Tykkivene Uusimaa
Tykkivene Uusimaa oli 1920-1953 Suomen merivoimien tykkivene, joka oli alun perin Venäjän keisarikunnan laivaston Suomessa valmistettu Golub-luokan vartioalus.
| Uusimaa | |
|---|---|
 Uusimaa |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Kone ja Silta Oy, Helsinki |
| Laskettu vesille | 1917 |
| Palveluskäyttöön | 22. syyskuuta 1917 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1953 |
| Tila | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 400 t |
| Pituus | 52,0 m |
| Leveys | 7,5 m |
| Syväys | 3,4 m |
| Koneteho | 2 × 700 hv |
| Nopeus | 15 solmua |
| Miehistöä | 54 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 102 mm Obuhov 1 × 40 mm ilmatorjuntatykki 1 × 20 mm ilmatorjuntatykki 3 × konekivääriä |
| Miinat | 12 miinaa |
| Miinantorjuntajärjestelmät | raskaat raivausvinssit puomeineen |
Valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: Golub-luokka
Venäjän keisarikunnan laivasto tilasi miina- ja suojaverkonlaskijan Golubin Kone ja Sillan veistämöltä Helsingistä. Alus laskettiin vesille 1917 ja liitettiin laivastoon 22. syyskuuta. Aluksen suunnittelussa oli otettu huomioon myös käyttö raskaassa miinanraivauksessa, joka vuoksi se oli merikelpoinen ja voimakaskoneinen.[1]
Palvelus muokkaa
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset valtasivat huhtikuussa 1918 Tallinnan satamassa olleen aluksen nimeten sen Beoksi. Saksa luovutti aluksen marraskuussa Suomelle, joka liitti sen laivastoonsa nimellä Uusimaaksi.[2]
Alus osallistui toiseen maailmansotaan sisaraluksensa Hämeenmaan tavoin. Alusta käytettiin Talvisodassa rannikkovartiointiin pohjoisella Itämerellä ja tammikuussa 1940 Pohjanlahdella saattajana. Alus toimi kahden saattueen saattajana ennen paluutaan Turkuun hankalan jäätilanteen takia.[3]
Jatkosodan alkaessa alus oli 22. kesäkuuta 1941 miinalaivana Ahvenanmaalla. Alus upotti heinäkuussa 1941 Neuvostoliiton laivaston PK 238:n, joka evakuoi neuvostojoukkoja Bengtskäriltä. Alus osallistui heinäkuussa 1942 Somerin taisteluun. Alus osallistui Viipurinlahden taisteluihin ja siihen osui 4. heinäkuuta 1944 Teikarin puolustajia tukiessaan kaksi kranaattia. Toinen osui mastoon ja toinen lähelle keulatykkiä, jolloin lähes kaikki aluksen upseerit haavoittuivat. Aluksen päällikkö kapteeniluutnantti Karstén menehtyi myöhemmin saamiinsa vammoihin.[3]
Tykkiveneen saamat vauriot korjattiin Kotkassa eikä se enää osallistunut Viipurinlahden taisteluihin. Sodan jälkeen alus osallistui vielä raivaustoimintaan merialueilla. Alus poistettiin 1952 laivastoluettelosta ja romutettiin 1953.[3]
Lähteet muokkaa
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen laivasto 1918–1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway, 2006. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Tuomi-Nikula, Jorma: Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-212-6.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Lappalainen, Niilo: Veren kostuttamat saaret - Teikarin ja Melansaaren taistelut kesällä 1944. Espoo: Kustannuspiste Oy, 1983. ISBN 951-95491-0-2.
- Lappalainen, Niilo: Suursaari toisessa maailmansodassa. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14497-5.
| Venäjän keisarikunnan laivasto |
Bekas - Golub - Kulik - Pingvin - Chibis - Strizh |
|---|---|
| Suomen merivoimat | |
| Chilen laivasto |
Orompello - Elicura - Colocolo - Leucoton |
| Edeltäjä: Kopchik-luokka – Seuraaja: Filin-luokka |