Vahanahka, latinaksi cera (vaha), on eräillä linturyhmillä esiintyvä ylänokan tyvessä oleva pehmeä päällys. Sieraimet sijaitsevat joko vahanahassa tai sen reunalla. Vahanahka on usein turvonnut, kirkkaanvärinen ja se on joillakin papukaijoilla höyhenten peitossa.[1]

Keisarikotkan (Aquila heliaca) keltainen vahanahka

Vanhanahkaa tavataan ainakin seuraavissa linturyhmissä: haukat, kihut, papukaijat sekä undulaatilla. Haukkojen vahanahka on yleensä keltainen. Papukaijojen vahanahan väritys vaihtelee suvuittain ja lajeittain, undulaateilla koiraan vahanahka on sininen ja naaraan tavallisesti ruskehtava. Sen väritys voi hieman vaihdella yksilöllisesti ja vuodenajan mukaan. Poikasilla ei vielä ole vahanahkaa.lähde?

Linnun sieraimet sijaitsevat vahanahan suojassa. Sierainten kautta lintu hengittää ilmaa, joka kulkeutuu nokan kautta hengityselimistöön.lähde? Vahanahan uskotaan toimivan aistielimenä linnun käsitellessä ruokaa.[1] Siinä on runsaasti hermoja.

Kyyhkyillä on varsinaista vahanahkaa muistuttava muodostuma, joka on kuitenkin turvonnut operculum eli sierainten peite.[1] Muodostuma on yleensä valkoinen.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1950. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.