Wikipedia

Tourniquet

yhdysvaltalainen yhtye

Tourniquet oli yhdysvaltalainen, Los Angelesissa, Kaliforniassa vuonna 1989 perustettu kristillinen thrash metal -yhtye. Yhtye julkaisi seitsemän albumia, kokoelmalevyn, ep:n, livealbumin, akustisen albumin, viisi musiikki-vhs:ää ja kolme musiikki-dvd:tä. Tourniquetin singlet saavuttivat ensimmäisen sijan tietyillä radiokanavilla, ja vuoden 2008 lehdistötiedotteensa mukaan yhtye oli myynyt yli 300 000 levyä.[1]

Tourniquet
Tourniquetin alkuperäisjäsen ja rumpali Ted Kirkpatrick vuonna 2007.
Tourniquetin alkuperäisjäsen ja rumpali Ted Kirkpatrick vuonna 2007.
Tiedot
Toiminnassa 1989–2022
Tyylilaji tekninen thrash metal
speed metal
progressiivinen metalli
hard rock (1994–1999)
Kotipaikka Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Ted Kirkpatrick, rummut
Luke Easter, laulu
Aaron Guerra, sähkökitara, taustalaulu
Steve Andino, bassokitara, taustalaulu

Entiset jäsenet

Gary Lenaire, sähkökitara, laulu (1989–1996)
Guy Ritter, laulu, kosketinsoitin (1989–2004)
Victor Macias, bassokitara (1990–1996)
Eric Mendez, sähkökitara (1990–1993)
Marty Friedman, sessiokitaristi (2003)
Bruce Franklin, sessiokitaristi (2003)
Vince Dennis, sähkökitara (1990)
Mark Lewis, sähkökitara (1990)
Levy-yhtiö

Metal Blade Records, 2000–
Intense Records, 1990–1999

Aiheesta muualla
Kotisivut

Yhtyeen koko uran ajan sen ainoa alkuperäisjäsen oli rumpali Ted Kirkpatrick, joka myös kirjoitti suurimman osan yhtyeen materiaalista. Hän saavutti usein kärkisijoituksia äänestyksissä, joissa valittiin parhaat metallimusiikin rumpalit.[2] Yhtyeen viimeisessä kokoonpanossa oli hänen lisäkseen kitaristi Aaron Guerra. Marty Friedman (ex-Megadeth) ja Bruce Franklin (Trouble) soittivat soolokitaraosuuksia Tourniquetin albumilla Where Moth and Rust Destroy. Yhtye tunnettiin kannanotoistaan eläinten kaltoinkohtelua vastaan, ja jäseniä haastatteltiin tästä lehdissä kuten The Vegetarian Times, United Animal Nations ja Animals Agenda.

Yhtyeen nimi tarkoittaa kiristyssidettä eli "kirurgista laitetta, joka pidättää verenvuotoa puristamalla verisuonta". Yhtyeen mukaan kiristysside on vertauskuva "eliniän kestävälle hengelliselle kehitykselle, jonka kautta Jumala voi ainoan poikansa Jeesuksen Kristuksen verisovituksella, kuolemalla ja ylösnousemuksella alkaa pysäyttää elämän läpi virtaamista tuntematta ja palvelematta Luojaamme. Hän on meidän Kiristyssiteemme."[3]

Historia muokkaa

Klassinen kokoonpano (1990–1993) muokkaa

Tourniquetin perustivat vuonna 1989 Los Angelesissa, Kaliforniassa kitaristi Gary Lenaire, laulaja Guy Ritter ja rumpali Ted Kirkpatrick, joka oli aiemmin vuonna 1987 soittanut Trouble-yhtyeessä lyhyen aikaa. Tourniquet äänitti esikoislbuminsa Stop the Bleeding ja julkaisi sen Intense Records -levymerkillä vuonna 1990. Stop the Bleeding oli aikalaisittain hyvin uraauurtava albumi kristillisen thrash metalin kannalta ja keräsi yhtyeelle nopeasti vankan ihailijakunnan.[4] Musiikkityyliltään se on 1980-lukulainen thrash metal -albumi falsettilauluineen. Tällä kokoonpanolla solisti Guy Ritter vastasi melodisemmasta laulusta, kun taas kitaristi Gary Lenaire tulkitsi aggressiivisemmat thrash metal -huutolaulut.[5] Albumin äänityksissä soolokitarat soitti Mark Lewis. Myöhemmin yhtyeeseen liittyivät kitaristi Erik Mendez ja basisti Victor Macias. Tätä kvintettiä monet pitivät yhtyeen niin kutsuttuna klassisena kokoonpanona.[5] Mendez ja Macias olivat mukana Stop the Bleeding -albumilta kuvatulla "Ark of Suffering" -musiikkivideolla, joka sisältää väkivaltaista videomateriaalia eläinkokeista ja eläinten pahoinpitelystä. Väkivaltaisen sisältönsä vuoksi videon näyttäminen kiellettiin Music Televisionilla, mutta sitä ennen video ehti saada kohtalaisesti lähetysaikaa.[4] Musiikkivideo huomioitiin eri viestimissä kantaa ottavan sanomansa vuoksi.

Vuonna 1991 Tourniquet äänitti huomattavasti modernimman albumin nimeltä Psychosurgery. "Spineless"-kappaleella yhtye esimerkiksi kokeili rapcorea Anthraxin ja Faith No Moren tavoin – ennen kuin tyylilaji tuli suosituksi 1990-luvun lopulla. Psychosurgery toi entistä enemmän esille rumpali Kirkpatrickin farmasia-alan taustan sanoitusten lääketieteellisten kielikuvien puolesta ja kiinnostuksen taidemusiikkiin, jonka vaikutus on kuultavissa albumin kitarariffeissä. Jotkut kriitikot ovatkin kuvailleet albumia vertauksella, että se kuulostaa siltä kuin Slayer soittaisi Beethovenia.[5] Psychosurgery julkaistiin Intense Records -levymerkillä kristillisille markkinoille ja Metal Blade Records julkaisi sen yleisille markkinoille. Näin albumi sai huomattavasti laajemman jakelun kuin Stop the Bleeding, laajentaen yhtyeen ihailijakuntaa entisestään.[4] Vuonna 1992 Tourniquet julkaisi musiikki-vhs:n nimeltä Video Biopsy.

Vuonna 1993 Tourniquet äänitti raskaimman, nopeimman, teknisimmän ja synkeimmän albuminsa Pathogenic Ocular Dissonance.[4] Laulaja Guy Ritter jätti yhtyeen sen äänitysten jälkeen koska ei pitänyt uudesta aggressiivisemmasta tyylistä.[5] Monet ihailijat pitävät Pathogenic Ocular Dissonancea yhtyeen parhaana albumina: HM-lehden lukijat valitsivat sen lehden eräässä äänestyksessä 1990-luvun suosikkialbumikseen. Psychosurgeryn tavoin sekä Intense Records että Metal Blade Records julkaisivat albumista painokset. Uudeksi laulajaksi julkaisua seuranneella kiertueella ehti liittyä Luke Easter, joka oli aiemmin laulanut eräässä paikallisessa pop rock -yhtyeessä. Tourniquetin oli tarkoitus soittaa Milwaukee Metalfestissä 1993 mutta tapahtuman pääesiintyjä Deiciden Glen Benton esti yhtyeen osallistumisen, koska ei pitänyt ajatuksesta soittaa kristillisen yhtyeen kanssa.[2] Tapaus toi Tourniquetille kuitenkin julkisuutta.[2] Samana vuonna yhtye julkaisi ainoastaan Intense Recordsilla livealbumin Intense Live Series, Vol. 2, joka sisältää yhtyeen coverin Troublen kappaleesta "The Tempter".

Hard rock -kausi (1994–1999) muokkaa

Vuonna 1994 Tourniquet hylkäsi lääketieteelliset sanoitusteemansa ja yhtyeen tyyli vaihtui rennompaan hard rockiin – yhtyeen aiempia julkaisuja nimittäin yhdistää synkeä ja ilkeä tunnelma, joka vetosi moniin metalliharrastajiin. Tourniquet äänitti pian albumin Vanishing Lessons, jonka kappaleesta tuli "Twilight" pieni listasuosikki valtavirran radiokanavilla.[4] Vuoteen 1997 saakka yhtyeellä oli levytyssopimus ainoastaan Intense Recordsin kanssa. Erik Mendez jätti yhtyeen ennen albumin äänityksiä keskittyäkseen työhön perheyrityksessään. Kappaleesta "Bearing Gruesome Cargo" tuotettiin musiikkivideo, joka julkaistiin myöhemmin video-vhs:llä Pushin' Broom (1995).

Vanishing Lessonsin jälkeen yhtye julkaisi ep:n Carry the Wounded (1995), jonka kevyisiin rockballadeihin oli monen ihailijan vaikea suhtautua.[2] Levyllä soitti myös ensimmäistä kertaa uusi kitaristi Aaron Guerra, joka oli liittynyt yhtyeeseen vuonna 1994. Samoihin aikoihin julkaistiin myös kokoelmalevy The Collected Works of Tourniquet, jolle Tourniquet myös äänitti uudet kappaleet "The Hand Trembler" ja "Perfect Night for a Hanging". Ne olivat monien mielestä yhtyeen raskaimmat kirjoittamat kappaleet.[2] "The Hand Tremblerillä" Marty Friedman teki ensimmäisen kerran yhteistyötä Tourniquetin kanssa soittamalla osan kitarasooloista.[6]

Vuonna 1996 Gary Lenaire jätti Tourniquetin perustaakseen Guy Ritterin kanssa hard rock -yhtyeen Echo Hollow. Yhtyeen uusista raskaista kappaleista huolimatta Tourniquet äänitti vuonna 1997 kevyimmän albuminsa Crawl to Chinan, joka julkaistiin Benson Records -levymerkillä. Albumi jakoi runsaasti mielipiteitä yhtyeen ihailijoiden sekä kriitikoiden joukossa. Ted Kirkpatrick oli tullut tunnetuksi tavastaan soittaa lähes jokaisessa Tourniquetin konsertissa rumpusoolon. Näistä suorituksista kootuista videotallenteista julkaistiin vhs The Unreleased Drum Solos of Ted Kirkpatrick. Lopulta Victor Maciaskin jätti basistin paikan, ja Kirkpatrick jäi ainoaksi alkuperäisjäseneksi. Vuonna 1998 yhtye äänitti akustisia sovituksia kappaleistaan, jotka julkaistiin itsenäisesti albumilla Acoustic Archives. Levyllä oli mukana myös uusi kappale "Trivializing the Momentous, Complicating the Obvious", joka ei ollut akustinen, vaan yksi yhtyeen raskaimmista tähän astisista kappaleista. Samana vuonna Tourniquet julkaisi musiikki-vhs:t Guitar Instructional Video ja Tourniquet Live in California.

Paluu thrash metaliin (2000–2022) muokkaa

Vuonna 2000 yhtye palasi lähemmäs alkuaikojensa teknistä thrash metal -tyyliä.[4] Yhtye allekirjoitti taas levytyssopimuksen Metal Blade Recordsin kanssa ja julkaisi albumin Microscopic View of a Telescopic Realm. Se sai hyvän vastaanoton viestimissä.[4][7] Vuoden 2001 aikana Tourniquet julkaisi kolme ensimmäistä albumia uudelleenmasteroituina ja lisäkappaleiden kera Pathogenic Records -levymerkin alla, lukuun ottamatta Pathogenic Ocular Dissonancea, josta myös Metal Blade Records otti painoksen "The Tempter" -lisäkappaleen kera. Vuonna 2002 Tourniquetiin liittyi basisti Steve Andino. Yhtyeen kokoonpano oli taas kykenevä konsertoimaan, kunnes Aaron Guerra lähti yhtyeestä henkilökohtaisista syistä.[4]

Vuonna 2003 Kirkpatrick, Easter ja Andino äänittivät seitsemännen studioalbuminsa Where Moth and Rust Destroyn sessiokitaristien Marty Friedman (ex-Megadeth) ja Bruce Franklin (Trouble) avustuksella. Samana vuonna Tourniquet julkaisi kaksi musiikki-dvd:tä: Ocular Digitalin, joka sisältää kuvamateriaalia yhtyeen konsertistaan alankomaalaisilta Flevo-festivaaleilta vuodelta 2001 ja konsertin Escondidosta, Kaliforniasta vuodelta 1991; toinen musiikki-dvd oli Circadian Rhythms – The Drumming World of ted Kirkpatrick, joka sisältää uudelleenjulkaistun The Unreleased Drum Solos of Ted Kirkpatrick -rumpuvideon lisäksi muita tallenteita Kirkpatrickin lukuisista rumpusooloista.

Aaron Guerra kuitenkin palasi Tourniquetiin vuonna 2005 ja Tourniquet soitti jälleen konsertteja myös ulkomailla, Ruotsissa ja Sveitsissä. Ruotsin konsertista, viimeisiltä Bobfesteiltä (vuosina 1999–2005 kristillisen metallimusiikkikulttuurin keskeisimpiä tapahtumia) julkaistiin vuonna 2006 musiikki-dvd Till Sverige Med Kärlek.

Vuonna 2008 yhtye kertoi helmikuun lopun lehdistötiedotteessaan, että se on tällä hetkellä ilman levytyssopimusta ja aikoo mahdollisesti äänittää uuden albumin riippumattomana, omakustanteisesti.

22. helmikuuta 2010 Blabbermouth.net uutisoi, että Tourniquet äänittää uuden albumin tuottajanaan maineikas Neil Kernon (mm. Queensrÿche, Dokken, Judas Priest, Cannibal Corpse, Nile, Kansas). Yhtye lisäsi: "Aiomme julkaista sen heti kun se valmistuu myöhemmin tämän vuoden syksyllä."[8] Kirkpatrick kertoi myös julkaisevansa sooloalbumit, joista toinen, Ode to a Roadkill, on stoner metalia ja toinen, In the Shadow of the Masters, klassista musiikkia rumpusoitolla. 10. marraskuuta 2010 yhtye ilmoitti yhteistyöstä Kickstarter.comin kanssa rahoittaakseen albumin äänityksen. Yhtye tarjosi erilaisia ihailijapaketteja jokaiselle, joka lahjoittaa albumin tavoiteltua budjettia varten.[9] Uusi albumi Antiseptic Bloodbath ilmestyi vihdoin 2013.

Ted Kirkpatrick aloitti uuden Kickstart-kampanjan uuden sooloprojektin The Tourniquet Ark: Onward to Freedom nimissä. Onward to Freedom julkaistiin Tourniquetin nimen alla 2014. Levy sisältää aiempaa raskaampia osuuksia örinälauluineen ja on myös muutenkin vaihteleva useine vierailijoineen sekä laulu- että soittopuolella. Kantavana teemana tälläkin levyllä on eläinten oikeudet.

Joulukuussa 2015 yhtyeen pitkäaikainen laulaja Luke Easter erosi yhtyeestä ja uuden laulajan haku alkoi.

Tammikuussa 2016 Kirkpatrick julkaisi sooloalbumina Black Sabbath -coveralbumin The Doom in Us All - A Tribute to Black Sabbath. Levyllä Kirkpatrick soittaa rumpuja ja rytmikitaraosuudet. Onward to Freedom -levyn tyyliin levyllä oli lukuisa määrä vierailevia artisteja. Basistina toimi Dug Pinnick. Soolokitaristeina oli Scotti Hill, Bruce Franklin ja Karl Sanders. Laulajiksi palkattiin showpainija Chris Jericho (Fozzy), Corey Glover (Living Colour), Trevor McNevan (mm. Thousand Foot Krutch, FM Static), Eric Wagner (Trouble) ja Tim "Ripper" Owens (mm. Judas Priest, Iced Earth, Yngwie Malmsteen, Beyond Fear).

Vuonna 2016 Kirkpatrick ilmoitti olevansa tekemässä uutta virallista Tourniquet-albumia. Tämäkin tultaisiin rahoittamaan Kickstarter-joukkokampanjana. Levy oli määrä julkaista vuoden 2017 alkupuolella, mutta viivästysten kautta julkaisu tapahtui vasta vuoden 2018 lokakuussa nimellä Gazing at Medusa. Luke Easterin tilalle ei löydetty pysyvää jäsentä laulajaksi. Levyn nimikkokappaleessa lauloi Deen Castronovo (mm. Journey, Revolution Saints). Castronovon oli tarkoitus laulaa muillakin kappaleilla, mutta aikatauluongelmien vuoksi hän ei pystynyt siihen. [10] Levyn päälaulajaksi palkattiin Kirkpatrickin Black Sabbath -tribuuttiprojektissa mukana ollut Tim "Ripper" Owens, joka esiintyi nimikkokappaletta lukuun ottamatta kaikissa muissa kappaleissa. Toiseksi soolokitaristiksi palkattiin Onward to Freedom -albumilla Kirkpatrickin kanssa aiemmin töitä tehnyt Chris Poland (mm. Megadeth).

Yhtyeen loppu muokkaa

Tourniquetin rumpali ja ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen Ted Kirkpatrick kuoli 62-vuotiaana 19.8.2022 idiopaattiseen keuhkofibroosiin.[11] Yhtyeen kitaristi Aaron Guerra kertoi, että yhtyeen viimeistä, tekeillä ollutta albumia ei koskaan julkaista, koska vain Kirkpatrick olisi voinut saattaa projektin loppuun.[12]

Tyyli muokkaa

Tourniquetin varhaiset albumit ovat tyyliltään teknistä thrash metalia ja tunnelmaltaan synkeitä.[5] Soitto on teknisesti tarkkaa, sillä rumpali Ted Kirkpatrick tunnetusti soittaa itsekin kitaraosuuksia silloin, kun hänen mielestään muiden jäsenten soitto ei ole tarpeeksi tarkkaa.[5] Kirkpatrick luo rumputyöskentelyllään usein polyrytmejä ja erikoisia, teknisiä kaavoja. Tourniquetista sanotaan, että sen tyypillisellä kappaleella on enemmän kitarariffejä, kuin mitä muut yhtyeet tavallisesti kirjoittavat koko uransa aikana. Vaikka ensimmäisen albumin tyylissä on vaikutteita 1980-luvun speed metalista, jo sillä on kuultavissa yhtyeen tavaramerkiksi muodostunutta tyyliä, joka yhdistää taidemusiikkivaikutteita kitarariffeihin. Tämä vaikutus kuuluu erityisen selkeästi albumeilla Psycho Surgery ja Pathogenic Ocular Dissonance. Pääasiallinen lauluntekijä Kirkpatrick mainitsee Beethovenin, Bachin sekä muita taidemusiikinsäveltäjiä vaikuttajikseen. Vaikka varhaisella tuotannolla on myös progressiivisia aineksia, esimerkiksi Pathogenicin kappaleella "The Skeezix Dilemma", myöhemmillä julkaisuilla Microscopic View of a Telescopic Realm ja Where Moth and Rust Destroy on enemmän vaikutteita progressiivisesta metallista. Alun perin Guy Ritter lauloi melodisemmat kohdat ja Gary Lenaire taas hyökkäävät huutolaulut.[5] Vaikka Luke Easteria pidetään pätevänä laulajana, hänellä on kapeampi ääniala kuin monioktaavilla Guy Ritterilla.[4] Hard rock -kaudellaan yhtyeen tyyli oli rennompaa, ja vuoden 1994 Vanishing Lessons esitteli vaikutteita ajalle suositusta groove metal -tyylistä. Crawl to Chinan tyyli on kokeellista, ja siinä on vaikutteita vaihtoehtorockista.

Tourniquetin sanoitusten aiheet ovat laaja-alaisia: Teemat vaihtelevat Vanhan testamentin vertauskuvista ja opetuksista lääketietellisiin kielikuviin ja Edgar Allan Poe -tyyppiseen kuvaavaan kauhukirjallisuuteen. Taidemusiikin ja kauhuvaikutteiden vuoksi yhtye on kehittänyt itselleen sloganin "Beethoven kohtaa Frankensteinin". Lääketieteellisillä kielikuvilla käsitellään usein yhteiskunnallisia ongelmia. Kappale "Ark of Suffering" albumilta Stop the Bleeding sai huomiota ottamalla kantaa eläinten kaltoinkohteluun raamatullisesta näkökulmasta. "Ruminating Virulence" albumilta Pathogenic Ocular Dissonance tarjoaa toivoa pahasti vammautuneille. "Twilight" albumilta Vanishing Lessons taas puhuu vanhusten halveksunnasta.

Saavutukset ja vastaanotto muokkaa

Yhtye on myynyt yli 300 000 albumia. Tourniquet on esiintynyt Yhdysvalloissa, Kanadassa, Norjassa, Alankomaissa, Tanskassa, Ruotsissa, Brasiliassa ja Puerto Ricossa. Osa yhtyeen musiikista on saanut huomiota viestimissä. Musiikkivideo "Ark of Suffering" -kappaleesta sai lähetysaikaa Music Televisionilla ja sai huomiota kannanotostaan eläinten kaltoinkohtelua vastaan. Yhtye on tuonut kantansa esiin julkisesti, ja on tehnyt haastatteluja aiheesta lehdissä kuten Vegetarian Times, Journal of the United Animal Nations, Animal’s Agenda, PETA (People for the Ethical Treatment of Animals) ja monissa muissa eläinsuojelua käsittelevissä julkaisuissa. Tourniquet tunnetaan musiikillisesti taitavana ryhmänä, ja tietyt kriitikot pitävät yhtyettä taitavampana kuin monia muita alansa esittäjiä.[5] Yhtyeen jäsenistä on kirjoitettu eri musiikkilehdissä. Esimerkiksi Kirkpatrickista on kirjoitettu lehdissä Modern Drummer sekä Drums ja Aaron Guerraa on haastateltu lehdissä Guitar World sekä Guitar for the Practicing Musician.

Yhtye on saanut yleisten viestimien kriitikoilta kiitosta "älykkäästä musiikistaan" ja siitä, että se käsittelee kristilliä aiheita "arvokkaasti" ja "ilman väsyttävää hihhulointia".[13] Soundi-lehden arvostelija Antti Mattila kirjoitti Microscopic View of a Telescopic Realm -albumista, että "Tourniquet ei julista, vaikka se uskovaiseksi tunnustautuukin. Se ei ole ilosanoman soihdunkantaja valmiiden oppien muodossa, vaan sen tarkoituksena on saada ihmiset ajattelemaan. Siinä se onnistuukin kiihkottomilla, älykkäillä sanoituksillaan."[13] Yhtyeen musiikki on saanut myönteisen vastaanoton. Korroosio.fi-sivuston kriitikko Jukka Korkiamäki kirjoitti, että "bändi on julkaissut monta laadukasta levyä, jotka mielestäni edustavat tämän lyriikallisen suuntauksen (kristillisen metallin) parhaimmistoa, ainoana poikkeuksena kaoottinen kolmas kiekko, joka kantaa nimeä Pathogenic Ocular Dissonance."[14] Where Moth and Rust Destroyn Korkiamäki sanoi olevan "Tourniquetin hiotuin ja tasaisin levy sitten Vanishing Lessonsin", kun taas Microscopic View of a Telescopic Realm oli hänen mielestään "ihan hyvä albumi, mutta kärsi kovasti hajanaisuudesta, kemian puutteesta ja soundien satunnaisesta köykäisyydestä".[14]

Jäsenet muokkaa

Nykyiset muokkaa

Entiset muokkaa

  • Gary Lenaire – kitara, laulu (1989–1996)
  • Guy Ritter – laulu (1989–1993)
  • Luke Easter – laulu (1993-2015)
  • Tim "Ripper" Owens – sessiolaulaja (2018)
  • Deen Castronovo – sessiolaulaja (2018)
  • Les Carlsen – sessiolaulaja (1993, 2018-)
  • Victor Macias – basso (1990–1996)
  • Steve Andino – basso (2000-2008)
  • Erik Mendez – kitara (1990–1993)
  • Marty Friedman – sessiokitaristi Where Moth and Rust Destroy -albumilla (ex-Megadeth)
  • Bruce Franklin – sessiokitaristi Where Moth and Rust Destroy -albumilla (Trouble)
  • Vince Dennis – kitara

Diskografia muokkaa

Albumit muokkaa

Livealbumit muokkaa

Kokoelmat muokkaa

Videot muokkaa

Palkinnot ja ehdokkuudet muokkaa

  • 2003, 1999, 98, 97, 96, 95, 94, 93, 92, 91, 90 - HM Magazine's Favorite Drummer of the Year (Ted Kirkpatrick)
  • 2003 - HM Magazine's Favorite Lyricist of the Year (Ted Kirkpatrick)
  • HM Magazine's Favorite Band of the 90's
  • HM Magazine's Favorite Album of the 90's (Pathogenic Ocular Dissonance)
  • 1999 - HM Magazine's Favorite Band of the Year
  • 1999 - HM Magazine's Favorite Song of the Year ("Trivializing the Momentous...")
  • 1999 - HM Magazine's Favorite Lyricist of the Year (Ted Kirkpatrick)
  • 1995 - GMA Dove Award nomination for Metal Album of the Year for Vanishing Lessons
  • 1995 - GMA Dove Award nomination for Metal Recorded Song of the Year for "Bearing Gruesome Cargo"
  • 1997- 95,92, 91, 90 - HM Magazines Favorite Band/Thrash Band/New Band of the Year
  • 1994 - HM Magazines Favorite Lyricist of the Year (Ted Kirkpatrick)
  • 1994 - HM Magazines Favorite Album of the Year for Vanishing Lessons
  • 1992 - GMA Dove Award nomination for Metal Album of the Year for Psycho Surgery
  • 1992 - GMA Dove Award nomination for Metal Recorded Song of the Year for "Psycho Surgery"
  • 1992 - HM Magazines Favorite Video of the Year for "Ark of Suffering"
  • 1991 - GMA Dove Award nomination for Metal Recorded Song of the Year for "You Get What You Pray For"
  • 1991 - GMA Dove Award nomination for Metal Album of the Year for Stop the Bleeding
  • 1991 - Christian News Forum Contemporary Christian Music Award for Rock Video of the Year "Ark of Suffering"
  • 1991 - HM Magazines Favorite Album of the Year (Psycho Surgery)
  • 1991 - HM Magazines Favorite Album of the Year (Stop the Bleeding)

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Tourniquet Drummer Offers Update On Label Search, New Album - Feb. 26, 2008 Blabbermouth. 2003. Roadrunner Records. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Haastattelu: Imperial Commando, käännös: Mape Ollila: Tourniquet (Haastattelu rumpali Ted Kirkpatrickin kanssa) 2003. Imperiumi.net. Arkistoitu 5.1.2009. Viitattu 22.6.2007.
  3. ↑ http://www.tourniquet.net
  4. ↑ a b c d e f g h i Scott Waters: Tourniquet (Tourniquetin albumiarvosteluita ja levytyshistorian kommentteja) No Life 'til Metal. Viitattu 5.8.2007. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h Pekka Ryhänen: Tourniquet - Psychosurgery (Yhtyeen toisen albumin klassikkoarvostelu) 18.11.2004. Imperiumi.net. Arkistoitu 2.3.2006. Viitattu 22.6.2007.
  6. ↑ Tourniquet www.facebook.com. Viitattu 21.3.2019.
  7. ↑ Tourniqet - Microscopic View of a Telescopic Realm Soundi. Maaliskuu 2000. Viitattu 4.3.2008. [vanhentunut linkki]
  8. ↑ Toutniquet Taps Producer Neil Kernon For New Album - Feb. 22, 2010 Blabbermouth.net. 02-22-2010. Viitattu 20.9.2007.
  9. ↑ Tourniquet Seeks Funding For New Album 10.11.2010. Blabbermouth.net. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Joao Duarte-J. Duarte Design- www.jduartedesign.com: Exclusive interview with Ted Kirkpatrick (Tourniquet) metalnalata.com.br. Viitattu 20.3.2019. (englanniksi)
  11. ↑ TOURNIQUET Founder TED KIRKPATRICK Dead At 62 Blabbermouth. 2022. Roadrunner Records. Viitattu 11.11.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Aaron Guerra confirms the end of Tourniquet Facebook. 2022. Viitattu 11.11.2022. (englanniksi)
  13. ↑ a b Mattila, Antti: Tourniquet - Microscopic View of a Telescopic Realm Soundi. 3/2000. Viitattu 30.10.2009. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ a b Korkiamäki, Jukka: Tourniquet - Where Moth and Rust Destroy Korroosio.fi. 2003. Viitattu 30.10.2009. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tourniquet&oldid=21948528”