Tuomenkehrääjäkoi
Tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymella) on kehrääjäkoiden heimoon kuuluva pikkuperhoslaji. Sen toukat elävät tuomissa. Ne kehräävät tuomeen harsomaisen kudoksen, joka peittää lehtiä, oksia ja joskus koko puun. Toukat pystyvät syömään koko puun lehdettömäksi. Tästä puu selviytyy kuitenkin yleensä hyvin.
| Tuomenkehrääjäkoi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Aitoperhoset Ditrysia |
| Yläheimo: | Kehrääjäkoimaiset Yponomeutoidea |
| Heimo: | Kehrääjäkoit Yponomeutidae |
| Alaheimo: | Yponomeutinae |
| Suku: | Yponomeuta |
| Laji: | evonymella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Yponomeuta evonymella |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Tuomenkehrääjäkoin toukka on noin 1 cm pitkä vaalea, karvaton toukka, jolla musta pää, mustat jalat ja musta täplä kussakin jaokkeessa.[1]
Aikuisella perhosella on puhtaan valkoiset etusiivet, joissa on siiven suuntaisesti viisi epäsäännöllistä riviä pieniä mustia pilkkuja. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat. Tuntosarvet ovat hieman etusiipiä lyhyemmät ja valkoisten poikkiviirujen kirjomat. Siipiväli 20–24 mm.[2][3]
Yponomeuta -sukuun kuuluu kahdeksan Suomesta tavattua lajia, joista jossain määrin mainittavia tuhoja aiheuttavat myös pihlajankehrääjäkoi (Yponomeuta padellus) ja omenankehrääjäkoi (Yponomeuta malinellus). Lajit muistuttavat ulkonäöltään huomattavasti tuomenkehrääjäkoita.
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Tuomenkehrääjäkoin levinneisyys on palearktinen ulottuen Irlannista ja Iberian niemimaalta Skandinaviaan ja idässä edelleen Koreaan ja Japaniin saakka.[4] Suomessa lajia tavataan koko maassa, mutta se harvinaistuu pohjoista kohti. Toukkia tavataan kesäkuussa. Aikuiset perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun alusta elo-syyskuun vaihteeseen.[5][6]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Tuomenkehrääjäkoita tavataan kaikkialla tuomia kasvavilla paikoilla. Toukat elävät suurina ryhminä erittämänsä seitin suojissa ja syövät puut runsaana esiintyessään jopa täysin lehdettömiksi. Tuomet selviävät yleensä tuhosta hyvin ja kasvattavat uudet lehdet myöhemmin kesällä. Jos huomattava tuho kuitenkin toistuu useita vuosia peräkkäin, puut saattavat kuolla. Kukin toukkaryhmä syö kaikki oksan lehdet ja lehtien loputtua ne siirtyvät joukkona uuteen oksaan. Täysikasvuiset toukat koteloituvat tiiviinä ryhminä seitin suojiin. Toukkien seittejä on tuomissa alku- ja keskikesällä ja loppukesällä koteloituneista toukista kuoriutuu aikuisia perhosia.[2][7]
Naaras munii nuorille oksille noin 60 munan rykelmiä, joiden läpimitta on joitakin millimetrejä. Osa munista kuoriutuu jo syksyllä, mutta toukat eivät poistu munasta ennen kevättä. Yleensä muna on talvehtiva elämänvaihe.[2][7]
Tuomenkehrääjäkoita voidaan torjua myrkyttämällä tai suihkuttamalla puut puhtaiksi vedellä.[7] Euroopan alueella tuomenkehrääjäkoikantaa pitävät kurissa ainakin 34 eri parasitoidihyönteistä ja 15 muuta saalistajaa.[4] Lajin torjumiseksi feromonipyydyksillä on olemassa myös kaupallisesti saatava feromoni.[8]
Ravintokasvi ja pedot muokkaa
Toukkien ensisijainen ravintokasvi on tuomi (Prunus padus),[2] vähemmissä määrin myös muutamat muut ruusukasveihin kuuluvat puulajit.[9][4]
Toisin kuin monet muut hyönteiset, tuomenkehrääjäkoin toukka sietää tuomen lehdissä olevia syanivetyä sisältaviä alkaloideja. Alkaloidit tekevät toukista myrkyllisiä, ja ilmeisesti suojaavat niitä muilta hyönteispedoilta.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tuomenkehrääjäkoi – Yponomeuta evonymella Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b c d Yponomeuta evonymellus Svenska fjärilar. Viitattu 16.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Bird-cherry Ermine Yponomeuta evonymella UK Moths. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b c Lee & Pemberton (2009) "Parasitoid complex of the bird cherry ermine moth Yponomeuta evonymellus in Korea". Entomological Research 39(3), 201
- ↑ a b Tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus) North Nature. Oulun yliopisto. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Leena Luoto: Tuomenkehrääjäkoi Ötökkätieto. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b c Metla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Pherobase (englanniksi)
- ↑ microlepidoptera.nl (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi)