Ustjužna

kaupunki Venäjällä

Ustjužna (ven. У́стюжна) on kaupunki Vologdan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Rybinskin tekojärveen laskevan Mologajoen rannalla 250 kilometriä Vologdasta länteen. Kaupunki on Ustjužnan piirin keskus. Asukkaita on 10 200 henkeä (vuonna 2005).

Ustjužna
Устюжна
vaakuna
vaakuna
Valtio Venäjä
Alue Vologdan alue
Piiri Ustjužnan piiri
Väkiluku (2005) 10 200
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Ustjužnan vaakuna vuodelta 1781.

Paikkakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1252 Železnyi Ustjug -nimisenä kaupunkina. Tuolloin se kuului Uglitšin ruhtinaskuntaan. 1200–1700-luvuilla nimenä oli myös Ustjužna-Želesnopolskaja Ižinajoen ja Železnoje Polen raudantuotantoalueen mukaan. Vuonna 1568 paikka mainitaan linnoittamattomana kauppias- ja käsityöläisasutuksena. Vuonna 1609 sitä piirittivät Vale-Dimitri II:n joukot.

1500–1600-luvuilla Ustjužna oli Tulan jälkeen Venäjän toiseksi suurin aseteollisuuden keskus. Vuosina 1614–1623 kaupungista lähetettiin Moskovaan 2700 kivääriä ja vuosina 1629–1632 yli miljoona tykinkuulaa. 1700-luvun alussa perustettiin amiraliteetin rautatehdas, jonka sulkemisen jälkeen (1714) kaupungin teollinen merkitys väheni huomattavasti. Vuonna 1738 Ustjužnasta tuli samannimisen Novgorodin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.

Nykyään Ustjužna on maatalousalueen keskus, jossa toimii lähinnä elintarviketeollisuutta. Kaupungin keskusta sijaitsee Mologaan laskevan Vorožajoen molemmin puolin. Vorožan vasemmalla rannalla sijaitsevalla Sobornaja-aukiolla on vuosina 1685–1690 ja 1721–1730 rakennettu Jumalansynnyttäjän syntymän katedraali. Siihen liittyvässä talvikirkossa on viisikerroksinen puuleikkauksin koristeltu 1600-luvun ikonostaasi. Katedraalin vieressä on entisen kaupunginduuman rakennus. Sobornaja-aukiolta kaakkoon lähtevän pääkadun toisessa päässä sijaitsee barokkityylinen Kazanin kirkko vuodelta 1694. Vorožajoen sillan lähellä on puinen Marian ilmestyspäivän kirkko (1762). Joen oikealla rannalla sijaitsevan kauppatorin vieressä on Ylösnousemuksen kirkko. Mologan toisella puolella keskustaa vastapäätä sijaitsevat Pokrovan (1780) ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen (1781) kirkot. Vuonna 1781 laaditun säännöllisen asemakaavan mukaan rakennetussa keskustassa on 1800-luvun ja 1900-luvun alun kaksikerroksisia kauppiastaloja sekä koristeellisia puutaloja. Kotiseutumuseon kokoelmissa on 1400–1600-lukujen ikoneja, paikallista käsityötaidetta sekä venäläisten taidemaalarien (mm. Ivan Aivazovski ja Boris Kustodijev) teoksia.

Lähteet muokkaa

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 497. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla muokkaa