Wikipedia

Toni Rajala

suomalainen jääkiekkoilija

Toni Rajala (s. 29. maaliskuuta 1991 Parkano) on suomalainen jääkiekkoilija, olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari, joka pelaa NLA-seura EHC Bielissä. Hän toimii joukkueensa kapteenina. Hän on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä.[2]

Toni Rajala
Henkilötiedot
Syntynyt29. maaliskuuta 1991 (ikä 33)
Parkano, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Raju,[1] Raikuli
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 179 cm
Paino 76 kg
Seura
Seura EHC Biel
Sarja National League
Pelinumero 25
Pelaajaura
Pääsarjaura 2008–
Aik. seurat Ilves (SML)
Stockton Thunder (ECHL)
Oklahoma City Barons (AHL)
HV71 (SHL)
Jugra Hanty-Mansijsk (KHL)
Färjestad BK (SHL)
Luleå HF (SHL)
NHL-varaus 101. varaus, 2009
Edmonton Oilers
KHL-varaus 87. varaus, 2009
Lokomotiv Yaroslavl

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Juniorivuodet ja tulokaskausi SM-liigassa muokkaa

 
Toni Rajala SM-liigan tulokaskaudellaan 2008–2009.

Rajala aloitti jääkiekkoilun Parkanon Kiekko -83:ssa, josta hän siirtyi noin 10-vuotiaana Tampereen Ilvekseen. Kaudella 2005–2006 Rajala oli C-nuorten SM-karsinnoissa joukkueensa paras maalintekijä 14 osumallaan. Hän voitti myös koko C-nuorten runkosarjan SM-sarjan piste- ja maalipörssin tehoilla 26+20=46.[2] Rajala oli Ilveksen paras pistemies ja syöttäjä myös pudotuspeleissä tehoilla 1+5=6.[3]

Huhtikuussa 2008 Rajala solmi Ilveksen kanssa kaksivuotisen SM-liigasopimuksen.[4] Hän pelasi ensimmäisen SM-liigaottelunsa 25. marraskuuta 2008 vieraissa Rauman Lukkoa vastaan.[5] Liigauransa avausmaalin Rajala teki 31. tammikuuta 2009 Joonas Lehtivuoren pitkästä syötöstä, josta hän karkasi läpiajoon.[6] Hän pelasi SM-liigassa kauden 2008–2009 aikana kaikkiaan 21 runkosarjaottelua tehopistein 2+3=5. Rajala pelasi kauden aikana myös neljä Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Suurimman osan kaudestaan hän pelasi kuitenkin vielä Ilveksen A-nuorissa,[2] joiden toiseksi paras pistemies Rajala oli Pasi Tuomisen jälkeen tehoilla 14+17=31.[7]

NHL-varaus ja tulokassopimus Edmonton Oilersiin muokkaa

Edmonton Oilers varasi Rajalan neljännellä kierroksella 101. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2009. Samana kesänä hänet varasi myös KHL-seura Lokomotiv Jaroslavl 87. pelaajana sekä WHL-joukkue Brandon Wheat Kings 14. pelaajana CHL:n varaustilaisuudessa.[2][8] Rajala teki jo saman kesän heinäkuussa kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Edmonton Oilersin kanssa.[9][10] Hän siirtyi kaudeksi 2009–2010 Brandon Wheat Kingsin vahvuuteen. Rajala oli tehoilla 26+37=63 WHL:n tehokkain eurooppalaispelaaja.[11] Wheat Kings isännöi kauden päätteeksi CHL:n Memorial Cup-lopputurnausta, jossa Rajala oli tehoilla 2+5=7 joukkueensa paras pistemies. Rajala jakoi myös Wheat Kingsin sisäisen syöttöpörssin voiton Brayden Schennin kanssa[12] ja hänet palkittiin Memorial Cupin urheiluhenkisimpänä pelaajana George Parsons Trophylla.[2]

Kaudeksi 2010–2011 Edmonton Oilers lainasi Rajalan Ilvekseen.[13] Hän palasi Suomeen myös suorittamaan varusmiespalveluksen. Rajalan syyskautta lyhensivät kuitenkin olkapäävammat, jotka pitivät hänet muutaman viikon sivussa.[14][15] Kuntouduttuaan marraskuussa Rajala kävi yhden ottelun mittaisella lainalla Mestis-joukkue Lempäälän Kisassa.[16] Hän pelasi Mestistä kauden aikana myös kahden ottelun verran alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. SM-liigassa Rajala pelasi 44 runkosarjaottelua tehopistein 9+13=22.[2] Rajala oli pudotuspeleissä neljällä osumallaan Ilveksen paras maalintekijä.[17]

Kohtalaisen hyvästä WHL:ssä vietetystä kaudesta, etenkin Memorial Cup -lopputurnauksesta huolimatta Ilveksen päävalmentaja Juha Pajuojan mukaan Rajala otti urallaan taka-askelia pelattuaan kauden 2009–2010 Kanadan junioriliigassa. Pajuoja kertoi syyskuussa 2010:

»Kun olen ihan rehellinen, sanon, että Toni otti taka-askelia sillä matkalla. Monen nuoren kannattaisi vähän miettiä, lähteekö sinne pelaamaan junioripelejä vai pelaisiko täällä isossa roolissa miesten pelejä. Tonilla on nyt paljon tekemistä, mutta potentiaalikin on kova. Kaveri on selkeästi ottanut itseään niskasta kiinni. Katsotaan joulun jälkeen toden teolla, mitä alkaa tapahtua. Olin valmennuksessa mukana silloin, kun Toni lähti. Hän oli todella lähellä jopa A-maajoukkuetasoa ja oli tekemässä läpimurtoa. Pohjois-Amerikassa peli on aika yksinkertaista, ja siellä kiekkoa lyödään päätyyn paljon. Tonikin on puhdas taitopelaaja, joka tekee kiekon kanssa erittäin hyviä ratkaisuja. Jos valmentaja ei anna sellaiseen mahdollisuutta, silloin ollaan väärässä paikassa.»

[18]

Rajala lainattiin Ilvekseen myös kaudeksi 2011–2012, kun hän putosi Edmonton Oilersin harjoitusleirin 57 pelaajan ringistä.[19] Rajala kuului runkosarjassa viimeiseksi jääneen Ilveksen harvoihin valopilkkuihin[20] ja hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tekemällä runkosarjassa tehot 16+13=29.[2] Rajala oli Ilveksen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Jesse Niinimäen jälkeen. Liigakarsinnoissa hän jakoi neljällä syöttöpisteellään joukkueen sisäisen syöttöpörssin voiton Kai Kantolan kanssa.[21]

Kaudeksi 2012–2013 Rajala siirtyi Edmonton Oilersin organisaatioon. Hänet lähetettiin kauden alla AHL:ssä pelaavasta farmijoukkue Oklahoma City Baronsista edelleen ECHL-joukkue Stockton Thunderiin, osaksi NHL:n työsulun takia tulleiden vahvistusten takia.[22][23] Rajala sai työsulun aikana näyttöpaikkoja Baronsista lähinnä alempien ketjujen rooleista.[24] Hän teki Thunderissa 29 runkosarjaottelussa tehot 10+28=38 ja Rajala valittiin marraskuussa ECHL:n viikon pelaajaksi. Hän pelasi kauden aikana myös liigan tähdistöottelussa.[2] Työsulun päätyttyä Rajala nousi Baronsin miehistöön, jonka avainpelaajiin hän nousi alempien ketjujen rooleista. Rajala teki lopulta noin piste per peli -tahdilla 46 runkosarjaottelussa tehot 17+28=45, joilla hän oli joukkueensa neljänneksi paras pistemies.[25] Kevään 2013 pudotuspeleissä Rajala teki 17 ottelussa 16 tehopistettä.[26]

NHL-sopimuksen purku ja paluu Eurooppaan muokkaa

Elokuussa 2013 Edmonton Oilers asetti Rajalan ehdottomalle siirtolistalle.[27] Mikään toinen NHL-seura ei kuitenkaan napannut häntä vuorokauden kuluessa, joten Rajalan sopimus purettiin. Lokakuussa hän siirtyi loppukauden 2013–2014 kattavalla sopimuksella Ruotsin SHL:ssä pelaavaan HV71:een.[28] Rajala oli tehoilla 13+17=30 joukkueen toiseksi paras pistemies William Karlssonin jälkeen.[29] Kaudella 2014–2015 Rajala jatkoi uraansa kolmivuotisella sopimuksella KHL-seura Jugra Hanty-Mansijskin paidassa.[30] Hän esitti siellä varsin hyviä otteita, mutta Rajalan sopimus purettiin kuitenkin kesken ensimmäisen sopimuskauden marraskuussa 2014, kun hän teki Jugran ulkomaalaiskiintiössä tilaa uudelle maalivahdille Barry Brustille.[31] Runsas viikko myöhemmin Rajala siirtyi loppukauden kattaneella sopimuksella SHL-joukkue Färjestad BK:hon.[32][33] Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 14+13=27.[34]

Kaudeksi 2015–2016 Rajala siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Luleå HF:ään.[35] Hän jakoi tehoilla 17+15=32 joukkueen sisäisen pistepörssin toisen sijan Lucas Wallmarkin kanssa edellään Jacob Micflikier. Mestarien liigassa Rajala jakoi joukkueen sisäisen syöttöpörssin voiton Johan Harjun ja Ilari Melartin kanssa viidellä syöttöpisteellään sekä sisäisen tehotilaston voiton Melartin ja Victor Ekarvin kanssa lukemalla +3.[36]

Siirtyminen Sveitsiin muokkaa

Kaudeksi 2016–2017 Rajala siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Sveitsin National League A:n EHC Bieliin.[37] Hän voitti joukkueen sisäisen maalipörssin 16 osumallaan. Pudotuspeleissä Rajala oli Bielin paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 2+3=5.[38] Marraskuussa 2016 hän teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[39] Kaudella 2017–2018 Rajala oli Bielin paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Marc-Antoine Pouliot'n jälkeen tehoilla 16+19=35. Pudotuspeleissä hän oli tehoilla 9+5=14 joukkueen paras pistemies ja maalintekijä.[40] Marraskuussa 2018 Rajala teki Bielin kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[41][42]

Rajala voitti kaudella 2018–2019 Bielin sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 27+21=48. Hän sijoittui koko NL:n maalipörssissä toiseksi edellään vain HC Luganon Grégory Hofmann sekä pistepörssissä neljänneksi.[43] Pudotuspeleissä Rajala jakoi viidellä osumallaan joukkueensa sisäisen maalipörssin voiton Damien Brunnerin kanssa.[44] Kaudella 2019–2020 hän oli Bielin paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 23+23=46, joilla Rajala jakoi maalipörssin kolmannen sijan Rapperswil-Jona lakersin Kevin Clarkin kanssa ja sijoittui pistepörssissä viidenneksi.[45] Kaudella 2020–2021 hän nousi joukkueen varakapteeniksi.[2] Rajala jakoi tehoilla 12+20=32 Bielin sisäisen pistepörssin toisen sijan Marc-Antoine Pouliot'n kanssa edellään Luca Cunti.[46] Elokuussa 2021 hän teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[47]

Kaudeksi 2021–2022 Rajala nimettiin Bielin kapteeniksi.[2] Hän voitti joukkueen sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 22+28=48, joilla Rajala jakoi NL:n maalipörssin neljännen sijan HC Luganon Mark Arcobellon kanssa ja pistepörssin yhdeksännen sijan SCL Tigersin Alexandre Grenierin kanssa.[48] Pudotuspeleissä hän jakoi tehoilla 2+3=5 Bielin sisäisen pistepörssin voiton Mike Künzlen kanssa.[49] Kaudella 2022–2023 Rajala palasi joukkueen varakapteeniksi. Hän oli Bielin kolmanneksi paras pistemies tehoilla 16+22=38.[50] Rajala voitti myös koko NL:n pudotuspelien piste- ja maalipörssin tehoilla 10+5=15.[51] Hän eteni Bielin kanssa aina finaaleihin saakka, mutta Sveitsin-mestaruuden vei lopulta Genève-Servette HC otteluvoitoin 4–3.[52]

Maajoukkueura muokkaa

Mitalit
 
Toni Rajala alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010.
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
  Olympialaiset
  Kultaa Peking 2022 jääkiekko
MM-kilpailut
  Kultaa Slovakia 2019 jääkiekko
  Kultaa Suomi 2022 jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
  Pronssia Yhdysvallat 2009 jääkiekko
Ivan Hlinkan muistoturnaus
  Hopeaa Hodonín 2007 jääkiekko

Rajala edusti Suomea Pyeongchangin olympiakisoissa 2022, jolloin hän voitti kultaa. Rajala pelasi turnauksessa kuitenkin vain yhden ottelun. Hän pelasi myös MM-kilpailuissa vuosina 2019 ja 2022, joista molemmat turnaukset päättyivät maailmanmestaruuteen.[2] Vuosien 2018[53] ja 2023[54] MM-joukkueista Rajala putosi viimeisten joukossa. Yhteensä hän on pelannut 53 A-maaottelua tehopistein 10+13=23.[55] Rajala teki A-maajoukkuedebyyttinsä vain 19-vuotiaana Euro Hockey Challengessa 1. huhtikuuta 2011 Lahdessa Slovakiaa vastaan. Hänet merkittiin Suomen kakkosketjun vasempaan laitaan Leo Komarovin ja toisen debytantin, Joonas Donskoin viereen.[56] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa Rajala teki Sweden Hockey Gamesin Helsingin Hartwall Arenassa pelatussa avausottelussa 26. huhtikuuta 2018 Venäjää vastaan.[57]

Rajala pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2009, 2010 ja 2011, joista ensimmäisessä turnauksessa valmennus valitsi hänet Suomen turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta palaajasta.[2] Rajala palkittiin myös Ruotsia vastaan pelatun avasuottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaana pelaajana.[58]

Rajala pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2008 ja 2009 voittaen jälkimmäisestä turnauksesta pronssia. Hän oli vuoden 2008 turnauksessa tehoilla 3+2=5 Suomen paras maalintekijä ja Rajala jakoi joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Joonas Raskin kanssa.[59] Hänet valittiin Valko-Venäjää vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[60]

Rajala voitti koko alle 18-vuotiaiden vuoden 2009 turnauksen piste- ja maalipörssin tehoilla 10+9=19. Samalla hän rikkoi Venäjän Aleksandr Ovetškinin vuoden 2002 turnauksessa tekemän piste-ennätyksen (14+4=18). Rajalan ennätyksen rikkoi kuitenkin kaksi vuotta myöhemmin Venäjän Nikita Kutšerov vuoden 2011 turnauksessa tehoilla 11+10=21.[61] Suomen varakapteenina toiminut Rajala voitti myös lukemalla +10 turnauksen tehotilaston, valittiin parhaaksi hyökkääjäksi, tähdistökentälliseen ja valmennus valitsi hänet Suomen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[2] Rajala valittiin myös sekä Venäjää että Norjaa vastaan pelattujen alkulohkon otteluiden päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[62] Hän muodosti Suomen ykkösketjun Mikael Granlundin ja Teemu Pulkkisen kanssa ja kolmikko teki lähes kaikki Suomen pisteet. Kauden 2008–2009 jälkeen Rajalalle myönnettiin Kalen kannu -palkinto.[63] Hän pelasi myös Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuosina 2007[64] ja 2008,[65] joista ensimmäinen päättyi hopeaan.

Rajala valittiin kaudella 2005–2006 Pohjola-leirin parhaaksi pelaajaksi ja tähdistökentälliseen. Hän oli kaudella 2006–2007 sekä 17-vuotiaiden että 16-vuotiaiden maajoukkueen paras pistemies. Rajala pelasi myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2008,[2] jolloin hän oli tehoilla 6+5=11 Suomen paras pistemies ja maalintekijä.[66] Hän jakoi koko turnauksen maalipörssin voiton Canada Westernin Brayden Schennin ja Jimmy Bubnickin sekä Yhdysvaltain Jeremy Morinin kanssa.[67]

Yhteensä Rajala on pelannut 35 nuorten ja 66 poikien maaottelua. Hän on kaikkien aikojen eniten alle 18-vuotiaiden maaotteluita pelannut pelaaja 39 ottelullaan.[68]

Pelityyli muokkaa

Ruotsalaisen Elite Prospects-sivuston mukaan Rajalan vahvuuksia ovat luistelunopeus, kiekolliset taidot ja rannelaukaus. Sivusto kuitenkin listaa hänen heikkouksikseen pienen koon, voiman puutteen sekä kiekottoman pelaamisen.[2] Hän kuului ikäluokassaan Suomen lupaavimpiin pelaajiin, mutta Rajala ei ole kuitenkaan vastoin yleisiä odotuksia edennyt urallaan mm. NHL:ään asti.[20]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2006–2007 Ilves A-SM 1 0 0 0 0 – – – – –
2007–2008 Ilves A-SM 33 13 22 35 10 5 1 3 4 8 U18 6 3 2 5 2
2008–2009 Ilves A-SM 31 14 17 31 18 – – – – – U18 6 10 9 19 6  
Ilves SM-liiga 21 2 3 5 0 3 0 0 0 2 JMM 6 2 1 3 4
Suomi U20 Mestis 4 1 2 3 2 – – – – –
2009–2010 Brandon Wheat Kings WHL 60 26 37 63 24 15 4 3 7 8 JMM 6 1 2 3 0
Brandon Wheat Kings M-Cup – – – – – 5 2 5 7 0
2010–2011 Ilves SM-liiga 44 9 13 22 4 5 3 0 3 0 JMM 6 0 4 4 2
LeKi Mestis 1 0 0 0 0 – – – – –
Suomi U20 Mestis 2 0 1 1 0 – – – – –
2011–2012 Ilves SM-liiga 51 16 13 29 24 – – – – –
2012–2013 Oklahoma City Barons AHL 46 17 28 45 16 17 4 12 16 8
Stockton Thunder ECHL 29 18 20 38 10 – – – – –
2013–2014 HV71 SHL 37 13 17 30 12 7 1 4 5 4
2014–2015 Jugra Hanty-Mansijsk KHL 21 3 10 13 6 – – – – –
Färjestad BK SHL 31 14 13 27 12 3 0 2 2 0
2015–2016 Luleå HF SHL 52 17 15 32 8 11 0 2 2 6
2016–2017 EHC Biel NLA 36 16 8 24 14 4 2 2 4 2
2017–2018 EHC Biel NL 44 16 19 35 8 12 9 5 14 0
2018–2019 EHC Biel (A) NL 50 27 21 48 36 12 5 1 6 2 MM 10 1 4 5 2
2019–2020 EHC Biel (A) NL 50 23 23 46 10 – – – – –
2020–2021 EHC Biel (C) NL 46 12 20 32 22 2 0 0 0 0
2021–2022 EHC Biel (C) NL 51 22 26 48 10 7 2 3 5 4 OK 1 0 0 0 0
MM 10 4 2 6 0
2022–2023 EHC Biel (C) NL 51 16 22 38 18 17 10 5 15 2
7 kautta yhteensä NL(A) 328 132 139 271 124 54 28 16 44 10
3 kautta yhteensä SHL 120 44 45 89 32 21 1 8 9 10
3 kautta yhteensä SM-liiga 116 27 29 56 28 8 3 0 3 2
1 kausi yhteensä AHL 46 17 28 45 16 17 4 12 16 8
1 kausi yhteensä ECHL 29 18 20 38 10 – – – – –
1 kausi yhteensä KHL 21 3 10 13 6 – – – – –

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toni Rajala.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Nyrhinen, Matti: ”Rautajätti, 007, Kaapeli” – Leijonat julkaisi pelaajien lempinimet, tunnistatko kuka on kuka? MTVuutiset.fi. 26.5.2019. Telia Company AB. Viitattu 2.6.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Toni Rajala Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ Elite Prospects - Ilves U16 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Ilvekselle jatkosopimuksia, Juujärvi ja Pajuoja valmennustiimiin Jatkoaika.com. 8.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  5. ↑ Ennakkoraportti - Liiga liiga.fi. 25.11.2008. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 3.3.2012.
  6. ↑ Suonsyrjä, Mika: Superlupaus Rajala avasi maalitilinsä Jatkoaika.com. 31.1.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  7. ↑ Elite Prospects - Ilves U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Suomalaisjuniorit kelpasivat kanadalaisseuroille Jatkoaika.com. 1.7.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  9. ↑ Rajala sopimukseen Oilersin kanssa Jatkoaika.com. 26.7.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  10. ↑ Oilers ink trio nhl.com/oilers. 16.7.2009. Edmonton Oilers. Viitattu 3.3.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Elite Prospects - WHL Stats 2009-2010 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Elite Prospects - Brandon Wheat Kings eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Toni Rajala Ilvekseen Jatkoaika.com. 11.7.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  14. ↑ Ilveksen kolme avainpelaajaa loukkaantui Jatkoaika.com. 27.9.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  15. ↑ Toni Rajala pakkolepoon Jatkoaika.com. 15.11.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  16. ↑ Rajala ja Pellinen hakevat vauhtia LeKistä Jatkoaika.com. 26.11.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  17. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Palomäki, Ilkka: Ilves-luotsi: Rajala otti taka-askelia Pohjois-Amerikassa yle.fi. 9.9.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 3.3.2012.
  19. ↑ Rajala palaa Ilvekseen Jatkoaika.com. 20.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  20. ↑ a b Savonen, Ilari: Toni Rajala – raskas kausi kunnialla loppuun Jatkoaika.com. 29.2.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  21. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Oilers assign Cornet & Rajala to Stockton; loan Zahn to Stockon nhl.com/oilers. 8.10.2012. Oklahoma City: Edmonton Oilers. Viitattu 12.11.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Edmontonin suomalaislupaus putosi AHL-joukkueesta iltalehti.fi. 8.10.2012. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 12.11.2012.
  24. ↑ Arponen, Miika: Toni Rajala: "Hyvä loppukausi tuli itsellenikin yllätyksenä" Jatkoaika.com. 30.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.10.2013.
  25. ↑ Elite Prospects - Oklahoma City Barons eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  26. ↑ Toni Rajala The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  27. ↑ Edmonton asetti Rajalan siirtolistalle Jatkoaika.com. 23.8.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.10.2013.
  28. ↑ Toni Rajala siirtyy Ruotsiin Jatkoaika.com. 15.10.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.10.2013.
  29. ↑ Elite Prospects - HV71 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  30. ↑ Toni Rajalakin suuntaa Venäjälle Jatkoaika.com. 23.05.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 13.7.2014.
  31. ↑ KHL:ssä loistanut suomalaishyökkääjä joutuu etsimään uuden työpaikan Jatkoaika.com. 10.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.11.2014.
  32. ↑ Kalitzki, Jörgen: Toni Rajala klar för Färjestad farjestadbk.se. 10.11.2014. Färjestads Bollklubb Fastighets AB. Viitattu 18.11.2014. (ruotsiksi)
  33. ↑ Toni Rajala palaa Ruotsiin Jatkoaika.com. 10.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.11.2014.
  34. ↑ Elite Prospects - Färjestad BK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  35. ↑ Melart ja Rajala Luulajan riveihin Jatkoaika.com. 25.5.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.5.2015.
  36. ↑ Elite Prospects - Luleå HF eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  37. ↑ Rajala jatkaa kiekkokiertolaisen elämää Jatkoaika.com. 27.6.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2016.
  38. ↑ Elite Prospects - EHC Biel eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  39. ↑ Isotalo, Ilari: Ruuti kuivaa! Huippuvireinen suomalaistykki jatkaa Sveitsissä MTVuutiset.fi. 3.11.2016. Telia Company AB. Viitattu 9.5.2023.
  40. ↑ Elite Prospects - EHC Biel eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  41. ↑ Toni Rajala 3 weitere Saisons beim EHCB ehcb.ch. 19.11.2018. EHC Biel Sport AG. Arkistoitu 9.5.2023. Viitattu 9.5.2023. (saksaksi)
  42. ↑ Jalonen, Pekka: Leijonien hyökkääjälle kolmen vuoden sopimus sveitsiläisseuran kanssa iltalehti.fi. 19.11.2018. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.5.2023.
  43. ↑ Elite Prospects - NL Stats 2018-2019 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  44. ↑ Elite Prospects - EHC Biel eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  45. ↑ Elite Prospects - NL Stats 2019-2020 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  46. ↑ Elite Prospects - EHC Biel eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  47. ↑ Kultaleijonalle sopimus Sveitsiin is.fi. 31.8.2021. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.5.2023.
  48. ↑ Elite Prospects - NL Stats 2021-2022 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
  49. ↑ Elite Prospects - EHC Biel eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
  50. ↑ Elite Prospects - EHC Biel eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
  51. ↑ Elite Prospects - NL Stats 2022-2023 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
  52. ↑ Sami Vataselta fantastinen näytös! Suomalais­tähdet aloittivat huimat mestaruus­juhlat is.fi. 28.4.2023. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.5.2023.
  53. ↑ Väänänen, Ville: Leijonien MM-joukkue nimetty – todellinen yllätysnimi Kärpistä mukana is.fi. 30.4.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 31.8.2021.
  54. ↑ Kuisma, Lassi: Nämä Leijonat kokivat karun kohtalon – Joukkueesta putosi kovia nimiä iltalehti.fi. 7.5.2023. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 9.5.2023.
  55. ↑ Tilanne 7.5.2023
  56. ↑ Mennander, Pasi: Tässä Leijonien kokoonpano illan Slovakia-otteluun! leijonat.fi. 1.4.2011. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.8.2021.
  57. ↑ FIN - RUS (3-2) stats.swehockey.se. 26.4.2018. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 12.11.2018. (ruotsiksi)
  58. ↑ Best Players per game (pdf) stats.iihf.com. 6.1.2009. IIHF. Viitattu 18.8.2016. (englanniksi)
  59. ↑ Elite Prospects - Finland U18 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  60. ↑ Best Players per game (pdf) stats.iihf.com. 23.4.2008. IIHF. Viitattu 18.8.2016. (englanniksi)
  61. ↑ Elite Prospects - WJC-18 Stats All-time season eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  62. ↑ Best Players per game (pdf) stats.iihf.com. 20.4.2009. IIHF. Viitattu 18.8.2016. (englanniksi)
  63. ↑ SM-liigakauden palkinnot jaettiin Jatkoaika.com. 16.5.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.3.2012.
  64. ↑ 2007 U18 Memorial of Ivan Hlinka HockeySlovakia.sk. Slovenský zväz ľadového hokeja. Viitattu 31.8.2021. (slovakiksi)
  65. ↑ 2008 U18 Memorial of Ivan Hlinka HockeySlovakia.sk. Slovenský zväz ľadového hokeja. Viitattu 31.8.2021. (slovakiksi)
  66. ↑ Elite Prospects - Finland U17 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  67. ↑ Elite Prospects - Award - U17 WHC Most Goals eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  68. ↑ Mennander, Pasi: Rajala ja Nättinen sadan maaottelun kerhoon leijonat.fi. 5.1.2011. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 3.3.2012.
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2019

4 Lehtonen (A) | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 15 Ilomäki | 19 Savinainen (A) | 20 Ojamäki | 21 Tyrväinen | 24 Kakko | 25 Rajala | 27 Luostarinen | 28 Jokiharju | 30 Lankinen | 35 Vehviläinen | 40 Lindbohm | 41 Kiviranta | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 55 Ohtamaa | 58 Hakanpää | 65 Manninen | 70 Mikkola | 71 Kuusela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2022

2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 10 Armia | 12 Anttila (A) | 21 Innala | 23 Lindell | 24 Björninen | 25 Rajala | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 41 Heiskanen | 42 Vatanen (A) | 45 Olkinuora | 50 Seppälä | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa | 64 Granlund (A) | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 76 Sallinen | 80 Mäenalanen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2022

2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 12 Anttila (A) | 13 Kemiläinen | 15 Aaltonen | 20 Ojamäki | 24 Björninen | 25 Rajala | 28 Nättinen | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 40 Lindbohm | 42 Vatanen | 45 Olkinuora | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa (A) | 60 Granlund | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 71 Komarov (A) | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | 82 Pesonen | Valmentaja Jukka Jalonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toni_Rajala&oldid=22298559”