Välivuodella tarkoitetaan useimmiten opiskelijan peruskoulun, lukion tai ammattitutkinnon suorittamisen päättymisen jälkeistä aikaa, jolloin opiskelija ei esimerkiksi ole päässyt opiskelemaan tai siirtymään työelämään. Opiskelija voi myös tietoisesti pitää välivuoden, jonka aikana hän miettii mitä haluaa tulevaisuudelta työelämän tai jatko-opiskelun suhteen. Välivuoden tai kahden pitäminen on varsin yleistä erityisesti lukion jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 samana vuonna opintojaan jatkoi noin 37 prosenttia uusista ylioppilaista[1].

Välivuosien haitat muokkaa

Pitkä ajanjakso poissa koulutuksesta ja työelämästä lisää mielenterveysongelmien riskiä. Vaarallisimpia ovat välivuodet 16-18-vuotiaana. Välivuosia voisi ehkäistä varhaisella puuttumisella, tukemalla koulunkäyntiä ja koulussa viihtymistä huomioiden perheen tilanne. Ongelmat alkavat usein peruskouluiässä tai jo ennen sitä. Koulunkäynnin vaikeudet tai mielenterveyden ongelmat vaikeuttavat jatkokoulutuksen saamista.[2]

Välivuosiin liittyviä ongelmia ovat rikostuomiot, toimeentulotuen tai psyykenlääkkeiden käyttäminen, teiniäitiys, psykiatrisen hoidon tarve. Myös oma elämän muutos tai halu tehdä jotain muuta itselle tärkeämpää on vaihtoehtona silloin kun oppivelvollisuus päättyy eli 17-vuotiaana. Yksikin välivuosi kaksinkertaistaa riskin joutua toimeentulotuen asiakkaaksi. Mitä enemmän välivuosia on, sitä useammin henkilö kohtaa sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia.[2]

Välivuosien edut muokkaa

Aihetta tutkinut Pudas (2020)[3] toteaa välivuosien eduista: "Merkittävimmiksi välivuoden aikaisiksi, identiteettiä muotoileviksi tekijöiksi opiskelijat nostivat esiin työnteon, avoimen yliopisto-opiskelun, matkustelun sekä muuton omilleen." Aiemmin samankaltaisia tuloksia on pro gradussaan raportoinut Haarala (2018) nähden välivuoden kasvattavan mm. opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutena löytää itseään[4].

Nuorille välivuosi voi olla siis merkittävä oppimiskokemus ja antaa aikaa oppia itsestään, sekä kiinnostuksen kohteistaan.

Lähteet muokkaa

  1. Anna Loukkola: Tilastokeskus - Koulutukseen hakeutuminen 2020 www.tilastokeskus.fi. Viitattu 13.6.2022.
  2. a b Tutkimus: Nuoren välivuosi voi johtaa syrjäytymiseen ja muihin ongelmiin HELSINGIN SANOMAT. 7.5.2016.
  3. Iida Pudas: Pudas 2020 pro gradu -työ Opin itsestäni enemmän kuin koskaan aiemmin. Kevät 2020. Lapin yliopisto. Viitattu 13.6.2022.
  4. Satu Haarala: Haarala 2018 pro gradu -työ Lukion jälkeiset välivuodet. Kevät 2018. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 14.6.2022.
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.