Tolvajärvi (kylä)
Tolvajärvi (ven. Толвоярви) on Loimolan maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä. Kylä sijaitsee Tolvajärveen laskevan Kotijärven länsipuolella[1] [2] noin 35 kilometriä Loimolan keskuskylästä pohjoiseen. Tolvajärvi sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Korpiselän kuntaa.
Kylä Suomen aikana muokkaa
Suomelle kuuluessaan Tolvajärvi sijaitsi Korpiselän kunnan keskiosassa noin 25 kilometriä kirkonkylästä itään.[3] Tolvajärven naapurikyliä olivat lännessä Kokkari ja Kilpijärvi, pohjoisessa Haukivaara ja etelässä Lehmivaara.[2] Korpiselän kirkonkylästä Suojärvelle johtanut maantie kulki kylän kautta, josta siitä erkani maantie etelään Suistamolle ja kylätie pohjoiseen Haukivaaraan.[1]
Tolvajärven kansakoulu perustettiin vuonna 1903 ja se toimi aluksi vuokratiloissa, kunnes oma koulurakennus valmistui vuonna 1905 Enso-Gutzeit Oy:n lahjoittamalle tontille.[4] Alakoulu aloitti toimintansa vuonna 1934, jonka vuoksi koulurakennusta laajennettiin ja remontoitiin 1930-luvulla. Korjaus- ja rakennustyöt ehtivät valmistua 1939 vain pari kuukautta ennen talvisotaa. Koulurakennus säilyi ehjänä talvisodasta ja jatkosodan takaisinvaltauksesta 1941, tosin pahoin vaurioituneena. Koulurakennus korjattiin ja se valmistui marraskuussa 1942.[4]
Tolvajärvellä sijaitsi kaksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista, joista tosin vain toinen palveli seurakuntalaisia talvisotaan asti. Tolvajärven vanhempi Neitsyt Marian syntymän muistolle pyhitetty tsasouna oli rakennettu viimeistään 1750-luvulla ja purettiin 1910-luvulla.[5] Uudempi Profeetta Elian muistolle pyhitetty Tolvajärven tsasouna rakennettiin hirrestä 1860-luvulla. Sitä korjattiin 1930-luvulla ja se tuhoutui talvisodassa.[5] [6] Tolvajärvellä sijaitsi myös kaksi ortodoksista hautausmaata.[6]
Tolvajärven maamiesseura perustettiin vuonna 1927. Seura omisti tanssilavan ja oma seurantalo valmistui vuoden 1939 lokakuussa.[7] Tolvajärvellä oli Korpiselän Lotta-Svärd paikallisosaston kyläosasto.[8]
Historia muokkaa
Ensimmäinen kirjallinen maininta Tolvajärvestä on vuodelta 1500 olevasta Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa, jolloin Tolvajärven kylässä mainitaan olleen seitsemän taloa.[9] Kylä pieneni 1500-luvulla siten, että 1580-luvulla Ruotsin miehitysvallan aikaisessa verokirjassa Sortavalan pogostan Suojärven kappeliin kuuluvassa kylässä mainitaan vain kaksi taloa.[9]
Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Tolvajärvi siirtyi Käkisalmen läänin mukana Ruotsille, jonka harjoittama verotus ja luterilaistaminen aiheuttivat Käkisalmen läänin alueelta pakolaisvirran Venäjän puolelle, asuttamaan siellä sodan aikana autioituneita kyliä. Tolvajärven kylästä tähän pakolaisjoukkoon mainitaan liittyneen 26 asukasta.[9] Muuttoliike laski kylän talolukua, sillä kun se vuonna 1631 oli kahdeksan, oli se vuoteen 1651 mennessä vähentynyt kahdella. Vuonna 1657 alkoi Ruptuurisota, jossa Venäjä yritti vallata Käkisalmen läänin takaisin, mutta epäonnistui ja lisää asukkaita pakeni Venäjälle. Kylän taloluku laski entisestään ja kun kylä suuren Pohjan sodan jälkeisessä Uudenkaupungin rauhassa siirtyi Venäjälle, oli siellä rauhanteon jälkeisenä vuonna 1722 enää yksi talo.[9]
Vuonna 1764 kylässä mainitaa olleen kaksi kantataloa, mutta uudisasutusten myötä viljelmäluku oli kuitenkin seitsemän.[9] Venäjän vallan aikana korpiselkäläisistäkin tuli lahjoitusmaatalonpoikia, kun koko laaja Suojärvi, johon Korpiselän aluekin kuului lahjoitettiin venäläiselle aatelissuvulle. Vuonna 1812 Vanha-Suomi ja Korpiselkä sen mukana liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomen valtio lunasti Korpiselän lahjoitusmaat vuonna 1880,[9] jonka jälkeen lahjoitusmaatalonpojista tuli kruunun vuokralaisia lampuoteja, kunnes he saivat tilat omikseen.
Talvisodassa Suomi pysäytti Neuvostoliiton etenemisen Tolvajärvelle joulukuussa 1939, jonka jälkeisessä vastahyökkäyksessä neuvostojoukot työnnettiin takaisin itään Ägläjärven itäpuolelle. Nämä tapahtumat tunnetaan nimellä Tolvajärven–Ägläjärven taistelu. Moskovan rauhassa 1940 Tolvajärvi kuului kuitenkin luovutettaviin alueisiin, eivätkä sodan alussa läntisempään Suomeen evakuoidut tolvajärveläiset päässeet palaamaan koteihinsa. Jatkosodan alussa 1941 kylä vallattiin takaisin ja asukkaat pääsivät jälleenrakentamaan kotejaan, mutta 1944 alueelta oli vetäydyttävä ja väestö evakuoitiin uudelleen.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Laatokan Karjala 1938 Pohjois-Karjala ja Savo 1:400 000. (Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä n:o 8) Helsinki: Karttakeskus, 1991.
- ↑ a b Viipurin lääni, Maanmittaushallituksen toimittama yleiskartta 1:400 000. (Alkuperäiset karttalehdet E4, E5, F4 ja F5. Piirretty 1904-1913. Korjattu 1939-1942) Maanmittauslaitos ja Topografiakunta, 2003.
- ↑ Rapo Seppo: Korpiselkä v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 6.12.2001. Viitattu 3.11.2010.
- ↑ a b Kangas Kauko: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Koululaitos (Korpiselän kansakoulut) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 15.11.2010.
- ↑ a b Thomenius Kristina & Laukkanen Minna (toim.): Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, s. 134. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, 1997. ISBN 951-785-018-2.
- ↑ a b Koponen Paavo: Karjalan kirkkokummut, s. 80-81. Espoo: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
- ↑ Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Maamiesseuratyö (Tolvajärvi) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 15.11.2010.
- ↑ Korpiselkä (Seuratoiminta) Karjalan Liitto ry. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 30.11.2010.
- ↑ a b c d e f professori Saloheimo Veijo: Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Korpiselkä (Korpiselän pitäjän puoli vuosituhatta) kiinet.com. Arkistoitu 28.9.2009. Viitattu 15.11.2010.
Haukivaara • Hoilola • Hominvaara • Karali • Keskijärvi • Kilpijärvi • Kitilänselkä • Kokkari • Korpiselkä (kirkonkylä) • Kruununpuisto • Lehmivaara • Mannervaara • Meriinaho • Ruhovaara • Saarivaara • Saaroinen • Tolvajärvi • Tšiipakka • Tšikki • Tšokki • Vieksinki • Yläjärvi • Ägläjärvi