Wikipedia

Tomi Sallinen

suomalainen jääkiekkoilija

Tomi Sallinen (s. 11. helmikuuta 1989 Espoo) on suomalainen jääkiekkoilija. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Sallinen osaa pelata myös laidassa. Hänet on tunnettu pelityyliltään monipuolisena puolustavana hyökkääjänä.[2]

Tomi Sallinen
Henkilötiedot
Syntynyt11. helmikuuta 1989 (ikä 35)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Sape[1]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 184 cm
Paino 80 kg
Pelinumero 76
Pelaajaura
Pääsarjaura 2007–
Aik. seurat Blues (SML)
Leksands IF (SHL)
Djurgårdens IF (SHL)
Neftehimik Nižnekamsk (KHL)
Kunlun Red Star (KHL)
EHC Kloten (NL)
HC Davos (Spengler Cup)
Färjestad BK (SHL)
Brynäs IF (SHL)
HC Kometa Brno (ČEL)
Luleå HF (SHL)
Malmö Redhawks (SHL)

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Sallisen kasvattajaseura on espoolainen Jäähonka. Hän pelasi juniorina myös Helsingin Jääkiekkoklubissa ja Helsingin IFK:ssa ennen siirtymistään Espoo Bluesin A-nuoriin kaudeksi 2006–2007. Sallisen voitti siellä kauden 2006–2007 päätteeksi A-nuorten SM-hopeaa.[3]

Kauden 2007–2008 Sallinen aloitti Bluesin A-nuorten kapteenina. Hän teki seurassa SM-liigadebyyttinsä 13. lokakuuta 2007 vieraissa Tapparaa vastaan.[4] Liigauransa avausmaalin Sallinen teki 12. helmikuuta 2008 Helsingin IFK:ta vastaan.[5] Hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[6] Kauden edetessä ja loukkaantumissuman myötä Sallinen vakiinnutti paikkansa SM-liigassa,[7] jossa hän pelasi tulokaskautensa aikana kaikkiaan 29 runkosarjaottelua tehopistein 3+2=5 ja 17 playoff-ottelua tehopistein 1+3=4. Sallinen voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[3] Huhtikuussa 2008 hän teki Bluesin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[8]

Kausi 2008–2009 oli Salliselle ensimmäinen kokonainen SM-liigassa. Hän teki 51 runkosarjaottelussa tehot 4+9=13 ja 11 playoff-ottelussa kaksi syöttöpistettä. Sallinen edusti Bluesia kauden aikana myös Mestarien liigassa tehden kuudessa ottelussa yhden syöttöpisteen.[3] Tammikuussa 2010 hän teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[9] Kaudella 2009–2010 Sallinen onnistui pudotuspelien ensimmäisen kierroksen toisessa ottelussa 25. maaliskuuta 2009 ratkaisemaan Bluesille jatkoaikavoiton Oulun Kärpistä peräti 101.55 minuutin pelin jälkeen. Ottelusarja tasoittui 1–1-lukemiin,[10] mutta lopulta puolivälieriin eteni Kärpät otteluvoitoin 2–1.

Sallinen nousi kaudella 2010–2011 Bluesin varakapteeniksi. Hänen runkosarjansa jäi kuitenkin vain 41 ottelun mittaiseksi loukkaantumisten takia. Kevään 2011 pudotuspeleissä Sallinen oli kuitenkin ratkaisijan roolissa viidennessä välieräottelussa 8. huhtikuuta 2011 tehtyään vieraissa JYPiä vastaan tehot 2+1=3. Hänen ensimmäinen maalinsa jäi Bluesin 1–3-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi ja se ratkaisi joukkueelle finaalipaikan.[11] Sallinen palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[12] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[3] Toukokuussa 2012 Sallinen teki 1+1-vuotisen jatkosopimuksen Bluesin kanssa.[13]

Kaudella 2012–2013 Sallinen nousi Bluesissa isoon hyökkäyspään rooliin ja hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 12+23=35,[14] joilla Sallinen oli joukkueen toiseksi paras pistemies Kristian Kuuselan jälkeen.[15] Hän toimi kauden aikana myös Bluesin kapteenina Arto Laatikaisen poissaollessa. Tammikuussa 2013 Sallinen teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[16] Kaudella 2013–2014 hän oli 14 osumallaan Bluesin toiseksi paras maalintekijä Tommi Huhtalan jälkeen. Sallinen teki SM-liigauransa ensimmäisen kypärätempun 2. marraskuuta 2013 Kalevan Palloa vastaan.[17] Kevään 2014 pudotuspeleissä Sallinen oli Bluesin paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 3+8=11 ja myös hänen teholukemansa +2 oli joukkueen paras.[18]

Kaudeksi 2014–2015 Sallinen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Leksands IF:ään.[2][19] Hän oli joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Johan Rynon jälkeen tehoilla 19+17=36. Sallinen jakoi koko SHL:n maalipörssin kahdeksannen sijan Brynäs IF:n Bill Sweattin ja Anton Rödinin kanssa.[20] Kevään 2015 Kvalserienissä hän oli tehoilla 5+1=6 Leksandin paras maalintekijä ja Sallinen jakoi sisäisen pistepörssin voiton Rynon kanssa.[21] Hän voitti kahdeksalla osumallaan myös koko liigan ylivoimamaalipörssin. Leksand putosi kauden päätteeksi HockeyAllsvenskaniin, mutta Sallinen siirtyi kaudeksi 2015–2016 kuitenkin jatkamaan SHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Djurgårdens IF:n riveihin.[22][23] Hänen sopimuksessaan oli Sallisen mukaan option ulkomaille siirtymisestä, joten hänen sopimuksensa purettiin toukokuussa 2015,[24] jolloin Sallinen teki vuoden mittaisen sopimuksen KHL-seura Neftehimik Nižnekamskin kanssa.[25] Marraskuussa 2016 hän sai kuitenkin lähtöpassit joukkueesta tehtyään 19 ottelussa tehot 2+1=3.[26] Samassa kuussa Sallinen siirtyi KHL:n kiinalaisen laajennusjoukkue Kunlun Red Starin riveihin.[27]

Sallinen oli edellisen kevään jälkeen ilman sopimusta aina kauden 2017–2018 alkuun asti, kun hän siirtyi syyskuussa 2017 kuukauden mittaisella sopimuksella Sveitsin National Leaguen EHC Kloteniin. Seura hankki Sallisen paikkaamaan maanmiehensä Tommi Santalan loukkaantumista.[28] Hänen sopimustaan jatkettiin sittemmin useaan otteeseen; marraskuun lopulla Kloten jatkoi Sallisen sopimusta vuoden loppuun.[29] Joulukuussa seura jatkoi hänen sopimustaan lopulta kauden loppuun.[30] Sallinen oli Klotenin neljänneksi paras pistemies tehoilla 8+14=22.[31] Hän vahvisti kauden aikana myös HC Davosia seuran perinteisesti isännöimässä Spengler Cupissa.[32] Sallinen voitti tehoilla 1+6=7 koko turnauksen syöttöpörssin sekä jakoi pistepörssin voiton Kanadan Maxim Noreaun kanssa.[33] Hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.[3]

Kaudeksi 2018–2019 Sallinen palasi Ruotsin SHL-liigaan ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Färjestad BK:hon.[34] Hän loukkasi jalkansa elokuussa 2018 pelatussa harjoitusottelussa Frölunda HC:n Viktor Ekbomin kaadettua Sallisen maalinedustalla.[35][36] Sallinen palasi kaukaloihin lokakuun lopulla ja pelasi yhdeksän ottelua tehden neljä tehopistettä, mutta hän ei kuitenkaan vastannut Färjestadin häneen kohdistamiin odotuksiin ja Sallisen sopimus purettiin joulukuussa.[37][38] Noin kymmenen päivää myöhemmin hän siirtyi jatkamaan SHL-uraansa loppukauden kattavalla sopimuksella Brynäs IF:ään.[39] Huhtikuussa 2019 Sallinen teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[40]

Sallinen oli kaudella 2019–2020 Brynäsin neljänneksi paras pistemies tehoilla 11+16=27.[41] Huhtikuussa 2021 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[42]

Syyskuussa 2022 Sallinen siirtyi marraskuulle asti kestävällä sopimuksella Tšekin Extraligan HC Kometa Brnoon. Hänet hankittiin joukkueeseen ensisijaisesti paikkaamaan maanmiehensä Kim Strömbergin loukkaantumista.[43] Lyhyen sopimuksensa päätyttyä Sallinen kieltäytyi omien sanojensa mukaan Kometan jatkosopimustarjouksesta.[44] Hän palasi Ruotsin SHL-liigaan ja siirtyi loppukauden 2022–2023 kattavalla sopimuksella Luleå HF:ään.[45]

Joulukuussa 2023 Sallinen siirtyi alustavasti seitsemän viikon mittaisella sopimuksella SHL-joukkue Malmö Redhawksiin oltuaan ilman sopimusta alkukauden 2023–2024. Hänen sopimustaan on mahdollista jatkaa.[46]

Maajoukkueura muokkaa

Mitalit
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
  Hopeaa Valko-Venäjä 2014 jääkiekko
  Hopeaa Venäjä 2016 jääkiekko
Miesten rullakiekko
MM-kilpailut
  Pronssia Saksa 2012 rullakiekko

Sallinen edusti Suomea MM-kilpailuissa vuosina 2014, 2016 ja 2017, joista kaksi ensimmäistä turnausta hopeaan.[3] Yhteensä hän on pelannut 68 A-maaottelua tehopistein 8+5=13.[47] Sallinen teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Challengessa 3. huhtikuuta 2013 Lyngbyssä Tanskaa vastaan.[48] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa hän teki Euro Hockey Challengessa 10. huhtikuuta 2014 Jyväskylässä Latviaa vastaan.[49] Vuoden 2017 Sweden Hockey Gamesissa Sallinen toimi Suomen kapteenina.[50]

Sallinen pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2008 ja 2009. Vuoden 2008 turnauksessa hänet valittiin Tšekkiä vastaan pelatun sijoitusottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[51] Vuoden 2009 turnauksessa Sallinen toimi joukkueen kapteenina ja oli tehoilla 2+3=5 Suomen toiseksi paras pistemies Teemu Hartikaisen jälkeen.[52] Hänet palkittiin joukkueensa yhtenä kolmesta parhaasta pelaajasta.[3] Sallinen valittiin Kazakstania vastaan pelatun karsintasarjan ottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[53]

Sallinen pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2007, jolloin hänet valittiin sekä Sveitsiä että Tšekkiä vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[54] Sallinen pelasi myös Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2006.[55] Yhteensä hän on pelannut 12 nuorten ja 36 poikien maaottelua.[3]

Muuta muokkaa

Sallisen pikkuveli Jere on kaksinkertainen maailmanmestari (2019 ja 2022), joka pelaa hyökkääjänä Sveitsin National Leaguen EHC Bielissä.[56] Veljekset tekivät Bluesissa pelatessaan seurahistoriaa Jeren tehtyä liigadebyyttinsä 10. joulukuuta 2007. He olivat joukkueen kaikkien aikojen ensimmäinen espoolaissyntyinen ja espoolaisen juniorikoulun käynyt veljespari.[57]

Kesäkuussa 2018 Sallisen tiedotettiin aloittavan osakkaana tuolloin Suomi-sarjassa pelanneen Kiekko-Espoon organisaatiossa.[58] Hän on kuulunut myös seuran hallitukseen.[59]

Sallinen on pelannut myös rullakiekkoa, jossa hän on voittanut MM-pronssia vuonna 2012.[60]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2006–2007 Blues A-SM 42 9 11 20 12 12 1 4 5 0 U18 6 2 0 2 0
2007–2008 Blues (C) A-SM 18 8 13 21 0 – – – – – JMM 6 0 1 1 0
Blues SM-liiga 29 3 2 5 2 17 1 3 4 2
Suomi U20 Mestis 5 1 3 4 0 – – – – –
2008–2009 Blues SM-liiga 51 4 9 13 18 11 0 2 2 0 JMM 6 2 3 5 0
Suomi U20 Mestis 1 1 1 2 0 – – – – –
2009–2010 Blues A-SM 1 0 1 1 0 – – – – –
Blues SM-liiga 57 7 13 20 8 3 1 1 2 0
2010–2011 Blues (A) SM-liiga 41 5 5 10 4 18 2 3 5 16
2011–2012 Blues (A) SM-liiga 47 5 10 15 8 10 0 3 3 0
2012–2013 Blues (A) SM-liiga 58 12 23 35 55 – – – – –
2013–2014 Blues (A) SM-liiga 58 14 13 27 37 7 3 8 11 0 MM 7 0 0 0 2
2014–2015 Leksands IF (A) SHL 54 19 17 36 4 – – – – –
2015–2016 Djurgårdens IF SHL 46 8 24 32 30 7 0 1 1 0 MM 10 0 2 2 0
2016–2017 Neftehimik Nižnekamsk KHL 19 2 1 3 8 – – – – – MM 4 1 1 2 2
Kunlun Red Star KHL 30 6 4 10 10 2 0 0 0 0
2017–2018 EHC Kloten NL 46 8 14 22 18 – – – – –
2018–2019 Färjestad BK SHL 9 1 3 4 0 – – – – –
Brynäs IF SHL 24 3 8 11 4 – – – – –
2019–2020 Brynäs IF SHL 52 11 16 27 12 – – – – –
2020–2021 Brynäs IF SHL 41 5 12 17 12 – – – – –
2021–2022 Brynäs IF SHL 48 8 10 18 12 3 1 0 1 0
2022–2023 HC Kometa Brno ČEL 16 0 7 7 4 – – – – –
Luleå HF SHL 28 1 3 4 4 9 1 0 1 0
2023–2024 Malmö Redhawks SHL 20 1 4 5 4 – – – – –
8 kautta yhteensä SHL 322 57 97 154 82 19 2 1 3 0
7 kautta yhteensä SM-liiga 341 50 75 125 132 66 7 20 27 18
1 kausi yhteensä KHL 49 8 5 13 18 2 0 0 0 0
1 kausi yhteensä NL 46 8 14 22 18 – – – – –
1 kausi yhteensä ČEL 16 0 7 7 4 – – – – –

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Tomi Sallinen pois toistaiseksi kokoonpanosta lansivayla.fi. 11.11.2010. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 23.4.2014.
  2. ↑ a b Tomi Sallinen siirtyy Bluesista Leksandiin kiekko.ts.fi. 11.4.2014. Turun Sanomat Oy. Viitattu 23.2.2016.
  3. ↑ a b c d e f g h Tomi Sallinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ Tilastot - Liiga liiga.fi. 13.10.2007. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.10.2012.
  5. ↑ Huttunen, Sasha: Sallisen kaukolaukaus kaatoi HIFK:n Jatkoaika.com. 12.2.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.11.2022.
  6. ↑ Tilastot - Liiga liigafi. 12.2.2008. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.10.2012.
  7. ↑ Hurmerinta, Eero: Sallisella kiireinen aika Jatkoaika.com. 16.3.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2010.
  8. ↑ Blues jatkaa nuorekkaana myös tulevalla kaudella Jatkoaika.com. 23.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2010.
  9. ↑ Bluesille iso tukku jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 5.2.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2010.
  10. ↑ Väisänen, Matti: Sallinen sivalsi itsensä Bluesin sankariksi Jatkoaika.com. 25.3.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2010.
  11. ↑ Lytsy, Santtu: Tomi Sallinen kantoi ratkaisijan viittaa Jatkoaika.com. 8.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.6.2011.
  12. ↑ Tilastot - Liiga liiga.fi. 8.4.2011. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 8.6.2011.
  13. ↑ Arto Laatikainen palaa Espooseen – Blues julkisti joukkueensa Jatkoaika.com. 2.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.10.2012.
  14. ↑ Hurmerinta, Eero: Bluesin pelaaja-arvostelut 2012-13 Jatkoaika.com. 7.9.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.3.2013.
  15. ↑ Elite Prospects - Blues eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Kultakypärä-Salliselle jatkodiili, myös Nyholm Espooseen Jatkoaika.com. 21.1.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.1.2013.
  17. ↑ Salmela, Kari: Sallinen ja Blues nöyryyttivät KalPaa yle.fi. 2.11.2013. Kuopio: Yleisradio Oy. Viitattu 23.2.2016.
  18. ↑ Elite Prospects - Blues eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Bluesin tehohyökkääjä siirtyy Ruotsiin Jatkoaika.com. 11.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.4.2014.
  20. ↑ Elite Prospects - SHL Stats 2014-2015 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Elite Prospects - Leksands IF eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  22. ↑ Tomi Sallinen klar för Djurgården difhockey.se. 9.4.2015. Djurgården Hockey AB. Viitattu 9.4.2015. (ruotsiksi)
  23. ↑ Sallinen vaihtaa seuraa Ruotsissa Jatkoaika.com. 9.4.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.4.2015.
  24. ↑ Koivunen, Tommi: Leijonahyökkääjän sopimus purettu is.fi. 13.5.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.12.2023.
  25. ↑ Leijonahyökkääjä Neftehimikin riveihin Jatkoaika.com. 23.5.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.5.2016.
  26. ↑ Seppä, Tommi: Leijonien hyökkääjälle potkut KHL-seurasta is.fi. 10.11.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.12.2023.
  27. ↑ Кашпар, Лингле и Краичек в списке отказов и другие трансферы 18 ноября khl.ru. 18.11.2016. КХЛ. Viitattu 5.12.2023. (venäjäksi)
  28. ↑ Tomi Sallinen siirtyy pätkäsopimuksella Sveitsin kiekkoliigaan is.fi. 14.9.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.12.2023.
  29. ↑ Suomalaissentterille jatkosopimus Sveitsissä – taas kerran! suomikiekko.com. 30.11.2017. Nordic Sport Media. Viitattu 30.7.2018.
  30. ↑ Tomi Sallinen jatkaa Klotenin riveissä loppukauden ksml.fi. 18.12.2017. Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 5.12.2023.
  31. ↑ Elite Prospects - EHC Kloten eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  32. ↑ Tommi Santala palaa HPK:hon Spengler Cupin ajaksi Jatkoaika.com. 20.12.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 30.7.2018.
  33. ↑ Elite Prospects - Spengler Cup Stats 2017-2018 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  34. ↑ Huttunen, Sasha: Leijonahyökkääjä Tomi Sallinen palaa Ruotsiin - siirtyy SHL:n suurseuraan iltalehti.fi. 22.5.2018. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 5.12.2023.
  35. ↑ Käck, Andreas: Sallinen skadad: ”Såg inte bra ut” aftonbladet.se. 24.8.2018. Schibsted ASA. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)
  36. ↑ Tomi Sallinen pitkään sivussa – loukkaantui harjoitusottelussa ja joutuu leikkaukseen yle.fi. 27.8.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 5.12.2023.
  37. ↑ Eriksson, Stefan: Tomi Sallinen och Färjestad går skilda vägar farjestadbk.se. 18.12.2018. Färjestads Bollklubb Fastighets AB. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)
  38. ↑ Koivunen, Tommi: Leijonahyökkääjä Tomi Sallisen sopimus Ruotsissa purettu – useita tarjouksia pöydällä is.fi. 14.9.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.12.2023.
  39. ↑ Löf Nyqvist, Martin: Brynäs förstärker herrlaget — VM-medaljör skriver på brynas.se. 28.12.2018. Brynäs AB. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)
  40. ↑ Löf Nyqvist, Martin: Nytt avtal för Tomi Sallinen — skriver på för två år brynas.se. 29.4.2019. Brynäs AB. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)
  41. ↑ Elite Prospects - Brynäs IF eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
  42. ↑ Jibbefors, Martin: Brynäs IF förlänger kontraktet med Tomi Sallinen brynas.se. 28.4.2021. Brynäs AB. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)
  43. ↑ Dostál, Ivo: VIDEO: Kometa posiluje na postu centra. Přichází Tomi Sallinen hc-kometa.cz. 29.9.2021. Brno: KOMETA GROUP, a.s. Viitattu 29.11.2022. (tšekiksi)
  44. ↑ Lahtinen, Miikka: Oikaisu: Tomi Sallinen kieltäytyi jatkosopimuksesta – uusi joukkue löytyy Ruotsista suomikiekko.com. 27.11.2022. Nordic Sport Media. Viitattu 29.11.2022.
  45. ↑ Tomi Sallinen vaihtaa takaisin Ruotsiin Jatkoaika.com. 28.11.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.11.2022.
  46. ↑ Löf Nyqvist, Martin: Brynäs förstärker herrlaget — VM-medaljör skriver på brynas.se. 28.12.2018. Brynäs AB. Viitattu 5.12.2023. (ruotsiksi)
  47. ↑ Tilanne 23.5.2017
  48. ↑ Suomen MM-leirille mahtui kaksi suurlupausta Jatkoaika.com. 28.3.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.4.2013.
  49. ↑ Finland vs Latvia - EHC - Euro Hockey Challenge - boxscore pointstreak.com. 10.4.2014. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 6.11.2019.
  50. ↑ Miettinen, Heikki: Leijonien kapteeni tylynä rökäletappion jälkeen: ”Lapsellisia virheitä eikä peli saisi revetä noin” HS.fi. 11.2.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 13.2.2017.
  51. ↑ BEST PLAYERS PER GAME (pdf) hydra.iihf.com. 6.1.2008. IIHF. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 19.11.2016.
  52. ↑ Elite Prospects - Finland U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  53. ↑ BEST PLAYERS PER GAME (pdf) hydra.iihf.com. 6.1.2009. IIHF. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 19.11.2016.
  54. ↑ BEST PLAYERS PER GAME (pdf) iihf.com. 22.4.2007. IIHF. Viitattu 19.11.2016.
  55. ↑ 2006 U18 Memorial of Ivan Hlinka HockeySlovakia.sk. Slovenský zväz ľadového hokeja. Viitattu 6.11.2019. (slovakiksi)
  56. ↑ Jere Sallinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  57. ↑ Bluesin Jere Sallinen teki liigahistoriaa liiga.fi. 11.12.2007. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.7.2011.
  58. ↑ Lahdenperä, Johanna: Kiekko-Espoon paluu juurille: osakkaina muun muassa menestyneitä espoolaistaustaisia pelaajia Jatkoaika.com. 19.6.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.11.2022.
  59. ↑ Hellanto, Riku; Lohva, Jukka: Kiekko-Espoo tekee nousua huipulle suomalaisten tähtipelaajien avustuksella – "Siihen ei ole oikoteitä" MTVuutiset.fi. 9.4.2020. Telia Company AB. Viitattu 29.11.2022.
  60. ↑ Laine, Sami: SM-liigatähtiä rullakiekkokaukaloissa - "Tuo jännitystä peliin" yle.fi. 23.5.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 29.11.2022.
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2014

5 Ohtamaa | 6 Kivistö | 10 Karalahti | 12 Jokinen (C) | 13 Wirtanen | 18 Mäntylä | 19 Savinainen | 21 Lehterä (A) | 22 Salomäki | 25 Jormakka | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Marttinen | 31 Koskinen | 32 Saros | 34 Palola | 35 Rinne | 38 Hietanen | 40 T. Sallinen | 42 J. Sallinen | 47 Lajunen | 56 Haula | 61 Huhtala | 71 Komarov (A) | 81 Pakarinen | Valmentaja Erkka Westerlund

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2016

1 Saros | 2 Pokka | 4 Kivistö | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 7 Lindell | 9 Koivu (C) | 19 Koskinen | 20 Aho | 24 Lajunen | 28 Salmela | 29 Laine | 32 Bäckström | 36 Jokinen (A) | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 40 Koskiranta | 41 Pihlström | 51 Sallinen | 55 Ohtamaa | 56 Pulkkinen | 61 Barkov | 64 Granlund | 71 Komarov | 96 Rantanen | Valmentaja Kari Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2017

4 Lehtonen | 5 Kukkonen (C) | 6 Jaakola (A) | 15 M. Aaltonen | 19 Savinainen | 20 Aho | 23 Kemppainen | 24 J. Lajunen | 29 Säteri | 31 Ortio | 33 Hännikäinen | 36 Järvinen | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 39 Puljujärvi | 40 Sallinen | 41 Pihlström | 47 V. Lajunen | 50 J. Aaltonen | 51 Filppula (A) | 55 Ohtamaa | 60 Honka | 62 Osala | 70 Korpisalo | 96 Rantanen | Valmentaja Lauri Marjamäki

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tomi_Sallinen&oldid=22271889”