Valjaat

Valjaat ovat vetoeläimelle (esimerkiksi hevoselle, porolle tai koiralle) puettava vetoväline. Lemmikkikoirilla, -kissoilla ja -kaneilla voidaan käyttää talutusvaljaita, jotka on tehty vain taluttamista varten. Opaskoirille on lisäksi omat valjaansa, joiden avulla näkövammaisen on helppo seurata koiraansa. Tässä artikkelissa keskitytään vetovaljaisiin.

Vetovaljaista on apua esimerkiksi maataloustöissä

Valjaat valmistetaan yleensä nahasta. Yksinkertaiset valjaat koostuvat rintahihnasta tai längistä, joilla eläin vetää, mahavyöstä sekä vetoliinasta tai vastaavasta, jolla valjaat ja kuorma yhdistetään.

Muinaiset valjaat

Kreikkalainen amfora, jonka kuva-aiheessa neljä hevosta on valjastettu sotavaunuihin kaularemmivaljailla.

Maataloudessa valjaat ovat olleet erittäin tarpeellinen keksintö, jonka avulla kuormat on saatu siirrettyä ja peltotyöt tehtyä. Maan muokkaamisessa käytetyn auran aisat kiinnitettiin ensin härän sarviin, sillä vetoköysi ei saanut puristaa eläimen kaulaa. Seuraava kehitysvaihe oli ies ja sitten pyörillä varustetut vaunut.

Merkittävä muinainen hevosvaljastyyppi perustui alakaulan ja rinnan poikki kulkeviin hihnoihin. Sitä käyttivät muiden muassa muinaiset egyptiläiset ja kreikkalaiset kevyiden sotavaunujen kanssa. Kiinassa 400-luvulla keksityt länget kohdistivat vetopaineen alakaulan sijasta hevosen lapoihin, ja kuristavan vaikutuksen poistuminen valjastuksessa mahdollisti raskaiden kuormien vedättämisen hevosilla.

Hevosten valjaat

Hevosilla käytetään hyvin monenlaisia valjaita. Valjaiden tyyppi riippuu käyttötarkoituksesta ja lisäksi valjastuksissa on maiden välisiä eroja. Vanhalle suomalaiselle työvaljastukselle on esimerkiksi tyypillistä luokin käyttö, jota naapurimaassa Ruotsissa ei juurikaan tunneta. Valjaiden lisäksi hevosen ajoon tarvitaan suitset kuolaimineen sekä ohjat.

Työvaljaat

Suomessa on käytetty lähinnä kahta valjastustapaa: tamppivaljastus ja luokkivaljastus. Merkittävin ero näiden välillä on juuri luokin käyttö.

Rintavaljaat ja vetoliinat

Tamppivaljaiden osat

• länget
• vetoliinat tai rahkeet
• sila eli selustin eli setolkka
• kannatinlenkit, joihin aisat pujotetaan
• mahavyöt: tiukkavyö (pitää silan paikallaan) ja höllävyö (estää valjaita nousemasta, jos kuorma on takapainoinen)
• tampit ja tampinnappulat
• häntävyö tai mäkivyö (mäkivyö estää raskasta kuormaa valumasta alamäissä hevosen päälle)

Luokkivaljastukseen tarvitaan lisäksi luokki ja aisaremmi. Kannatinlenkkejä ja tamppeja ei käytetä vaan aisat kiinnitetään selustimeen aisaremmillä.

Rintavaljaissa länkien tilalla on rintaremmi. Rintavaljaat ovat yleisemmät alueilla, joissa työhevosrodut ovat raskasrakenteisia ja jaksavat massallaan vetää helpommin isojakin kuormia. Pienille hevosille, kuten suomenhevosille länget ja erityisesti luokkivaljastus ovat paremmat.

Ravivaljaat

Kilpavaljaat, joissa on y-rintaremmi

Raviurheilussa valjastus pyritään saamaan mahdollisimman kevyeksi, jotta hevosen juoksunopeus paranisi. Ravikilpailusäännöissä on tarkat ohjeet, millaista valjastusta saa käyttää.

Kilpavaljaiden perusosat

• rintaremmi (joko tavallinen tai y-rintaremmi)
• sila ja kannatinlenkit
• alaremmi (aisojen kiinnitykseen)
• yläremmi eli varmuusremmi (pitää valjastuksen koossa, jos alaremmi katkeaa)
• mahavyö
• häntäremmi

Edellä mainittujen lisäksi käytetään usein erilaisia apuohjia, joista yleisin on obersekki. Kilpailuissa valjastus on tehtävä tietyllä tavalla. Siten varmistetaan, että onnettomuustilanteessa hevonen saadaan mahdollisimman nopeasti valjaista irti. Ravivaljaita kehitetään koko ajan ja useissa kilpavaljaissa hihnoja on korvattu erilaisilla pikalukoilla.

Valjakkoajo

Valjakkoajossa käytetään monenlaisia valjaita, sekä länkivaljaita että rintavaljaita. Kilpailuissa valjakolla saattaa olla käytössään eri osakokeissa eri valjaat. Valjakkoajoon kuuluu perinteinen ajoetiketti, joka tulee huomioida niin kilpailuissa kuin muussakin ajossa. Esimerkiksi ohjien tulee olla ruskeat (mustia käytetään vain hautajaisissa) ja kuskilla täytyy olla päähine, käsineet, ajoesiliina sekä piiska. Valjakkokilpailuissa arvioidaan aina myös valjakon ulkonäköä. Valjaiden, kärryjen ja ajajan varusteiden tulee olla yhteensopivat. Juhlavaunujen kanssa ei siis käytetä maratonvaljaita. Ajettaessa useamman hevosen valjakolla on toivottavaa, että hevoset olisivat mahdollisimman samannäköiset. Kaikille valjakon hevosille puetaan samanlaiset valjaat ja suitsissa voi olla niin sanottu kyynel. Kyynel on esimerkiksi nahkainen, koristeellinen läppä, joka peittää hevosen otsan. Tällä voidaan peittää hevosten päässä olevien valkoisten merkkien erilaisuutta. Valjakkokilpailujen koulukokeessa käytetään suitsissa käytännössä aina silmälappuja, vaikkei hevonen niitä tarvitsisikaan. Kestävyyskokeessa (maraton) silmälappujen käyttö on vapaampaa.

Koirien valjaat

Koiravaljakko vuodelta 1957

Pohjoisen lumisilla seuduilla koiravaljakoita on käytetty kulkuvälineenä kauan. Alaskassa rekikoirille on järjestetty kilpailujakin jo yli sadan vuoden ajan. Myös koiravaljakoille, kuten hevosillekin, on saatavissa pitkälle kehitettyjä valjakkourheiluun soveltuvia kilpavaljaita.

Koirilla käytetään yleensä nahasta tai nailonnauhasta valmistettuja valjaita. Valjaissa on yleensä pehmusteet ainakin kaula-aukossa ja rinnan alla. Valjaiden on oltava koiralle sopivat ja vetämiseen tarkoitetut. Talutus- tai vastaavia valjaita ei saa käyttää vedättämiseen. Liian suuret valjaat roikkuvat koiran päällä ja liian pienet vetäytyvät kasaan selän päälle ja kiristävät koiraa. Tarkimmin on sovitettava valjaiden kaula-aukko. Liian väljä kaula-aukko luisuu lapojen päälle haitaten jalkojen liikettä, liian tiukka taas kuristaa.

Varsinaisten valjaiden lisäksi usean koiran valjakolle tarvitaan valjasliinat, jotka kytkevät koiran rekeen, vetoliinat (jokaisen koiran valjaisiin kiinnitetty noin metrin pituinen köysi), pääliina, joka ulottuu reestä johtajakoiraan sekä seisingit (noin 20 senttimetrin pituiset köydenpätkät), joilla kaulapannat yhdistetään pääliinaan.

Lähteet

Koirien valjaat

• Anitta Kainulainen (toim.): Siperianhusky – rekikoira. Suomalainen Siperianhusky-seura, 2003. ISBN 952-91-5549-2 (3. uudistettu painos).

Aiheesta muualla

Linkkejä hevosten työvaljastukseen liittyen:

• Katja Alafrantti: Työhevonen metsätöissä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hevoset ja Ratsastus 1/2006: Hevosvaljaat kautta aikojen (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuvia tamppivaljastuksesta (Arkistoitu – Internet Archive)