Universalismi (kristinusko)

kristinuskon käsitys, jonka mukaan kaikki pelastuvat

Universalismi on kristinuskon käsitys, jonka mukaan kaikki ihmiset pelastuvat. Esimerkiksi Origeneen mukaan dualismin hylkääminen oppina merkitsee, ettei maailman loppuessa Saatanalle voi kuulua kukaan (ei edes Saatana itse): Jumala pelastaa jokaisen, ja maailma palautuu alun täydellisyyteen (apokatastasis).

Kristillisen universalismin symboli.

Myös Gregorios Nyssalainen kannatti universalismia. Karl Barthin mukaan kaikki paitsi Kristus pelastuvat: Jumala nimenomaan hylkäsi Kristuksen, joka kärsii ihmiskunnan rangaistuksen.

Toisen näkemyksen mukaan kaikki pelastuvat vapaaehtoisesti, koska Jumalan rakkaus on niin suuri, ettei kukaan voi olla antautumatta sille. (Vrt. arminiolaisuus, partikularismi.)

Historia muokkaa

Sydänkeskiajalla universalismi oli osa kristittyjen maailmankatsomusta. Valtio, jota edusti keisari, ja katolinen kirkko, jonka johdossa oli paavi, nähtiin yhtenä kokonaisuutena. Kirkko liitti yhteen länsimaisen kristikunnan ja kulttuurin, eikä kirkon ulkopuolella ollut pelastusta. Paavi oli Kristuksen sijainen maan päällä ja siten maailman valtias, keisarista oli tullut kirkon palvelija. Keisarin ja kuninkaat yhdisti kirkkoon hallitsijanvala ja kruunajaistoimitus, feodaaliherrat ruhtinaisiin vasallinvala. Myöhäiskeskiajalla universalistinen maailmankatsomus alkoi muuttua, kun alueelliset valtiot itsenäisine hallitsijoineen syrjäyttivät vähitellen valtiollisen universalismin. Kirkon johtamat yhtenäisyyteen tähtäävät pyrkimykset pysähtyivät paaviuden rappion sekä vapaiden kaupunkien ja porvariston nousun takia. Taloudellisten ja poliittisten ongelmien ratkaisuun tarvittiin uusia tietoja ja taitoja. Siitä huolimatta kirkko ja kristillinen kulttuuri säilyttivät asemansa muilta osin.[1]

Nykyaika muokkaa

Nykyajan universalistit saattavat perustella kantaansa silläkin, että monet varhaiset kirkolliset johtohahmot ilmeisesti tukivat oppia.[2] Muun muassa The Christian Universalist Association on sanonut universalismin olleen varhaisimpien kristittyjen keskeinen viesti.[3] Myöhemmin universalismin kannatusta on esiintynyt vaihtelevasti eri aikoina.[4]

Unitaariuniversalismi on eri asia, eivätkä sen kannattajat välttämättä ole edes kristittyjä.[5] Alun perin unitaariuniversalismi kyllä syntyi universalistien ja unitaarien kattojärjestöjen – Universalist Church of American ja American Unitarian Associationin – yhdistyttyä vuonna 1961.[5]

Suomessa tunnettu universalisti on kirjailija ja pappi Antti Kylliäinen.lähde?

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa


Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.