Tuohituomi (Prunus maackii) on Koillis-Aasiasta kotoisin oleva lehtotuomen (Prunus padus) sukuinen puu.[1]

Tuohituomi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Suku: Tuomet Prunus
Laji: maackii
Kaksiosainen nimi

Prunus maackii
Rupr. (1857)

Katso myös

  Tuohituomi Wikispeciesissä
  Tuohituomi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Tuohituomi on juurivesaton, oraton puu, joka voi kasvaa 5–10 metriä korkeaksi. Sen haararankaa peittää kuparinruskea, tuohimainen kuori, joka on nuorena karvainen.[1] Puun haarat ovat aluksi pystyt, mutta alkavat iän myötä siirottaa tai jopa riippua sivuilla.[1][2] Sahalaitaiset, 6–10 senttimetriä pitkät lehtilavat ovat muodoltaan soikeat tai pitkänpuikeat, kärjestään pitkäsuippuiset ja tyvestään pyöreät. Lapojen yläpinta on kalju ja alapinta keltanystyinen sekä heikosti karvainen. Lehtiruoti on 1–2 senttimetriä pitkä ja yleensä nystyinen.[1]

Tuohituomi kukkii touko–kesäkuun vaiheessa heti lehtien puhjettua. Sen kukat muodostavat 5–7 senttimetrin mittaisia, karvaisia terttuja, joissa on 6–10 kukkaa.[1] Kukkien teriö on kellanvalkoinen ja terälehdet 5 millimetriä pitkät.[1][2] Kukintoperä on lehdetön tai pienilehtinen. Verhiö on karvainen, ja kukkapohjusta lyhemmät verhiönliuskat ovat kapean kolmionmuotoiset ja laidoista nystyhampaiset.[1] Loppukesällä terttuihin kypsyy mustia, noin 5 millimetrin mittaisia luumarjoja.[1][2]

Levinneisyys muokkaa

Tuohituomi kasvaa luonnonvaraisena Mantšuriassa ja Korean niemimaalla. Suomessa se menestyy Oulun korkeudelle saakka.[1]

Elinympäristö muokkaa

Tuohituomi viihtyy hemiboreaalisella vyöhykkeellä tuoreiden, rehevien metsien reunamilla ja aukioilla sekä purojen varsilla.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, s. 199. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  2. a b c Tuohituomi ja kevätkaihonkukka ovat toukokuun kasvit Kymen Sanomat. 28.4.2010. Viitattu 9.5.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa