Unescon maailmanperintökohteet Itävallassa

Wikimedia-luetteloartikkeli
Itävallan maailmanperintökohteet kartalla. Paalutalot viittaa Attersee-järvelle, jonka alueella on kolme Itävallan viidestä kohteesta. Pyökkimetsät viittaa Kalkalpenin luonnonpuistoon, joka alueella on laajin Itävallan viidestä pyökkimetsäkohteesta.

Unesco on nimennyt Itävallasta 10 kohdetta maailmanperintöluetteloon.[1] Maailmanperintökohteet ovat merkittäviä kulttuuri- tai luontokohteita, joiden uskotaan olevan erityisen merkittäviä ihmiskunnalle. Periaate on kirjattu vuonna 1972 allekirjoitettuun Unescon yleissopimukseen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä.[2] Itävallan ensimmäiset maailmanperintökohteet olivat Salzburgin kaupungin historiallinen keskusta ja Schönbrunnin linna ja puutarhat, jotka liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.[3][4]

Kolme Itävallan maailmanperintökohteista on jaettu toisten valtioiden kanssa. Fertön/Neusiedlerseen järvialueen kulttuurimaisema sijaitsee osittain Unkarin alueella.[5] Euroopan pyökkimetsiin kuuluu luontokohteita eri puolilla Eurooppaa, Itävallan lisäksi Albanian, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Kroatian, Italian, Romanian, Saksan, Slovakian, Slovenian ja Ukrainan alueilla.[6] Alppien paalutalot on usean valtion alueella sijaitseva kulttuurikohde. Alppien paalutaloja on Itävallan lisäksi Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä.[7]

Vuonna 2017 Wienin historiallinen keskusta siirrettiin uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle alueen voimakkaan rakentamisen vuoksi.[8]

Maailmanperintökohteet muokkaa

Paikka Kuva Sijainti Kriteerit Aikakausi Vuosi Ala (ha) Kuvaus ja viite
Salzburgin historiallinen keskusta.   Salzburg
47°48′2″N, 13°2′36″E
784
Kulttuurikohde
ii, iv, vi
keskiajalta 1800-luvulle 1996 236 Rikas kaupunkiympäristö, joka syntyi keskiajalta 1800-luvulle ulottuvana aikana, jolloin Salzburgin ruhtinaskunta ja kaupunkivaltio olivat osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Salzburg oli vuosisatojen ajan eteläisen ja pohjoisen Euroopan kulttuurien kohtaamispaikka, jonka tunnetuin asukas on Wolfgang Amadeus Mozart.[3]
Schönbrunnin linna ja puutarhat   Wien
48°11′12″N, 16°8′48″E
786
Kulttuurikohde
i, iv
1700-luvulta vuoteen 1918 1996 186 Schönbrunn oli 1700-luvulta vuoteen 1918 Habsburgien dynastian palatsi. Johann Bernhard Fischer von Erlachin ja Nicolaus Pacassin suunnittelema alue on esimerkki barokkiajan arkkitehtuurista. Puutarhan alueella sijaitsee esimerkiksi maailman ensimmäinen eläintarha.[4]
HallstattDachsteinin ja Salzkammergutin kulttuurimaisema   Salzkammergut
47°33′34″N, 13°38′47″E
806
Kulttuurikohde
iii, iv
2000-luvulta eaa. 1900-luvun puoliväliin 1997 28446 Alueella on merkkejä ihmisen toiminnasta esihistorialliselta ajalta lähtien. Salzkammergutin suolakerrostumia on hyödynnetty jo ainakin noin vuonna 2000 eaa. 1900-luvulle jatkuneen kaivostoiminnan tuottama vauraus näkyy Hallstattin kaupungissa.[9]
Semmeringin rautatie   Gloggnitz ja Semmering, Ala-Itävallan osavaltio
47°38′55.6″N, 15°49′40.7″E
785
Kulttuurikohde
ii, iv
1848–1854 1998 156 Korkealle vuoristoon 1848–1854 rakennettu 41 kilometriä pitkä rautatie. Yksi parhaita esimerkkejä aikansa insinöörirakennustaidosta. Henkeäsalpaavien maisemien lävitse kulkevan rautatien tunnelit, sillat ja levähdyspaikat ovat edelleen käytössä.[10]
Grazin historiallinen keskusta ja Eggenbergin linna   Graz, Steiermarkin osavaltio
47°4′27″N, 15°23′30″E
931
Kulttuurikohde
ii, iv
keskiajalta 1700-luvulle 1999 Grazin kaupungissa ja Eggenbergin linnassa näkyy Habsburgien vallan ajan vauraus ja kulttuurillinen vaikutus. Kaupungissa on nähtävissä keskiajalta 1700-luvulle ulottuva aikakausien arkkitehtonisten tyylien historiallinen kerrostuma ja keski- ja etelä-eurooppalaisten vaikutteiden kohtaaminen.[11]
Wachaun kulttuurimaisema   Krems an der Donau ja Melk, Ala-Itävalta
48°21′52″N, 15°26′3″E
970
Kulttuurikohde
ii, iv
esihistorialliselta ajalta nykypäivään 2000 18387 Wachaun kulttuurimaisema on Melkin kaupungista Krems an der Donaun kaupunkiin ulottuva Tonavan jokilaakso 40 kilometrin matkalla. Alueen luostareissa, linnoissa, kaupungeissa ja kylissä näkyy erityisesti alueen viininviljelyn pitkä perintö.[12]
Neusiedlerjärven kulttuurimaisema   Burgenland
47°43′9.4″N, 16°43′21.8″E
772
Kulttuurikohde
v
6000 eaa. – 2001 68369 Neusiedlerjärven ympäristössä on asunut ihmisiä yli 8 000 vuoden ajan. Historia näkyy alueen arkkitehtuurissa ja ihmisen toiminnan muovaamassa maisemassa. Jaettu kohde sijaitsee osittain Unkarin alueella.[5]
Wienin historiallinen keskusta (uhattujen listalla)   Wien
48°13′0″N, 16°22′59.99″E
1033
Kulttuurikohde
ii, iv, vi
1100-luvulta 1500-luvulle 2001 371 Asutusta varhaiselta kelttiläiseltä ja roomalaiselta ajalta nykypäivään. Habsburgien dynastian keskus ja Euroopan musiikin historian tärkeimpiä paikkoja. Wienin historiallisissa arkkitehtonisissa kerrostumissa on kohteita barokkilinnoista 1800-luvun lopun Ringstrassen rakennuksiin ja puistoihin.[13] Vuonna 2017 Wien siirrettiin uhanalaisten maailmaperintökohteiden listalle alueen voimakkaan rakentamisen vuoksi.[8]
Alppien paalutalot Attersee, Keutschach, Seewalchen am Attersee, Mondsee
47°55′0″N, 13°32′29″E
1363
Kulttuurikohde
iv, v
5000 eaa. – 500 eaa. 2011 274,2 Esihistoriallisten asumusten jäänteitä ajalta 5000 eaa. – 500 eaa. Itävallassa on viisi kohdetta, joista kolme Atterseen järven ympäristössä. Osa useamman maan kohdetta, jonka muita osia sijaitsee Italiassa, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä.[7]
Itävallan alueen pyökkimetsät   Dürrenstein, Kalkalpen
47°47′24″N, 14°22′25″E
1133
Luontokohde
ix
2017 92023 Itävallan alueella on viisi maailmanperintöluetteloon laskettua pyökkimetsää, joista suurin sijaitsee Kalkalpenin luonnonpuiston alueella. Pyökkimetsät ovat osa eurooppalaista maailmanperintökohdetta, johon kuuluu alueita myös Albaniassa, Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Ukrainassa.[6]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Austria whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  2. World Heritage whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)
  3. a b Historic Centre of the City of Salzburg whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  4. a b Palace and Gardens of Schönbrunn whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  5. a b Fertö / Neusiedlersee Cultural Landscape whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  6. a b Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  7. a b Prehistoric Pile Dwellings around the Alps whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  8. a b Historic Centre of Vienna inscribed on List of World Heritage in Danger whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  9. Hallstatt-Dachstein / Salzkammergut Cultural Landscape whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  10. Semmering Railway whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  11. City of Graz – Historic Centre and Schloss Eggenberg whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  12. Wachau Cultural Landscape whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
  13. Historic Centre of Vienna whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 31.10.2020. (englanniksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of World Heritage Sites in Austria  –  Kartta, osa taulukon sisällöstä. Kaikki viitteet tarkistettu, sisältöä lisätty, taulukon wikiteksti muotoiltu suomiyhteensopivaksi.