Vaasahiihto
Vaasahiihto (Vasaloppet) on pitkänmatkanhiihto, joka järjestetään Ruotsissa vuosittain maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Se on maailman vanhin ja osallistujamäärältään suurin yksittäinen maastohiihtokilpailu. Vaasahiihdon matka on 90 kilometriä ja se kulkee Sälenistä Moraan. Vaasahiihdon osallistujamääräksi on rajattu 15 800. Osallistujat sijoitetaan lähtöryhmiin ranking-kilpailuissa saavutettujen tulosten perusteella. [1] Vaasahiihto on Ski Classics -maastohiihtosarjan osakilpailu.
Vaasahiihto on kansainvälinen kilpailu, johon voi osallistua mistä maasta tahansa. Ikäraja 90 kilometrin matkaan on 17 vuotta. Kilpailun ajatuksena on houkutella lisää ihmisiä innostumaan hiihdosta. Kilpailu hiihdetään perinteisellä hiihtotyylillä ja luistelutyylin käyttö johtaa hylkäykseen. Myös suksien pois ottaminen ja ladulla käveleminen on kiellettyä. Matkan varrella on tietyt väliaikapaikat, jotka pitää saavuttaa tiettyyn aikaan mennessä voidakseen jatkaa kilpailua. Sääolosuhteiden ollessa erityisen vaikeat voi kilpailun järjestäjä tehdä aikoihin muutoksia. Vaasahiihtoon sisältyy seitsemän huoltopistettä, joilla on tarjolla juotavaa ja energiaa eri muodoissa, kuten mustikkakeittoa. Huollossa tarjolla on myös pitovoidetta sekä pienempää korjausta vaativaa varustehuoltoa. Kaikilla huoltopisteillä, lähtöalueella sekä maalissa on WC-tiloja ja hoitohenkilökuntaa. [2]
Vaasahiihdon historiaa muokkaa
90 kilometrin reitti perustuu osittain kulkureitille, jonka Kustaa Vaasa historian mukaan kulki, kun hän pakeni Kristian II:n sotilaita Morasta Säleniin talvella 1520–1521. Perimätiedon mukaan Kustaa Vaasa käytti paetessaan suksia. Ensimmäinen Vaasahiihto järjestettiin 19. maaliskuuta vuonna 1922. Kilpailun satavuotisen historian aikana hiihtotapahtuma on jouduttu perumaan kolmesti. Vuosina 1932 ja 1990 tapahtuma peruttiin lumenpuutteen vuoksi ja 1934 liian vähäisen osallistujamäärän takia. Covid-19-pandemian vuoksi Vaasahiihto järjestettiin vuonna 2021 ainoastaan arvokisana, jossa naisten sarjaan kuului 100 osallistujaa ja miesten sarjaan 300 osallistujaa. [3]
Ensimmäinen nainen, joka osallistui Vaasahiihtoon oli Margit Nordin vuonna 1923. Vuotta myöhemmin naisten osallistuminen kilpailuun kiellettiin, koska sitä pidettiin liian rankkana naisille. Vuonna 1978 Britt Dohsén ja Birgitta Westhed osallistuivat kilpailuun miesnimillä ja miehiksi naamioituneina, minkä jälkeen vuonna 1979 avattiin Öppet spår -kilpailumuoto, jossa kilpaillaan vain itseään vastaan ja johon naisten sallittiin osallistua. Vuodesta 1981 myös paras nainen on palkittu ja vuonna 1997 kilpailuun otettiin käyttöön oma naistensarja. [3][4]
Ensimmäinen ulkomaalainen Vaasahiihdon voittanut hiihtäjä oli vuonna 1954 suomalainen Pekka Kuvaja. Kilpailua leimasivat plusasteet ja suuri tarve lisävoitelulle. Neljättä kertaa kilpailuun osallistunut Kuvaja onnistui lisävoitelussaan ja voitti kilpailun lopulta reilun yhdeksän minuutin erolla seuraavaan. Toinen suomalainen Vaasahiihdon voittanut on Pauli Siitonen vuonna 1973.[3]
Miesten kilpailussa eniten voittoja on saavuttanut Nils Karlsson; kaikkiaan yhdeksän kappaletta. Toisena tilastoissa on Janne Stefansson seitsemällä voitolla. Neljästi voittaneita ovat Jan Ottosson sekä Arthur Häggblad. Naisten kilpailussa menestynein on Sofia Lind neljällä voitolla. Vaasahiihdon nopein voittoaika on 3:28.18, jonka hiihti norjalainen Tord Asle Gjerdalen vuonna 2021. Naisten nopeimman voittoajan, 3:50.06, hiihti norjalainen Astrid Øyre Slind vuonna 2022.
Muut Vaasahiihtoviikon tapahtumat muokkaa
Vaasahiihtoviikon (Vasaloppets vintervecka) aikana järjestetään nykyään myös eripituisia kilpailuja eri ikäisille. Kilpailujen määrä on kasvanut viime vuosina ja niin kutsuttu Vaasahiihtoviikko on kokonaisuudessaan yhdeksän päivää kestävä tapahtuma. Tapahtumaviikon jälkimmäistä viikonloppua edeltävinä keskiviikkona ja torstaina ei järjestetä kilpailuja muun muassa latuvalmisteluiden vuoksi.[3]
| Päivä | Kilpailu | Matka | Ikäraja |
|---|---|---|---|
| Perjantai | Vasaloppet 30 | 30 km | 12 vuotta |
| Lauantai | Tjejvasan | 30 km, vain naisille | 17 vuotta |
| Sunnuntai | Öppet spår söndag | 90 km, vapaampi lähtöaika | 17 vuotta |
| Ungdomsvasan | 9 ja 19 km | 11–16 vuotta | |
| Maanantai | Öppet spår måndag | 90 km, vapaa hiihtotyyli,
vapaampi lähtöaika |
17 vuotta |
| Tiistai | Vasaloppet 45 | 45 km | 17 vuotta |
| Perjantai | Stafettvasan | 90 km, viestihiihto | 12 vuotta |
| Nattvasan 90 | 90 km, parikilpailu | 17 vuotta | |
| Nattvasan 45 | 45 km, parikilpailu | 17 vuotta | |
| Lauantai | Blåbärsloppet | 9 km | 8 vuotta |
| Sunnuntai | Vasaloppet | 90 km | 17 vuotta |
Kesäisin elokuussa Vaasahiihdon kesäviikolla (Vasaloppets sommarvecka) järjestetään pyöräily- ja juoksukilpailuita, joihin kuuluvat muun muassa koko Vaasahiihtomatkan pyöräily ja juoksu (Cykelvasan 90 ja Ultravasan 90). [2]
Voittajat muokkaa
Miehet muokkaa
Naiset muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Anttila, Seppo: Vasaloppet - maailman suurin ja arvostetuin massahiihto - Hiihto www.hiihto-lehti.fi. Arkistoitu 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
- ↑ a b Vasaloppet Vasaloppet. Viitattu 21.11.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Vasaloppet. Wikipedia, 7.11.2023. Artikkelin verkkoversio. sv
- ↑ Lindsten, Björn ja Jusufi, Leotrim: Britts klassiska kupp banade väg för kvinnor i Vasaloppet www.expressen.se. Viitattu 1.3.2020. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasahiihto Wikimedia Commonsissa
