Tseziläiset kielet

Tseziläiset eli didolaiset kielet on Venäjällä Dagestanissa puhuttujen dagestanilaisten kielten avaarilaiseen (avaarilais-andilais-tseziläiseen) haaraan kuuluva kieliryhmä.

Tseziläisiä kieliä puhutaan etupäässä Dagestanin Tsuntan piirissä. Ryhmään kuuluvat bežta, gunzib, tsez, ginuh ja hvarši. Vuonna 1926 tseziläisten kielten puhujia oli yli 7 000 henkeä. Myöhemmin tseziläisiä kansoja on pidetty avaareina. Nykyään puhujia arvioidaan olevan noin 25 000 henkeä.[1]

Sukulaisuussuhteiden perusteella kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  • länsiryhmä: tsez, hvarši (inhokvarin murretta pidetään toisinaan erillisenä kielenä) ja ginuh;
  • itäryhmä: bežta ja gunzib.

Ginuhilla on ryhmien välillä välittävä asema, mikä ilmeisesti johtuu bežtan kielen vaikutuksesta.[1] Kielten väliset erot ovat melko pieniä, ja eräät tutkijat pitävät niitä kahden kielen murteina.[2]

Tseziläiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 299. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  2. Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 574. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.
  3. Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 575. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Bokarev, Je.A. Tsezskije (didoiskije) jazyki Dagestana. Moskva, 1959.
  • Imnaišvili, D.S. Didoiski jazyk v sravnenii s ginuhskim i hvaršinskim jazykami. Tbilisi, 1963.
  • Gudava, T.Je. Istoriko-sravnitelnyi analiz konsonantizma didoiskih jazykov. Tbilisi, 1979.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.