Turau

kaupunki Valko-Venäjällä

Turau, Turaŭ eli Turov (valkoven. Ту́раў, ven. Ту́ров, puol. Turów, liett. Turovas) on pieni historiallinen kaupunki Homelin alueen länsiosassa eteläisellä Valko-Venäjällä. Vuoden 2009 väestönlaskennan aikaan kaupungissa asui 2 967 ihmistä.[1] Hallinnollisesti Turaun pikkukaupunki kuuluu Žytkavitšyn piiriin.[2][3]

Turau, Turov
(Тураў, Туров)
Turaun piiri-/kaupunkihallinnon rakennus
Turaun piiri-/kaupunkihallinnon rakennus
vaakuna
vaakuna

Turau, Turov

Koordinaatit: 52°04′05″N, 27°44′30″E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Homelin alue
Perustettu 980 (maininta asiakirjoissa)
Korkeus 120–125 m
Väkiluku (10/2009) 2 967
Aikavyöhyke UTC+3









Rantanäkymää Pripet-joelle Turaussa. Rantahietikolla näkyy lintujen tyhjentämiä simpukankuoria.
Ortodoksinen kirkko Turaussa.
Piispa Kirill Turovilaisen patsas historiallisella Turaun linnanmäellä Pripjats-joen lähistöllä.
Katunäkymää Turausta.

Turau on vanhimpia tunnettuja paikkakuntia Valko-Venäjällä. Eräs syntyhistoria kaupungin nimestä pohjautuu viikinkiin nimeltä Tur (Tor). Kaupunki oli merkittävä, koska se sijaitsi viikinkien käyttämien, muun muassa Kiovaan johtavien jokireittien varrella. 7.–9. vuosisadalla Turaun ruhtinaskunta oli Polatskin ja Smolenskin ruhtinaskuntien ohella yksi tuolloisista Kiovan ruhtinaiden hallitsemista slaavilaisista aluekeskuksista.[4] Turau mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 980. Polatskin ollessa alueen pääkaupunkina Bysantin kristilliset vaikutteet levisivät 1100-luvulla voimakkaasti tässä slaavilaisessa valtiossa ja käsityötaidot kehittyivät. Tuolta ajalta ovat peräisin filosofi ja piispa Kirill Turovilaisen kristilliset kirjoitukset, jotka on myöhemmin löydetty kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa.[5]

Turau sijaitsee suurjoki Dneprin purjehduskelpoisen sivuhaaran Pripetin etelärannalla. Turaun läpi kulkeva kantatie P88 ylittää Pripetin kaupungin itäpuolella ja liittyy 31 kilometrin päässä koillisessa BrestPinskHomel-valtatiehen (M10). Kaupungin ympäristö ja laaja kaistale jokivartta länteen kuuluu tämän joen varrelle muodostetun maisemansuojelualueen piiriin. Pripetin kansallispuisto (valkoven. Нацыянальны парк Прыпяцкі, ven. Национальный Парк Припятский) alkaa noin 10 kilometrin päästä kaupungin etelä- ja itäpuolella.[2][6][7][8] Tämän joki- ja suoympäristöön sijoittuvan kansallispuiston opastuskeskus sijaitsee Turaussa.

Lähteet muokkaa

  1. Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гомельская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Homelin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 2.2.2011. (venäjäksi)
  2. a b Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  3. Zhitkovichi – Geographical position Zhitkovichi regional executive committee. Viitattu 12.6.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. Belarus – history (Valko-Venäjän historiaa maan Britannian-suurlähetystön verkkosivulla) Embassy of the republic of Belarus in the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Arkistoitu 21.12.2008. Viitattu 24.1.2009. (englanniksi)
  5. Zhitkovichi. Summary (Turau kuuluu tämän kaupungin hallintopiirin alueelle) 2005–2009. Belarus.by. Arkistoitu 4.2.2009. Viitattu 24.1.2009. (englanniksi)
  6. Republic of Belarus. Tourist Map. Scale 1: 850 000. The State Committee on Property of the Republic of Belarus & "Белкартография" (Belcartographiya), Minsk, 2007. (englanniksi) (& (valkovenäjäksi))
  7. Карта Автомобильных Дорог - Республика Беларусь (Karta Avtomobilnyh Dorog - Respublika Belarus), Масштаб 1:850 000. Белкарография, Minsk, 2009. (venäjäksi)
  8. Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. www.trivium.info (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa