Trigoniaceae
Trigoniaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.
| Trigoniaceae | |
|---|---|
_Lleras_-_Flickr_-_Alex_Popovkin,_Bahia,_Brazil_(22).jpg) Trigonia nivea var. pubescens |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: |
Trigoniaceae A.Juss. |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat ainavihantia puita tai liaaneja, joiden karvat ovat yksisoluisia ja toisinaan T:n muotoisia. Lehdet sijaitsevat vastakkain, kierteisesti tai kahdessa rivissä, ovat yksinkertaisia, ehytlaitaisia, korvakkeellisia, ja lavan alapintaa peittää tavallisesti valkeahko karvoitus; tummat erityskarvat tai rauhaset ovat yleisiä. Kun lehdet ovat vastakkaisia, korvakkeet sijoittuvat ruotien väleihin. Kukat ovat vinosti vastakohtaisia ja ovat perhomaisia (vrt. hernekasvit, joille heimo ei kuitenkaan ole sukua). Teriö on spiraalimaisesti kiertynyt (kontortti) sulkeutuneena, yksi terälehti on kannuksellinen tai pussimainen (purje) ja kaksi muuta muodostaa kiilan tai ne ovat myös pussimaisia. Heteitä on 5–13, palhot enemmän tai vähemmän ovat kasvaneet yhteen; toimivia heteitä on 4–9, joutoheteitä 0–6. Mesiäisiä on yksi tai kaksi liuskoittunutta purjeen tyvellä, joskus ne ovat joutoheteiden tyvellä. Sikiäin on yhdislehtinen ja luotti pallomainen tai hieman liuskainen, nystyinen. Siemenaiheita on kussakin emilehdessä 1–10. Hedelmä on liiteluomainen kota tai samara. Siemenet ovat joskus siivellisiä tai pitkäkarvaisia.[1]
Suvussa Trigonia lehdet ovat vastakkaisia, korvakkeet ruotienvälisiä, eivätkä lavan rauhaset ole selvästi havaittavia. Trigoniastrum-suvussa kukinnon ylälehdet ovat enemmän tai vähemmän rauhasellisia, ja suvussa Trigonia on varrellisia rauhasia joko kukkaperissä tai ruodeissa ja kukintolehtien ja kasvulehtien laidoissa, kun taas Humbertiodendron-suvussa on koveria laitarauhasia lehtilavan tyvipuolella.[1]
Levinneisyys muokkaa
Trigoniaceae kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa, Madagaskarilla (Humbertiodendron) ja Malesiassa (Trigoniastrum).[1]
Luokittelu muokkaa
Heimo kuuluu Malpighiales-lahkon evoluutiopuussa neljän heimon kehityshaaraan, jonka keskinäiset suhteet ilmaistaan kaavalla (Trigoniaceae + Dichapetalaceae) + (Euphroniaceae + Chrysobalanaceae) ja jonka ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa putkiloelementtien yksinkertaiset perforaatiot, limasolut, parasyyttiset ilmaraot, ehytlaitaiset lehdet, nivelikkäät kukkaperät, vinosti vastakohtaiset kukat, yhdislehtinen verhiö, enemmän tai vähemmän yhdislehtinen hetiö, joutoheteet, uurteinen ja solukarvainen sikiäin, vartalon olemassaolo ja tietyt siemenaiheen piirteet. Kehityshaara lienee syntynyt (53-)50, 41(-38) miljoonaa vuotta sitten.[1]
Mainitussa kehityshaarassa Trigoniaceae ja Dichapetalaceae muodostavat sisarusparin, jonka ominaisuuksia ovat mm. lehtiruodin johtojänteen kaarimainen poikkileikkaus, lehtilavan sivusuonten yhtyminen silmukoiksi, viuhkomainen kukinto, verhiön limasolut ja liuskainen tai suomuinen mesiäinen. Tämä kahden heimon kehityshaara lienee iältään eri arvioiden mukaan (43–)40(–37), (32–)29(–26) tai (66–)50, 48(–34) tai (71,4–)59.7(–47,4) miljoonaa vuotta.[1]
Trigoniaceae-heimossa on viisi sukua ja 28 lajia, joista 24 kuuluu sukuun Trigonia. Sukujen evolutiivinen erilaistuminen lienee alkanut (49.6-)31.6(-12.6) miljoonaa vuotta sitten.[1]
Takhtajan (1997) piti Trigoniaceae-heimoa lahkoon Vochysiales-kuuluvana, Cronquist (1981) lahkoon Polygalales kuuluvana.[1]
Heimon suvut ovat Humbertiodendron, Trigonia, Trigoniastrum ja Trigoniodendron[2]. Lisäksi Stevens (2001 –) mainitsee suvun Isidodendron[1].
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
