Wikipedia

Tradenomi

Tradenomi (AMK), (ruots. Tradenom (YH), engl. Bachelor of Business Administration) on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto.[1] Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (140 opintoviikkoa), jonka säännönmukainen suoritusaika on kolme ja puoli vuotta.[1] Suomessa tradenomeja kouluttavat kaikki ammattikorkeakoulut paitsi Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Esimerkkejä koulutusohjelmista ja suuntautumisvaihtoehdoista[2] muokkaa

International Business (opetuskielenä englanti) muokkaa

  • Accounting and Finance
  • Marketing
  • Human Resource Management and Leadership
  • Business Development

Tietojenkäsittely muokkaa

  • Ohjelmointi
  • Digitaaliset palvelut
  • Digitaalinen liiketoiminta
  • ICT-infrastruktuuri ja pilvipalvelut

Liiketalous muokkaa

  • Markkinointi & Viestintä
  • Finanssi ja rahoitusala
  • Yrittäjyys
  • Taloushallinto
  • Henkilöstöhallinto & HR
  • Logistiikan liiketoiminta
  • Juridiikka
  • Myynti
  • Johdon assistenttityö ja kielet
  • eSports ja urheilumanageri
  • Wellness-liiketoiminta
  • Yksityis- ja julkisoikeus

Turvallisuusala muokkaa

  • Tieto- ja kyberturvallisuus
  • Fyysinen turvallisuus
  • Rikostorjuntaosaaminen
  • Henkilöstö- ja työturvallisuus

Yritysakatemiat (Projektiluonteinen opiskelu yritysten kanssa) muokkaa

  • Y-akatemia (Joensuu)
  • Tiimiakatemia (Jyväskylä)
  • Proakatemia (Tampere)
  • Terwa-akatemia (Oulu)
  • BisnesAkatemia (Turku)

Ensimmäiset tradenomit vuonna 1995 muokkaa

Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995.

Vuosittain tradenomitutkintoon johtavien koulutusohjelmien aloittavia opiskelijoita on noin 7 500 opiskelijaa (nuoriso- ja aikuiskoulutus)[3]. Tutkinnon suorittaneista naisia oli vuonna 2012 noin 71 %.[4] Vuonna 2010 56,9 % tradenomitutkinnon suorittaneista työskenteli koulutusta vastaavissa tehtävissä, 43,1 % oli töissä koulutusta vastaamattomissa tehtävissä ja 12,7 % oli työttömänä.[5]

Korkeakoulututkinto, kelpoisuudet, tradenomi (ylempi AMK) muokkaa

Ammattikorkeakoulututkinnot on kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina. Ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan ole yliopistoja.[6] Yliopisto-termiä on aikaisemmin käytetty korkeakouluista, joissa oli vähintään neljä tiedekuntaa.

Tradenomin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 11§). Tutkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia virkoja ja julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.lähde?

Ammattikorkeakoulussa suoritettava tradenomitutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä (yliopistossa suoritettavat eri alojen kandidaatin tutkinnot ovat laajuudeltaan 180 opintopistettä). Ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistojen kandidaatin tutkinnot ovat vaativuustasolla 6 eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksessä (EQF), jota Suomessa käytetään.lähde?

Tradenomin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea lukuisiin MBA-ohjelmiin, joita Suomessa toteuttavat muun muassa Aalto-yliopisto[7] ja Hanken[8] sekä Henley Business School. Tutkinnon lisäksi pääsyvaatimuksina on ohjelman järjestäjästä riippuen esimerkiksi usean vuoden työkokemus, kielikokeen suorittaminen ja suositukset. eMBA-ohjelmat Suomessa maksavat suorittajalle kymmenen ja viidenkymmenen tuhannen euron väliltä.lähde?

MBA ei ole Suomessa sama kuin tradenomi (ylempi AMK). MBA-opintoja ei Suomessa ole säädelty, jolloin koulutuksen laajuus ja sisältö vaihtelevat. Executive Master of Business Administration (eMBA) ei myöskään ole virallisen koulutusjärjestelmän mukainen tutkinto, se on jatkokoulutusta.lähde?

Ylemmät korkeakoulututkinnot ovat tasoa 7. Ylemmän korkeakoulututkinnon raja on vähintään 300 op. Liiketalouden ja hallinnon jatko-opinnot eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat tuottavat tutkinnon tradenomi (ylempi AMK). Nämä opinnot ovat laajuudeltaan 90 op. Tradenomi opiskelee 90 op aikaisemmin suoritettujen 210 op:n lisäksi (210 op + 90 op = 300 op). Vastaavasti yliopistossa kandidaatti opiskelee maisteriopinnoissa 120 op, jotta ylemmän korkeakoulututkinnon raja täyttyy (180 op + 120 op = 300 op).lähde?

Ylempi amk-tutkinto oikeuttaa käyttämään tradenomi (ylempi AMK) ja Master of Business Administration -tutkintonimikkeitä. Hakuedellytyksenä opintoihin on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Teoriassa opiskelun aloittava tradenomi voisi valmistua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kahdeksassa vuodessa. Käytännössä aika on pidempi siksi, että tradenomiksi valmistumisen jälkeen on hankittava alakohtaista työkokemusta vähintään kolme vuotta ennen kuin on edes mahdollista hakea opiskelemaan ylempää tutkintoa.lähde?

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden hakea lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin (vaativuustaso 8).lähde?

Sijoittuminen työmarkkinoille muokkaa

Työelämässä tradenomi toimii usein johto-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi- ja koulutustehtävissä. Vuonna 2011 teknologiateollisuus (mukaan lukien tietotekniikan palveluala), tukku- ja vähittäiskauppa, finanssiala, valtio ja kunnat olivat toimialoista tradenomivoittoisimmat.[9] Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat muun muassa projektipäällikkö, kirjanpitäjä, myyjä, myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö, järjestelmäasiantuntija, it-konsultti, toimistosihteeri ja palveluasiantuntija.[10][11][12]

Tradenomiliiton (TRAL) teettämän tutkimuksen mukaan tradenomin palkkaus ja uranäkymät paranevat merkittävästi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen myötä. 90 opintopisteen laajuisen jatkokoulutuksen tradenomitutkintoonsa hankkineiden palkka kohosi jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen keskimäärin 400 euroa kuussa.lähde?

Tradenomitutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli 4 032 euroa kuukaudessa (2021). Tutkimuksen vastaajista neljännes ylsi yli 4 500 euron kuukausipalkkaan.[13]

TRAL:n mukaan tutkimukseen vastanneista jopa 80 prosenttia kokee tutkinnon vaikuttaneen merkittävästi asematasoon sekä työtehtävien sisältöön. Muutos näkyy selkeästi työtehtävissä: toimihenkilötehtävissä työskentelevien määrä väheni 20 prosentista 9 prosenttiin ja samalla johdon ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien määrä kasvoi. Lisäksi keskijohdosta asiantuntijatehtäviin siirtyi 28 prosenttia vastaajista.lähde?

Keskijohdosta asiantuntijatehtäviin siirtyneiden palkka kuitenkin nousi keskimäärin 809 euroa, mikä viittaa siirtymän tapahtuneen vaativampiin asiantuntijatehtäviin, jotka edellyttävät korkeaa substanssiosaamista, sanoo TRAL:n asiamies Johanna Tuovinen.lähde?

Tuovisen mukaan ylempi AMK-tutkinto tunnetaan sen eduista huolimatta vielä heikosti työelämässä.lähde?

TRAL:n mukaan opinnäytetyönä teetetty tutkimus tuo ensimmäistä kertaa esille ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden kokemuksia. Vastaajista 91 prosentilla oli pohjakoulutuksena tradenomitutkinto ja heillä oli työkokemusta koulutusta vastaavista tehtävistä keskimäärin 10 vuotta.lähde?

Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto on tavallisten tradenomiopintojen jatkokoulutus, jonka keskimääräinen suorittamisaika on 2–3 vuotta. Opinnot suoritetaan pääosin töiden ohella. Pääsyvaatimuksina tutkintoa opiskelemaan on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta.lähde?

Kokonaisuutta tarkastellessa tradenomimiesten ja -naisten välillä on selvä ero sekä asemassa että palkkauksessa. Naistradenomeista vain 38 prosenttia sijoittuu esimies- ja asiantuntijatehtäviin, kun miesten vastaava luku on jopa 70 prosenttia.[14]

Vaikka tradenomien ammattirakenteessa työntekijöiden osuus on suuri, on tradenomeissa toisaalta myös johtajia hieman enemmän esimerkiksi insinööreihin (AMK) ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin nähden.[15]

Tradenomien sijoittumista työelämään ja keskiansioita ei voi vertailla luotettavasti muihin ammatteihin muuten kuin uran alkuvaiheen osalta, sillä tutkinnon tuoreuden takia tradenomien keski-ikä (34 vuotta vuonna 2012)[4] on verrokkeja matalampi (Akavan jäsenten keski-ikä vuonna 2011 oli 42 vuotta[16] ja kaikkien palkansaajien keski-ikä vuonna 2009 41 vuotta[17]).

Tradenomin keskeisimpiä osaamisalueita muokkaa

Tradenomi voi toimia markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistiikan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntija- sekä johtotehtävissä – niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Koulutus luo hyvät edellytykset myös oman yritystoiminnan harjoittamiselle.

Tradenomiliiton vuonna 2005 suorittaman tutkimuksen mukaan 60 % tradenomiopiskelijoista koki pystyvänsä soveltamaan oppimaansa opintoihinsa kuuluvassa työharjoittelussa vain vähän tai ei ollenkaan, mikä saattoi mediassa esitettyjen arvioiden mukaan johtua siitä, ettei opintosisältö vastannut työelämän tarpeita.[18][19]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  2. ↑ Tradenomin opinnot — Tradenomiksi.fi opiskelemaan? Tradenomiksi.fi. Viitattu 22.2.2022.
  3. ↑ "Tradenomikoulutus" Tradenomiliitto (Arkistoitu – Internet Archive) (luettu 1.10.2010)
  4. ↑ a b Tradenomin profiili Tradenomiliitto.fi. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013.
  5. ↑ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15219/tradenomien_tyollistyminen.pdf
  6. ↑ Yliopistolaki 645/1997
  7. ↑ Määritä osoite! Aalto-yliopisto. Viitattu 14.12.2013.
  8. ↑ Executive MBA Hanken. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013. (englanniksi)
  9. ↑ Tradenomien sijoittuminen eri toimialoilla Tradenomiliitto. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013.
  10. ↑ Tradenomi (AMK), liiketalous: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 28.3.2014.
  11. ↑ Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.3.2014.
  12. ↑ Kansainvälisen kaupan koulutus (AMK): Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 28.3.2014.
  13. ↑ Tradenomien jäsentutkimus 2021 tradenomi.fi. Tradenomiliitto TRAL ry. Viitattu 7.2.2023.
  14. ↑ Naistradenomien palkkaus jälkeenjäänyttä, Digitoday 10.2.2005
  15. ↑ Liiten, Marjukka: Tradenomeista suuri osa työntekijätason ammateissa HS.fi. 21.5.2007. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 14.12.2013.
  16. ↑ Akava Akava.fi. Viitattu 14.12.2013.
  17. ↑ Ammattiryhmittäiset erot suuret 55 vuotta täyttäneiden palkansaajien osuuksissa 21.12.2009. Tilastokeskus. Viitattu 14.12.2013.
  18. ↑ Tradenomit vaativat lisää resursseja koulutukseen Digitoday. 28.11.2005. Viitattu 14.12.2013.
  19. ↑ Tradenomi paiskii usein rutiinihommia Talouselämä. 26.8.2004. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tradenomi&oldid=22257226”