Tyyne Leivo-Larsson

suomalainen poliitikko

Tyyne Lilja Leivo-Larsson (synt. Lindroos; 3. maaliskuuta 1902 Uusikirkko1. elokuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja diplomaatti. Hän oli kansanedustajana vuosina 1948–1958 ja 1966–1970 edustaen ensin Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta (SDP) ja sitten Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattista Liittoa (TPSL) sekä toimi TPSL:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja sosiaaliministerinä useissa hallituksissa. Leivo-Larsson oli myös Suomen suurlähettiläänä Oslossa vuosina 1958–1966 ja lähettiläänä Reykjavíkissa vuosina 1958–1965 (vuodesta 1964 suurlähettiläänä).

Tyyne Lilja Leivo-Larsson
Tyyne Leivo-Larsson vuonna 1948.
Tyyne Leivo-Larsson vuonna 1948.
Suomen pääministerin sijainen
Kuuskosken hallitus
26.4.1958–29.8.1958
Edeltäjä Reino Oittinen
Seuraaja Johannes Virolainen
Sosiaaliministeri
Fagerholmin I hallitus
4.3.1949–18.3.1949
Törngrenin hallitus
5.5.1954–20.10.1954
Fagerholmin II hallitus
17.5.1957–27.5.1957
Edeltäjä Valdemar Liljeström
Esa Kaitila
Eino Saari
Seuraaja Aleksi Aaltonen
Onni Peltonen
Irma Karvikko
Ministeri sosiaaliministeriössä
Fagerholmin I hallitus
29.7.1948–17.3.1950
Kekkosen V hallitus
20.10.1954–3.3.1956
Fagerholmin II hallitus
3.3.1956–17.5.1957
Kuuskosken hallitus
2.5.1958–29.8.1958
Edeltäjä Onni Peltonen
Aku Sumu
Johannes Tiainen
Erkki Lindfors
Seuraaja Erkki Härmä
Johannes Tiainen
Johannes Tiainen
Rafael Paasio
Kansanedustaja
1948–1958, 1966–1970
Henkilötiedot
Syntynyt3. maaliskuuta 1902
Uusikirkko
Kuollut1. elokuuta 1977
Helsinki
Ammatti sosiaalijohtaja, suurlähettiläs
Puoliso Bror Nils Larsson
Tiedot
Puolue SDP, TPSL

Leivo-Larsson oli ensimmäinen suurlähettilääksi nimitetty suomalainen nainen.[1] Hän oli myös Pohjoismaiden ensimmäinen hallitusta johtanut nainen toimiessaan pääministeri Reino Kuuskosken sijaisena vuonna 1958.[2]

Nuoruus muokkaa

Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935).[3] Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.[4]

Tyyne Leivo suoritti keskikoulun 1918 Helsingin uudessa tyttökoulussa. Hän opiskeli vuosina 1925–1929 Kansalaiskorkeakoulussa tähdäten sanomalehtitutkintoon mutta ei saattanut tutkintoa valmiiksi.[5] Hän meni vuonna 1937 naimisiin Bror Nils Larssonin kanssa.

Toiminta eduskunnassa muokkaa

Eduskunnassa Leivo-Larsson oli pankkivaliokunnan, työväenasiainvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Lisäksi hän oli Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Urbaanin legendan mukaan eduskunnan käsitellessä 1958 voimaan tullutta merimiesverolakia Leivo-Larsson olisi jossain vaiheessa tokaissut, että eikö merimiehille soveltuisi paremmin huvivero.lähde?

Ministeriydet muokkaa

  • II sosiaaliministeri 1948–1950, 1954–1957 ja 1958–1958
  • sosiaaliministeri 1954–1954 ja 1957–1957
  • pääministerin sijainen ja salkuton ministeri 1958–1958

Lähteet muokkaa

  1. Naiset ja diplomaatinura. Ulkoasiainministeriö (Internet Archive). Viitattu 4.2.2022.
  2. Tyyne Leivo-Larsson. Yle Elävä arkisto. Viitattu 15.6.2013.
  3. Piiroinen-Honkanen, Marja (toim): ”Leivo-Larsson, Tyyne Lilja”, Sosialidemokraattiset Naiset Suomen hallituksessa ja eduskunnassa 1907–1996 : matrikkeli. Helsinki: Sosialidemokraattiset Naiset; Työväen arkisto, 1996. ISBN 951-96672-1-0. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Haavoittunut enkeli. Päivä Tampereella 1918. Tallennettu 15.6.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Historia paljastaa Leivon karikatyyrin. (Uutinen historiateoksesta ”Elämää ja taistelua: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja sen edeltäjät 1925–2010”.) Demokraatti, 2013, nro 12.6.2013. Helsinki: Kust. Oy Demari. ISSN 2242-6892.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Leivo-Larsson, Tyyne: Elämässä tapaa ja tapahtuu. Weilin+Göös, 1970.

Aiheesta muualla muokkaa

Edeltäjä:
Valdemar Liljeström
Esa Kaitila
Eino Saari
Suomen sosiaaliministeri
1949
1954
1957
Seuraaja:
Aleksi Aaltonen
Onni Peltonen
Irma Karvikko