Ufan kuvernementti (myös lääni, ven. Уфи́мская губе́рния, baškiiri: Өфө губернаһы, Öfö gubernahı) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa. Sen pinta-ala oli 122 018 neliökilometriä ja asukasluku 2 220 497 henkeä (vuonna 1897). Alueen pääkaupunki oli Ufa. Alue luotiin vuonna 1865 erottamalla Orenburgin kuvernementista . Maaliskuun 23. päivänä 1919 kuvernementti muutettiin Bashkiirien autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi . Sen pinta-ala oli 122 005   km² ja alue jakautui kuuteen ujestiin. Alue rajoittui Permin, Vjatkan, Kazanin, Samaran ja Orenburgin kuvernementteihin. Sekä alueen fyysisen luonteen että väeston perusteella Ufa muodostui linkiksi Euroopan ja Aasian välillä.

Ufan kuvernementti
Уфи́мская губе́рния
Өфө губернаһы
Vaakuna
Vaakuna
Kuvernementin kartta.
Kuvernementin kartta.

Koordinaatit: 54.7333 N 55.9667 E

Perustettu 1865
Lakkautettu 1919
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Ufa
 – suurin kaupunki Ufa(49 275 as., vuonna 1897)
Pinta-ala  (34 410,2 neliövirstaa (1897)) 39 161,0 km²
Väkiluku (1897) 2 220 497
Kielet Baškiirin kieli

Väestö muokkaa

Vuoden 1865 tietojen mukaan Ufan kuvernementin väkiluku oli 1 291 018. Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan se oli 2 220 497; kaupunkiväestöä oli 48,9 %. Baškiirien osuus väestöstä oli 41 %; venäläisiä 38 %; tataareja 8,4 %; mareja 3,7 %; tšuvasseja 2,8 %; mordvalaisia 1,7 %. [1]

Talous muokkaa

Viljelty ala oli noin 35 % kuvernementin pinta-alasta. Teollisuus perustui kaivos- ja metallialaan; siellä oli myös elintarvike-, vaate- ja puuteollisuutta.

Huomattavia ufalaisia muokkaa

  • Guinan Khairy oli baškiirien runoilija ja näytelmäkirjailija.
  • Shaikhzada Babich oli baškirien runoilija ja näytelmäkirjailija.
  • Baryi Kalimullin oli venäläinen arkkitehti, kouluttaja ja sosiaalinen aktivisti.

Lähteet muokkaa

Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa