Uppsalan kunta
Uppsalan kunta (ruots. Uppsala kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Uppsala.[3]
| Uppsalan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Uppsalan lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Uppsala |
| Kuntakoodi | 0380 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 2 182,41 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 237 596 |
| – Väestötiheys | 108,9 as./km² |
.JPG)
Kunnan maapinta-ala on 2 182,41 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 237 596 henkeä (31.12.2021).[2]
Uppsalan naapurikuntia ovat Tierp, Östhammar, Norrtälje, Knivsta, Håbo, Enköping ja Heby.
Väkiluvultaan Uppsalan kunta on Ruotsin neljänneksi suurin, ja sen keskustaajama Uppsala puolestaan on maan neljänneksi suurin taajama. Metsäseutujen ulkopuolella sijaitsevaksi kunnaksi Uppsalan kunta on pinta-alaltaan poikkeuksellisen suuri. Knivstan kunta muodostettiin osasta Uppsalan kuntaa vuonna 2003.
Vuonna 2007 kunnassa oli 492,40 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 22,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa sijaitsee Valsgärden kalmisto, joka on muinaisjäännösalue.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vuonna 1863 astuivat voimaan Ruotsin uudet kunnallislait (ruots. kommunalförordningar). Nykyisen Uppsalan alueelle muodostettiin 34 maalaiskuntaa entisistä pitäjistä. Lisäksi Uppsalan kaupungilla oli jo vanhastaan ollut kaupunginoikeudet. Ensimmäinen kuntaliitos tehtiin 1947, jolloin Bondkyrkan ja Gamla Uppsalan kunnat liitettiin Uppsalan kaupunkiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kuntien määrää vähennettiin muodostamalla niin sanotut "suurkunnat" Uppsalan ympäristöön. Uppsalan kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaikutusta.
Uppsalan läänin alueelle muodostettiin kahdeksan "suurkuntaa":
- Björklinge (Björklinge ja Viksta)
- Bälinge (Bälinge, Börje, Jumkil, Skuttunge ja Åkerby)
- Norra Hagunda (Läby, Järlåsa, Vänge, Åland ja Skogs-Tibble)
- Oland (Alunda, Ekeby, Skäfthammar, Stavby ja Tuna)
- Rasbo (Rasbo ja Rasbokil)
- Södra Hagunda (Balingsta, Dalby, Hagby, Ramsta, Uppsala-Näs ja Västeråker)
- Vaksala (Danmark, Funbo ja Vaksala)
- Vattholma (Lena, Tensta ja Ärentuna)
Tukholman läänin alueelle muodostettiin kolme "suurkuntaa":
- Knivsta (Alsike, Knivsta, Lagga, Vassunda ja Östuna)
- Skepptuna (Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo)
- Almunge (ei muutosta)
Vuonna 1964 muodostettiin Uppsalan kuntablokki (ruots. kommunblock), jonka oli tarkoitus vastata uutta laajempaa kuntaa. Ensimmäisenä Uppsalan kaupunkiin liitettiin Södra Hagundan ja Vaksalan maalaiskunnat vuonna 1967. Samana vuonna Rasbo liitettiin Olandiin. Yhtenäiseen kuntamuotoon siirryttiin vuonna 1971. Tuolloin muodostettiin Uppsalan kunta yhdistämällä siihen kaupunki sekä Almungen, Björklingen, Bälingen, Norra Hagundan ja Vattholman maalaiskunnat. Lisäksi Tukholman läänistä liitettiin Knivsta sekä osia Knutbystä. Skepptunan kunta oli lakkautettu jo aiemmin, ja osa siitä liitetty Knivstaan.
Uppsalan kunta sai vakiintuneet rajat vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä osia jaetusta Olandin kunnasta (Stavby ja Tuna sekä aiempi Rasbon kunta). Jäljelle jääneet Olandin osat (Alunda, Ekeby ja Skäfthammar) liitettiin Östhammarin kuntaan. Tämän jälkeen kunnan rajoja muutettiin vasta vuonna 2003. Tuolloin Uppsala sai nykyiset rajansa, kun Knivstan kunnanosa erotettiin uudelleen itsenäiseksi Knivstan kunnaksi.
Vaakuna muokkaa
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kohti katsova keltainen kruunattu leijona, mustat ääriviivat ja punaiset varukset, joille näyttäisi pian olevan käyttöä. (Ruotsiksi: I blått fält ett gående utåtseende, krönt lejon i gult med svart kontur och med röd beväring, därest dylik skall användas.)
Uppsalan leijona esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä 1700-luvulla. Se vahvistettiin Uppsalan kaupungin vaakunaksi vuonna 1943. Nykyinen Uppsalan kunta rekisteröi vaakunan käyttöönsä Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1986. Leijonan mustat ääriviivat ja keltainen leijona rikkovat heraldiikan sääntöjä, minkä vuoksi monien heraldikkojen mielestä kunnalla ei ole oikeaa vaakunaa, vaan pikemminkin tunnuskuvio. Vaakuna on kuitenkin rekisteröity kuntavaakunaksi, joten sitä koskevat kuntavaakunoihin sovellettavat määräykset.
Nykyisen Uppsalan kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista Björklingellä, Bälingellä, Gamla Uppsalalla, Läbyllä ja Olandilla oli ennen omat vaakunat. Nämä vaakunat menettivät virallisen asemansa kuntauudistusten yhteydessä, kun kunnat lakkautettiin.
-
Björklingen maalaiskunta
(1958–1970) -
Bälingen maalaiskunta
(1954–1970) -
Gamla Uppsalan maalaiskunta
(1946–1947) -
Läbyn maalaiskunta
(1951–1951) -
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 37 833 | 18,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 11 335 | 5,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 16 840 | 8,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 144 118 | 68,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 886 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Knivstan kunta. Kyseisten tietojen mukaan 8,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 442 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 676 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,7 %
- 18–64-vuotiaat: 65,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,2 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,0 | 0,9 | |
| jalostus | 13,6 | 13,1 | |
| palvelut | 84,9 | 85,5 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 91 222 | 95 128 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 95,9 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 24 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 25 078 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Uppsala | 140 454 |
| 2 | Sävja | 9 684 |
| 3 | Storvreta | 6 347 |
| 4 | Björklinge | 3 269 |
| 5 | Bälinge | 2 437 |
| 6 | Vattholma | 1 427 |
| 7 | Vänge | 1 331 |
| 8 | Lövstalöt | 1 046 |
| 9 | Almunge | 813 |
| 10 | Länna | 685 |
| 11 | Skyttorp | 666 |
| 12 | Ytternäs och Vreta | 636 |
| 13 | Knutby | 564 |
| 14 | Gåvsta | 549 |
| 15 | Järlåsa | 493 |
| 16 | Gunsta | 380 |
| 17 | Skölsta | 344 |
| 18 | Ramstalund | 311 |
| 19 | Håga | 302 |
| 20 | Vårdsätra | 237 |
| 21 | Bärby | 220 |
| 22 | Läby | 220 |
| 23 | Blackstalund | 210 |
| 24 | Skoby* | 84[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Skobyn taajamassa on 230 asukasta, ja se kuuluu pääosin Östhammarin kuntaan.[17] Vängen taajaman nimi oli aiemmin Brunna.[18]
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Luettelossa mainituista taajamista Berthåga, Brillinge, Gamla Uppsala ja Sunnersta ovat sittemmin kasvaneet yhteen Uppsalan ja Bergsbrunna Sävjan taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Almunge kyrkby
- Asplunda
- Balingsta
- Björken
- Bodarna
- Broby hage
- Danmark
- Edshamar + Granängen
- Ensta
- Fjuckby västra
- Forkarby
- Frötuna gård
- Funbo
- Funbo Bärby
- Grimsta och Lundvreten
- Gränsta
- Gunggräna
- Gysta
- Hagby
- Hammarby by
- Hammarby östra
- Häggeby
- Isgrena
- Johannesberg och Myrängen
- Järlåsa
- Knivsbrunna
- Korsnäs
- Källtorpet
- Kölinge
- Lejsta
- Lugnet
- Lövhyddan
- Marielund
- Marsta
- Nåsten norra och Eriksberg
- Näsby
- Oppgården och Fjuckby
- Oxsätra och Sävastebo
- Persborg
- Rosenlund
- Selknä
- Skuttungeby
- Skyttstennäs
- Skäggesta
- Skärfältens
- Stavby
- Ströby + Bösslinge + Åkerby
- Ströbylund + Holmtorpet + Solsäter
- Sundby
- Säva*
- Tibble
- Tuna
- Vallby
- Vallby
- Vedyxa
- Västerby
- Yrestahed
- Åkerby by
- Ängeby
- Örkälla
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Säva kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.[20]
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uppsalan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
- Uppsala Mellersta (27 valtuutettua)
- Uppsala Västra (27 valtuutettua)
- Uppsala Östra (27 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uppsalan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Knivstan kunta sisältyy Uppsalan tuloksiin vuosina 1973–1998.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 13 | 13 | 16 | 21 | 19 | 17 | 21 | 19 | 20 | 14 | 22 | 23 | 15 | 14 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 20 | 17 | 15 | 11 | 7 | 9 | 7 | 4 | 4 | 3 | 8 | 6 | 6 | 8 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 10 | 12 | 10 | 6 | 14 | 12 | 13 | 9 | 9 | 16 | 11 | 8 | 7 | 8 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 1 | 6 | 6 | 6 | 4 | 4 | 6 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 6 | 3 | 7 | 7 | 6 | 6 | 11 | 12 | 6 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33 | 33 | 33 | 36 | 34 | 31 | 28 | 34 | 24 | 27 | 21 | 21 | 22 | 21 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 5 | 6 | 7 | 7 | 6 | 6 | 5 | 6 | 10 | 9 | 6 | 6 | 8 | 9 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[24] | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Almungen piiri
- Balingstan piiri
- Björklingen piiri
- Bladåkerin piiri
- Bälingen piiri
- Börjen piiri
- Dalbyn piiri (Uplanti)
- Danmarkin piiri
- Faringen piiri
- Funbon piiri
- Gottsundan piiri
- Hagbyn piiri (Uplanti)
- Jumkilin piiri
- Järlåsan piiri
- Knutbyn piiri
- Lenan piiri (Ruotsi)
- Läbyn piiri
- Ramstan piiri
- Rasbokilin piiri
- Rasbon piiri
- Skogs-Tibblen piiri
- Skuttungen piiri
- Stavbyn piiri
- Tenstan piiri
- Tunan piiri (Uplanti)
- Uppsalan Helga Trefaldighetin piiri (Uppsala Helga Trefaldighets distrikt)
- Uppsalan tuomiokirkkopiiri (Uppsala domkyrkodistrikt)
- Uppsala-Näsin piiri
- Vaksalan piiri
- Vanhan Uppsalan piiri (Gamla Uppsala distrikt)
- Vikstan piiri
- Vängen piiri (Uplanti)
- Västeråkerin piiri
- Åkerbyn piiri
- Ålandin piiri
- Ärentunan piiri
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Uppsala domkyrkoförsamling
- Helga Trefaldighet
- Gamla Uppsala
- Vaksala
- Danmark-Funbo
- Hagby
- Ramsta
- Balingsta
- Västeråker
- Dalby
- Uppsala-Näs
- Norra Hagunda
- Bälingebygden
- Skuttunge
- Tensta
- Lena
- Ärentuna
- Björklinge
- Viksta
- Knutby-Bladåker
- Faringe
- Almunge
- Gottsunda
- Stavby
- Tuna
- Rasbo
- Rasbokil
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Lähteessä Knivstan kunta on vielä osa Uppsalan kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Almunge
- Balingsta
- Björklinge
- Bladåker
- Bälinge
- Börje
- Dalby
- Danmark
- Faringe
- Funbo
- Gamla Uppsala
- Gottsunda
- Hagby
- Helga Trefaldighet (Bondkyrka)
- Jumkil
- Järlåsa
- Knutby
- Lena
- Läby
- Ramsta
- Rasbo
- Rasbokil (Kil)
- Sankt Per*
- Skogs-Tibble (Tibble)
- Skuttunge
- Stavby
- Tensta
- Tuna
- Upplands artilleriregemente* (Andra Svea artilleriregemente)
- Uppsala domkyrkoförsamling (Uppsala)
- Uppsala-Näs (Näs)
- Vaksala
- Viksta
- Vår Fru*
- Vänge (Vänge och Läby)
- Västeråker (Åker, Åker i Hagunda härad)
- Åkerby (i Bälinge härad)
- Åland
- Ärentuna
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Uppsala Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 1.7.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Uppsalan kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
