Värimatara eli aitovärimatara[2] (Rubia tinctorum) on Euraasian keskiosista kotoisin oleva monivuotinen ruoho, joka kuuluu värimataroiden sukuun ja matarakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin krappi-nimistä punaista väriainetta.[1][3]

Värimatara
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Katkeromaiset Gentianales
Heimo: Matarakasvit Rubiaceae
Suku: Värimatarat Rubia
Laji: tinctorum
Kaksiosainen nimi

Rubia tinctorum
L. [1]

Katso myös

  Värimatara Wikispeciesissä
  Värimatara Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Värimataralla on keltaiset kukat.

Värimatara on rentovartinen, muiden kasvien varassa kiipeilevä ruoho, jolla on pitkä ja puumainen, väriltään punertava maavarsi. Sen nelisärmäinen ja joskus hieman piikikäs varsi kasvaa 1–2,5 metriä korkeaksi ja sotkeutuu usein naapurikasvien varsiin. Lyhytruotiset lehdet ovat paperimaiset tai aavistuksen nahkamaiset ja kasvavat 4–6 lehden kiehkuroissa. Lehtilapa on 3–10 senttimetriä pitkä, suikea ja suippokärkinen ja -tyvinen.[1]

Värimatara kukkii kesä–elokuussa ja kantaa hedelmää heinä–syyskuussa. Kukinnot ovat varren yläosassa sijaitsevia runsaskukkaisia röyhyjä, joissa on enimmillään 5 senttimetriä pitkä kukintoperä ja 2–5 millimetrin mittaiset, soikeat suojuslehdet. Pienissä kukissa on keltainen tai vihertävänkeltainen, muodoltaan ratasmainen teriö. Hedelmä on musta, lohkomainen marja, jonka halkaisija on noin 4 millimetriä.[1]

Levinneisyys muokkaa

Värimatara on kotoisin Lähi-idän pohjoisosista (Iran, Irak, Jordania, Libanon, Syyria ja Turkki), Keski-Aasiasta (Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) sekä Kaakkois-Euroopasta (Venäjä, Ukraina ja Balkanin luoteisosat).[4] Se on levinnyt ihmisen mukana myös muualle maailmaan.[1][4]

Elinympäristö muokkaa

Värimatara menestyy parhaiten melko kuivilla ja avonaisilla paikoilla 400 metrin korkeudesta 2 300 metrin korkeuteen asti.[1]

Käyttö muokkaa

 
Värimataran maavarresta uutettavaa alitsariinia käytetään punaisena väriaineena.

Värimataran murskatusta maavarresta saatava krappiväri oli yksi tärkeimmistä kasviväreistä jo antiikin Kreikassa ja Roomassa.[5][3] Sitä alettiin viljellä laajamittaisesti Länsi-Euroopassa 1300-luvulla alkaen, ja viljely jatkui aktiivisena 1850-luvulle asti.[6][7] Kangasvärin lisäksi värimatarasta saatiin krappilakkaa, jota käytettiin maalaustaiteessa.[8] Punainen väriaine on peräisin kasvin sisältämästä alitsariinista (C14H8O4).[3]

Lähteet muokkaa

  • Numminen, Maija (toimituspäällikkö): Spectrum Tietokeskus 1–16. Porvoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07239-7.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f Rubia tinctorum Flora of China. eFloras.org. Viitattu 6.11.2011. (englanniksi)
  2. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 481. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. a b c Spectrum Tietokeskus 7, s. 409
  4. a b Rubia tinctorum United States Department of Agriculture. Viitattu 6.11.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. Spectrum Tietokeskus 5, s. 308
  6. Spectrum Tietokeskus 7, s. 260
  7. Spectrum Tietokeskus 7, s. 262
  8. Spectrum Tietokeskus 7, s. 197

Aiheesta muualla muokkaa