Turaanit ovat vanhentuneen teorian mukaan Eurooppaa ennen indoeurooppalaisia asuttaneita ihmisiä, jotka olivat eri rotua kuin indoeurooppalaiset. Teorian mukaan sekä suomalais-ugrilaiset, turkkilaiset että mongoliset kansat polveutuvat turaaneista. Eräissä nationalistisissa ideologioissa turaaneja pidettiin usein alkeellisina esi-ihmisinä ja kehittyneempien indoeurooppalaisten, niin kutsuttujen arjalaisten, tekemä Euroopan valloitus oli siten oikeutettu.

Vanhentuneen käsityksen mukaan turaanit olisivat puhuneet turaanin alkukieltä, josta olisi syntynyt turaanilaiset kielet. Tämän teorian pohjalla ollut käsitys siitä, että kieliperheet edustavat omia rotujaan, on nykyään kumoutunut. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat suomalaiset ovat läheistä sukua indoeurooppalaisille germaanikielten puhujille. Katsotaan, että pohjois- ja länsieurooppalaiset ovat valtaosin alkuperäisten, indoeurooppalaisten kielten saapumista edeltäneiden asukkaiden geneettisiä jälkeläisiä. Indoeurooppalaisia kieliä edeltäneitä kieliä puhuneet kansat eivät myöskään olleet alkeellisia, vaan täysin kehittyneitä nykyihmisiä. He pystyivät myös huomattaviin rakennustöihin, kuten megaliittikulttuuri.

Turaanit saivat nimensä Keski-Aasiassa sijaitsevan historiallisen Turaanin alueen mukaan, joka sijaitsee Araljärveä ympäröivällä tasangolla.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Turaani Tietosanakirja osa 9, palsta 2010, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1917

Katso myös muokkaa