Värmlanti
Värmlanti[3] (joskus myös Vermlanti[4], ruots. Värmland) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Keski-Ruotsissa Sveanmaan pääalueella. Värmlannin pinta-ala on 18 227,6 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 310 914 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 17,1 asukasta neliökilometriä kohti.
| Värmlannin maakunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Pääalue | Sveanmaa, ennen vuotta 1818 Götanmaa |
| Lääni | Värmlannin lääni, Örebron lääni ja Länsi-Götanmaan lääni |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 18 227,6 km² |
| Väkiluku | 310 914 |
| – Väestötiheys | 17,1 as./km² |
| Symbolit | |
| – Maakuntakukka | metsätähti |
| – Maakuntaeläin | susi |
Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna maakunta sijaitsee Vänernin pohjoispuolella. Maakunnan alue käsittää Värmlannin läänin ja länsiosan Örebron läänistä sekä pienen osan Länsi-Götanmaan läänistä. Suurimpia kaupunkeja ovat Karlstad, Karlskoga, Kristinehamn ja Arvika.
Alueen maatalous on pientilavaltaista, ja metsistä samoin kuin puunjalostuksesta valtaosa on ollut suurten yritysten (Uddeholm, Billerud) hallussa. Bergslagenin alueen raudanjalostus on valtakunnallisesti merkittävää.
Värmlanti on ollut monien kuuluisien kirjailijoiden, kuten Gustaf Frödingin, Selma Lagerlöfin ja Esaias Tegnérin kotiseutu.
Prinssi Carl Philipillä on muodollinen arvonimi "Värmlannin herttua", ja hänen puolisonsa prinsessa Sofia on "Värmlannin herttuatar".
Värmlannin historia muokkaa
Årjängin kunnassa sijaitsevat muinaisjäännöksiksi luokitellut Värmlannin kalliomaalaukset.
Värmlanti on ollut suurten muuttovirtausten maakunta. Jo 1600-luvulla sinne muutti runsaasti suomalaisia, jotka asuttivat alueen suomalaismetsät. Suomen kieli säilyi alueella jopa 1900-luvun puoleen väliin saakka. Vielä 1950-luvulla Värmlantiin muutti suomalaisia metsätöihin. Värmlannista lähti 1800-luvun lopulla siirtolaisia Amerikkaan ja rautatietyömaille ympäri Skandinaviaa.
Kunnat muokkaa
Väestönkehitys muokkaa
Väestö lääneittäin muokkaa
Värmlannissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 310 914 asukasta,[1] jotka jakaantuivat eri lääneihin seuraavasti:
| Lääni | Väkiluku (31.12.2011)[1] |
% |
|---|---|---|
| Värmlannin lääni | 272 581 | 87,7 |
| Örebron lääni | 37 922 | 12,2 |
| Länsi-Götanmaan lääni | 411 | 0,1 |
Kaikki läänit kuuluvat maakuntaan vain osittain.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Valistuksen koulukartasto, s. 6-7. 5. painos. Helsinki: Valistus, 1970.
- ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
