Väkäkärsämadot
Väkäkärsämadot (Acanthocephala) on eläinkunnan pääjakso. Tunnetut tuhatkunta lajia elävät aikuisvaiheessaan loisina selkärankaisten suolistossa. Toukkavaiheen väli-isäntinä toimivat puolestaan niveljalkaiset (hyönteiset ja äyriäiset).
| Väkäkärsämadot | |
|---|---|
 Profilicollis altmani |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Alakunta: | Eumetazoa |
| Pääjakso: |
Väkäkärsämadot Acanthocephala Kohlreuther, 1771 |
| Luokat | |
|
|
| Katso myös | |
Ruumiin etupäässä on ulos työnnettävä, sylinterinmuotoinen koukkupintainen kärsä eli proboscis, jolla mato tarrautuu isäntäeläimen suolistoon. Madolla itsellään ei ole ruoansulatuselimistöä, vaan ravinto imeytyy ihon läpi. Väkäkärsämadoista esimerkiksi Echinorhynchus-lajit elävät kaloissa, toiset suvut taas loisivat linnuissa, nisäkkäissä tai sammakkoeläimissä. Poikkeuksellisen suuri laji on sioissa loisiva 50 cm pitkäksi kasvava jättiväkäkärsämato (Macracanthorhynchus hirundinaceus). Väkäkärsämadot eivät loisi ihmisessä.
Lähteet muokkaa
- Tirri, Rauno ym.: Biologian sanakirja. Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Väkäkärsämadot (Acanthocephala)
- ITIS: Acanthocephala (englanniksi)