Ulama
Ulama (arab. علماء, ‘ulamā’, 'tietäjät', yksikössä a‘lim) ovat islamilaisen lain ja teologian asiantuntijoita. Sana tulee arabian kielen monikosta ulama ('oppineet'), joka tulee sanasta alima ('tietää'). [1] Sana tarkoittaa tietäjiä ja voi periaatteessa merkitä myös tiedemiehiä. Ulamaan kuuluvat islamilaisen yhteisön uskonnolliset johtajat: teologit (mutakallimit), šarialain tulkitsijat (muftit), uskonnolliset tuomarit (qadit), yliopisto-opettajat sekä valtion korkeat uskonnolliset virkamiehet. Suppeassa merkityksessään ulama tarkoitti muslimimaan hallinnossa toimivaa teologista oppineistoa.[2]
Ulama voidaan suomentaa 'islamilaiseksi papistoksi' tai 'uskonoppineiksi'. Islamissa ei kuitenkaan ole papistoa siinä kristillisessä mielessä, että liturgiset tehtävät kuuluisivat vain joillekin henkilöille. Islamilaisen rukoushetken johtajana eli imaamina voi tarpeen mukaan toimia kuka tahansa. Ulaman jäseneksi pääsyyn ei liioin ole tiettyä muodollista tutkintoa, vaan opinpolku, joka alkaa madrasakoulussa Koraania, tafsiria, haditheja ja fiqhia opiskellen. Saavutettuaan opillisia ansioita miehet jatkavat opettajina, saarnaajina, qadeina tai mufteina.[3] Muftit ovat ulaman arvostettuja jäseniä, joilla on oikeus antaa fatwoja, uskonnolliseen lakiin pohjautuvia lausumia tai tuomioita, ja joskus kumota imaamin päätös. Qadit ovat šarialain tuomareita. Imaamit ovat yhteisönsä uskonnollisia johtajia, jotka vastaavat uskonnollisista toimituksista kuten saarnoista.[4]
Imaami vaikuttaa tavallisen muslimin elämään monin tavoin. Imaami hoitaa avioliittoon vihkimisen, avioeron, perimysasiat sekä muut lakiasiat ja rituaalit, ja neuvoo jokapäiväisissä asioissa. Lapset opiskelevat Koraania koraanikoulussa sheikin johdolla johdolla. Imaamit johtavat myös perjantaisia jumalanpalveluksia.[5]
Ulamalla ei nykyisin ole samanlaista arvovaltaa kuin islamin alkuaikoina, jolloin heidän konsensuksensa (ijma) teologisista ja lainopillisista asioista määritteli yhteisön käytännöt, minkä vuoksi hallitsijat tarvitsivat ulaman tuen. Turkissa ulama on nykyisin lakkautettu, mutta muualla islamilaisessa maailmassa heillä on yhä merkittävä vaikutus perinteisissä yhteisöissä.[2]
Vuonna 1971 Saudi-Arabian kuningas Faisal I kokosi merkittävimmistä ulaman eli papiston jäsenistä maan virallisen korkeimman ulamaneuvoston, joka toimii kuningashuoneen ja uskonnollisen johdon keskustelufoorumina. Se toimii myös saudijohdon vallan ja politiikan oikeuttajana, ja saudit ovat hakeneet siltä tarvitsemansa hyväksynnät erilaisiin kiistanalaisiin päätöksiinsä, kuten Yhdysvaltojen sotilastukikohtien perustamisen sallimiselle. Kuningas Fahdin aikana ulama ja kuningas tapasivat viikoittain Riadissa.[6]
Lähteet muokkaa
- Mayankutty Ottappilakkool: Position of Ulama in the Muslim Society 2007. University of Calicut. Viitattu 15.11.2014.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ulama Wikimedia Commonsissa
