalʹ
Х х	h	Хойнікі	Hojnìkì
Ц ц	c	Церахаўка	Cerahaŭka
Ч ч	č	Чачэрск	Čačèrsk
Ш ш	š	Шаркаўшчына	Šarkaŭščyna
’	’	Мар’іна Горка	Mar’ìna Gorka	puolilainausmerkki
Ы ы	y	Докшыцы	Dokšycy
Ь ь	ʹ	Лельчыцы	Lelʹčycy	yläpuolinen indeksointipilkku
Э э	è	Эмэрык	Èmèryk
Ю ю	û	Юрацішкі	Ûracìškì
Я я	â	Янавічы	Ânavìčy
Ґ ґ	g̀			ei esiinny nykyortografiassa
И и	i			ei esiinny nykyortografiassa
Ъ ъ	ʺ			kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku; ei esiinny nykyortografiassa
Ѣ ѣ	ě			ei esiinny nykyortografiassa

Kirjallisuutta

• Paikkala, Sirpa: Yuliia, Julija, Yulia – Ukrainan, Valko-Venäjän ja Bulgarian omakielisten nimien latinaistaminen. (Artikkeli verkkomuodossa) Kielikello, 2012, 45. vsk, nro 4, s. 27–29. ISSN 0355-2675.

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston ohjepankki: Valkovenäjänkieliset nimet