Tyroksen piiritys

Tyroksen piiritys tapahtui vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuren joukot valtasivat Tyroksen kaupungin seitsemän kuukauden piirityksen jälkeen.

Tyroksen piiritys
Osa Aleksanteri Suuren sotaretkiä
Tyroksen piiritys
Päivämäärä: 332 eaa Paikka: Tyros, Foinikia Lopputulos: Kreikkalaisten voitto
Osapuolet
Korintin liitto	Tyros
Komentajat
Aleksanteri Suuri	tuntematon
Tappiot
noin 500 kuollutta ja 4 000 haavoittunutta	8 000 kuollutta ja 30 000 orjuutettiin
Aleksanteri Suuren taistelut Khaironeia – Pelion – Theba – Granikos – Halikarnassos – Issos – Tyros – Gaza – Gaugamela – Persian portit – Kyropolis – Iaksartes – Aornos – Hydaspes – Sangala – Mallos – Harmatelia

Lyötyään Persian kuninkaan Dareios III:n Aleksanteri Suuri valtasi Foinikian, mutta Tyros, joka oli eräs mahtavimmista foinikialaisista kaupungeista, ei antautunut ilman taistelua.

Tausta

Issoksen taistelun jälkeen Aleksanteri alkoi valloittaa Foinikian tärkeimpiä kaupunkeja, koska niistä käsin huollettiin Persian laivastoa. Arados, Tripoli, Byblos, Beirut ja Sidon alistuivat nopeasti, mutta Tyros ei antautunut. Aleksanteri loukkaantui tästä, mutta tiesi että Tyros oli vallattava sillä foinikialaisten laivastolla ei olisi tällöin yhtään tukikohtaa, joten sen olisi antauduttava tai tuhouduttava. Kaupungin valtaus aiheutti kuitenkin ongelmia.

Tyros

Tyros oli suurin ja tärkein foinikialainen kaupunki. Sen vanha osa sijaitsi mantereella, kun taas uusi osa oli rakennettu 800 metrin päässä rannikosta olevalle saarelle. Saarella oli 2 satamaa ja kaupunki oli ympäröity paikoitellen 45 metrin korkuisella muurilla ja siellä oli noin 40 000 asukasta. Naiset ja lapset oli evakuoitu Karthagoon.

Piiritys

Piiritys aloitettiin tammikuussa 332 eaa. Aleksanteri insinööreineen ryhtyivät rakennuttamaan maapengertä kohti kaupunkia ja aluksi työ edistyi helposti, mutta kauempana rannasta oli syvempää ja myrskyt sekä Tyroksen laivojen ammukset alkoivat haitata penkereen rakentajia. Penkereen päähän pystytettiin lopulta kaksi 45 metrin korkuista piiritystornia, jotka oli aseistettu katapulteilla ja suojattu vuodilla. Tyroksen puolustajat torjuivat tämän ensimmäisen rynnäkön polttolaivoilla ja lopulta hajottivat penkereen jäännökset. Tällöin Aleksanteri tajusi olevansa tekemisissä sitkeän vihollisen kanssa ja käski rakentaa uuden suuremman penkereen. Hän ei myöskään voisi vallata Tyrosta ilman laivastoa, joten hän matkusti pohjoiseen ja hankki suuren laivaston mm. Kyproksesta. Paluumatkalla häneen liittyi vielä lisää laivoja, ja lopulta Aleksanterilla oli 223 sotalaivaa komennossaan. Hän matkusti nopeasti Tyrokseen ja saartoi molemmat satamat laivoillaan. Tällä välin oli rakennettu uusi penger, jolle oli sijoitettu uusia piiritystorneja muurinmurtajilla ja katapulteilla. Aleksanteri sijoitti myös laivoihinsa katapultteja ja muurinmurtajia, jotta voisi joka puolelta pommittaa kaupunkia. Tyroksen puolustajat olivat kuitenkin taas valppaina. He pudottivat kivenlohkareita veteen estäen näin laivojen pääsyn muurin lähelle ja ampuivat tulinuolia kohti hyökkääjiä. Aleksanteri toi paikalle laivaston raivaamaan merenalaisia esteitä sekä sotalaivoja suojaamaan niitä. Kaupungista lähetettiin sukeltajia, jotka katkoivat laivojen ankkurikaapelit. Aleksanteri ankkuroi tällöin laivansa rautaketjuilla, joita sukeltajat eivät voisi katkoa.

Läpimurto

Aleksanteri alkoi testata muurin kestävyyttä muurinmurtajillaan useissa paikoissa, kunnes eräs hänen laivoistaan sai aukon muuriin. Tällöin hän käski laivojen hyökätä rajusti katapulteillaan joka puolelta ja toi paikalle kaksi siltoja ja rynnäkköosastoja kuljettavaa laivaa. Hypaspistit ja falangi pääsivät muurin syntyneestä aukosta sisään ja valtasivat nopeasti Tyroksen. Näin Tyros vallattiin 7 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Kreikkalaiset olivat raivoissaan, koska puolustajat olivat huomiota herättävällä tavalla murhanneet vankinsa. 30 000 Tyroksen asukasta myytiin orjiksi ja 8 000 surmattiin.

Lähteet

• Jona Lendering: Alexander the Great, The conquest of the Levant 2006. Livius.org. Arkistoitu 27.9.2006. Viitattu 4. lokakuuta 2006 kello 09.44 (UTC).
• Montgomery of Alamein: A History of Warfare, Sodankäynti kautta aikojen. Kääntänyt suomeksi Tauno Kuosa. WSOY, 1973. ISBN 951-0-00649-1.
• Ruth Sheppard (toim.): Aleksanteri Suuren sotaretket. Alexander the Great at War. Suomentanut Timo Hautala ym.. Osprey Publishing Ltd (Suomennos Gummerus Kustannus Oy), 2008. ISBN 9789512079797.