Uniper

saksalainen energiayhtiö

Uniper SE on suuri saksalainen, julkisesti noteerattu energiayhtiö. Yhtiö on perustettu vuonna 2016, kun E.ON SE-energiayhtiön toimintoja jaettiin osiin. Uniperin kotipaikka on Düsseldorf. Yhtiön osake noteerataan Frankfurtin pörssissä (Deutsche Börse).[6][7][3]

Uniper SE
Yritysmuoto eurooppayhtiö (SE), pörssiyhtiö
Osake FWBUN01 (DE000UNSE018), (kaupankäynti osakkeella 12.9.2016–)[1]
Markkina-arvo 21,57 mrd euroa (2021)[2]
ISIN DE000UNSE018
Perustettu 1.1.2016 (Uniper perustettu);[3] 9.9.2016 (liiketoiminta Uniper SE:lle)[1]
Toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach[4][5]
Avainhenkilöt Tiina Tuomela CFO[5]
Kotipaikka Düsseldorf, Saksa (E.ON-Platz 1, Düsseldorf 40479 Saksa)[6]
Toimiala energia
Liikevaihto 174 mrd. EUR (2021)[2]
Nettotulos -6,8 mrd. EUR (2021)[2]
Henkilöstö 11 208 (2021)[2]
Tytäryhtiöt useita, mm. Uniper Kraftwerke GmbH, Sydkraft AB, PAO Unipro (venäjäksi Юнипро)[1]
Kotisivu www.uniper.energy

Talousjulkaisu Forbesin maailman suurimpien julkisesti noteerattujen yritysten Forbes Global 2000 -listalla Uniper oli vuonna 2017 sijalla 896; se arvioitiin samalla listalla Saksan 32. suurimmaksi pörssiyritykseksi. Listalla korkeammalle sijoittuivat saksalaisista energiayhtiöistä E.ON (sijalla 607.) ja RWE (698.). Uniperin markkina-arvo oli 6,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (toukokuussa 2017) ja liikevaihto 67,3 miljardia euroa (2016).[3] Sama Forbesin maailmanlista sijoitti suomalaisen Fortumin sijalle 1091., mutta totesi suomalaisen energiayhtiön markkina-arvon olleen toukokuussa 2017 yli kaksinkertainen (12,4 mrd. USD) Uniperin markkina-arvoon nähden.[8]

Uniper putosi Global 2000-listalta vuonna 2020.[9]

Fortumin omistus muokkaa

Suomalainen energiayhtiö Fortum osti E.ON:in vajaiden 47 prosentin omistusosuuden Uniper-yhtiöstä noin 3,76 miljardilla eurolla.[10][11] Tammikuussa 2018 E.ON teki päätöksen osuutensa myymisestä Fortumille. Yrityskauppa vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän.[12] Vuosina 2018–2019 Fortum kasvoi useilla kaupoilla enemmistöomistajaksi, ja jatkoi yhtiön ostamista vielä 2021. Enimmillään Fortum omisti Uniperista yli 80 prosenttia.[13]

Yrityskaupan vuoksi Fortumista tuli yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä mutta yhtiö ei yhdistänyt sen talous- ja tuotantolukuja omiinsa, koska Fortumilla ei johtaja Pauliina Vuosion mukaan ole määräysvaltaa yritykseen.[14]

Kauppojen yhteydessä Andreas Schierenbeck ja Sascha Bibert lähtivät yhtiön johtosta, ja toimitusjohtajaksi nousi Klaus-Dieter Maubach, E.Onin entinen teknologiajohtaja, joka oli ollut myös Fortumin johtokunnassa.[4]

Fortum käytti ostamiseen seitsemän miljardia, ja investoi yhtiöön käyttörahaa kahdeksan miljardia kaasun hinnan noustessa. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoi Uniperin talousvaikeuksiin, joista Saksa pelasti sen ensin rahoituksella, joka pienensi Fortumin omistuksen 56 prosenttiin, ja sitten ostamalla Fortumin osuuden puolella miljardilla. Fortum sai investoimansa 8 mrd rahoituksen takaisin. Fortum sai Uniperista omistuksensa aikana osinkoja noin 900 miljoonalla eurolla.[13]

Liiketoiminta-alueet muokkaa

Uniper toimii kolmella liiketoiminta-alueella: Eurooppalainen tuotanto, Maailmanlaajuiset hyödykkeet ja Kansainvälinen voimantuotanto. Eurooppalainen tuotanto on sähkön ja lämmön tuotantoa EU:n alueella sijaitsevissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla toimivissa voimalaitoksissa (hiili, kaasu, öljy, tai kaasun ja höyryn yhteistuotantona) tai vesivoimalla, ydinvoimalaitoksissa (Ruotsissa), biomassavoimalassa (Ranskassa) tai pieneltä osin aurinko- ja tuulivoimalaitoksilla. Yhtiö myös varastoi kaasua ja sillä on kaasutankkausasemia (power-to-gas) Saksassa, Itävallassa ja Britanniassa. Pääosa EU-alueella tuotetusta energiasta myydään yhtiön toisen liiketoimintasektorin välityksellä. Lisäksi yhtiö käy kauppaa päästöoikeuksilla, maakaasulla, LNG:llä, hiilellä ja rahtipalveluilla. Kansainväliseen voimantuotannon segmenttiin kuuluu omistusosuuksia Venäjällä, Tšekissä ja Brasiliassa toimivista energiayhtiöistä.[6][7][1] Suurin kansainvälisen segmentin yksikkö on Moskovan pörssissä noteerattu venäläinen tytäryhtiö PAO Unipro.[15][1]

Uniperilla oli 25 prosentin osuus venäläisestä Južno-Russkojen kaasukentästä Jamalin Nenetsiassa, mutta yhtiö myi sen itävaltalaiselle OMV:lle keväällä 2017 velkataakkaansa vähentääkseen. Yhtiö kirjasi edellisvuoden tapaan vuodelta 2016 roiman kertaluontoisen tappion luopuessaan joistain vanhoista fossiilista polttoaineita käyttäneistä voimalayksiköistään.[1][16]

Kaasunjakelun rahoituskriisi muokkaa

Uniper oli tehnyt asiakkaidensa kanssa pitkiä sopimuksia, joissa se lupasi toimittaa kaasua kiinteällä hinnalla. Kun sen hankkiman kaasun hinta nousi yli ulosmyyntihinnan, liiketoiminta alkoi tuottaa tappiota. Hinnannousun syynä oli ensin koronapandemian jälkeinen talouden elpyminen etenkin Aasiassa, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kun Venäjä vähensi kaasun vientiä, kaasun maailmanmarkkinahinta nousi valtavasti. Samalla EU painosti Saksaa osallistumaan pakoitteisiin ja hankkiutumaan eroon venäläisestä kaasusta.[17]

Energiantuotanto ja henkilöstö muokkaa

Tärkeimmät energiamarkkinat, joilla yhtiö toimii ovat: Saksa, Ruotsi, Britannia, Benelux-maat, Ranska ja Venäjä.[7] Lisäksi yhtiöllä on toimintoja Unkarissa ja Yhdysvalloissa.[7] Vuoden 2016 lopussa yhtiön palveluksessa oli 12 635 ihmistä, joista Venäjälle sijoittui 4 756 (voimalaitosten nettokapasiteetti 10,8 GW Venäjällä, joista pääosa kaasuvoimaloita), Saksaan 4 498 (10,4 GW), Ruotsiin 1 170 (5,1 GW), Britanniaan 1 000 (6,4 GW), Alankomaihin 532 (Benelux 2,9 GW), Ranskaan 473 (2,1 GW) ja muualle 206 henkeä (mm. Unkari 0,4 GW).[1][10]

Kuvia muokkaa

Voimaloita Venäjällä (PAO Unipro) muokkaa

Voimaloita Saksassa muokkaa

Voimaloita Ruotsissa muokkaa

Voimaloita Britanniassa muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g 2016 Uniper Konzern Geschäftsbericht (pdf) (vuosikertomus 2016, pdf (englanniksi)) Uniper SE, uniper.energy. Viitattu 9.10.2017. (saksaksi)
  2. a b c d Uniper : Geschäftsbericht 2021 Market Screener. 23.3.2022. Viitattu 1.1.2023.
  3. a b c The World’s Biggest Public Companies - The list - Germany (lähteenä käytetty myös yritykseen keskittyvää sivua 896. Uniper. Market Cap As of May 2017: $6.1 Billion) forbes.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  4. a b Abrupter Chefwechsel bei Uniper Manager Magazin. 30.3.2021. Viitattu 1.1.2023.
  5. a b members of the Management Board Uniper. Viitattu 1.1.2023.
  6. a b c Uniper SE (UN01.DE) (myös välilehti People) reuters.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  7. a b c d Company Overview of Uniper SE (myös välilehti People) bloomberg.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  8. The World’s Biggest Public Companies - The list - Finland (lähteenä käytetty myös yritykseen keskittyvää sivua 1,091. Fortum. Market Cap As of May 2017: $12.4 Billion) forbes.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  9. Uniper Forbes. Viitattu 1.1.2023.
  10. a b c d Anna-Liina Kauhanen: Saksalainen ruskohiili­voimala puksuttaa poskettomasti päästöjä ilmakehään, mutta silti Fortum ostaa sen – Uniper ei vieläkään ymmärrä, mitä jättikaupalla tavoitellaan 6.10.2017. hs.fi. Viitattu 10.10.2017.
  11. Fortum to launch $9.5 billion bid for German utility Uniper 26.9.2017. reuters.com. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  12. Fortum nappaa liki 47 prosenttia Uniperista – E.On päätti myydä osakkeensa Taloussanomat. 8.1.2018. Viitattu 8.1.2018.
  13. a b Petteri Lindholm & Samuli Huttunen: Tiivistimme, mitä kaikkien suomalaisten kannattaa ymmärtää Fortumin Uniper-kaupasta – näin Uniper-saagan jättitappiot muodostuivat Yle. 21.9.2022. Viitattu 1.1.2023.
  14. Kari Ikävalko, Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä, Yle.fi, uutiset 8.4.2019, viitattu 9.4.2019
  15. a b c Company Profile PAO Unipro, unipro.energy. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  16. Jürgen Flauger: Arkistoitu kopioUniper Sells Stake in Russian Gas Field 6.3.2017. handelsblatt.com. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  17. Elli Harju, Onni Kari: Miksi suomalaisten rahojen pelätään humahtavan saksalaisille ja kenen vika se on? Tässä vastaukset Iltalehti. 21.7.2022. Viitattu 1.1.2023.

Aiheesta muualla muokkaa