Tolueeni
Tolueeni (C6H5CH3, empiirinen kaava C7H8) eli toluoli, metyylibentseeni tai fenyylimetaani, on aromaattinen hiilivety, joka on muuten samanlainen kuin bentseeni, paitsi että renkaaseen on liittynyt yksi metyyliryhmä. Olomuodoltaan se on kirkas neste, jonka haju on makean tinnerimäinen ja muistuttaa bentseenin hajua. Tolueeni ei liukene veteen, koska se pelkkänä hiilivetynä ei pysty särkemään veden vahvoja vetysidoksia, mutta se kyllä liuottaa pienen määrän vettä. Tolueenia käytetään niin liuottimena kuin raaka-aineenakin. Liuottimena se on maaleissa, tinnereissä, painomusteissa, liimoissa ja lakoissa. Tolueenia käytetään myös nahan parkitsemiseen ja desinfioivana aineena. Raaka-aine se on muun muassa fenolin, TNT:n sekä (tolueenidi-isosyanaatin kautta) polyuretaanin valmistuksessa.
| Tolueeni | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Tolueeni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C7H8 |
| Moolimassa | 92,14 g/mol |
| Sulamispiste | -93 °C |
| Kiehumispiste | 110,6 °C |
| Tiheys | 0,867 g/ml |
Tolueeni eristettiin ensimmäisen kerran Amerikan trooppisissa osissa kasvavan rohtobalsamipuun (Myroxylon balsamum) niin kutsutusta tolu-uutteesta, josta se on saanut alkuperäisen nimensä toluoli. Tolueeni ei ole kuitenkaan alkoholi, vaan tyydyttymätön hiilivety, joten se on nimettävä -eeniksi, ei -oliksi. Tolueenia esiintyy raakaöljyssä, mistä se bensiinin mukana tislautuu. Bensiiniä erityisesti käsitellään reformoinnilla, jotta bensiinin aromaattipitoisuus, ja sen mukana tolueenipitoisuus kasvaisi, koska aromaatit nostavat bensiinin oktaanilukua. Ellei oktaaniluku ole riittävän korkea, tolueenia voidaan erityisesti lisätä bensiiniin. Myös koksin valmistuksessa voi valmistaa tolueenia.
Tolueeni on ärsyttävä ja helposti syttyvä aine (leimahduspiste 4 °C, itsesyttymislämpötila 480 °C), joka kuivattaa ihoa. Tolueenin nieleminen saattaa aiheuttaa kemiallisen keuhkotulehduksen vastaavasti kuten tärpätti. Tolueenin hengittäminen voi aiheuttaa juopumusta pienissä määrissä ja pahoinvointia, sydämen rytmihäiriöitä sekä tajuttomuuden suurissa määrissä. Jatkuva altistuminen tolueenille (kuten sen imppaus) voi aiheuttaa aivovaurioita sekä lisääntymiskyvyn vahingoittumista. Kehossa suurin osa (95 %) tolueenista metaboloituu bentsyylialkoholiksi, joka ei ole erityisen vaarallinen, koska se metaboloituu bentsoehapoksi. Kuitenkin 5 % muuttuu aineenvaihdunnassa myrkyllisiksi epoksideiksi (2,3-, ja 3,4-tolueenioksidit), joista suurimman osan tekee vaarattomaksi glutationi, mutta jotka voivat silti aiheuttaa soluvaurioita. Tolueeni ei ole kuitenkaan IARC:n mukaan karsinogeeni.
Yhdistettä esiintyy kasveissa ja kukkien tuoksuissa sekä semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Monien turboahdettujen Formula 1 -autojen polttoaineena käytettiin 1980-luvulla seosta, josta 86 % oli tolueenia.[1]
Päihdekäyttö muokkaa
Tolueenia käytetään päihtymistarkoituksessa imppaamalla. Tolueenin tiedetään vaikuttavan ainakin NMDA-reseptorin estäjänä sekä GABAA-agonistien voimistajana.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Chris Cantle: The invisible blood of Formula 1 Road & Track. 15.3.2014. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Toluene has antidepressant-like actions in two animal models used for the screening of antidepressant drugs Psychopharmacology June 2009, Volume 204, Issue 2, pp 279–286.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tolueenin kansainvälinen kemikaalikortti
- Tolueenin OVA-ohje (Arkistoitu – Internet Archive)
- PubChem: Toluene (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Toluene (englanniksi)
- DrugBank: Toluene (englanniksi)
- KEGG: Toluene (englanniksi)
- ChemBlink: Toluene (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Toluene (englanniksi)
- Pherobase: Floral Compound - toluene (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - toluene (englanniksi)