Toiminnantarkastus

Toiminnantarkastus on Suomessa asunto-osakeyhtiöissä ja rekisteröidyissä yhdistyksissä vuodesta 2010 alkaen käytössä oleva yhteisön talouden ja hallinnon tarkastusmenetelmä, jonka tarkoituksena on korvata entinen maallikkotilintarkastajien suorittama ei-ammattimainen tilintarkastus. Tällaisen maallikkotarkastajan uusi nimitys on toiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastus asunto-osakeyhtiöissä

Asunto-osakeyhtiöiden toiminnantarkastuksesta säädetään heinäkuussa 2010 voimaan tulleessa asunto-osakeyhtiölaissa. Sen mukaan asunto-osakeyhtiössä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Toiminnantarkastajan valitsee yhtiökokous. Toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa 1.7.2010 tai myöhemmin.

Toiminnantarkastajan valinta

Yhtiökokouksen on valittava toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole asunto-osakeyhtiölain, tilintarkastuslain, yhtiöjärjestyksen määräyksen tai yhtiökokouksen erikseen tekemän päätöksen perusteella KHT-tai HTM-tilintarkastajaa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä ei ole toiminnantarkastajaa.

Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen. Sijaiseen sovelletaan toiminnantarkastajasta annettuja säädöksiä.

Vanhat yhtiöjärjestysmääräykset

• Yhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätään tilintarkastajasta (mainitsematta erityisesti hyväksyttyä tilintarkastajaa, auktorisoitua tilintarkastajaa tai KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastajaa) ja joka ei ole lain perusteella velvollinen valitsemaan ammattitilintarkastajaa, voi valita joko tilintarkastuslaissa tarkoitetun tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan.
  • Laissa: Jos asunto-osakeyhtiöllä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettua tilintarkastajaa, yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhtiön on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta.

• Yhtiö, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastuslaissa tarkoitetun tilintarkastajan ja jonka yhtiöjärjestyksessä määrätään useammasta tilintarkastajasta, voi valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan. Yhtiö voi siis valita joko kaksi tilintarkastajaa tai yhden tilintarkastajan ja yhden toiminnantarkastajan.
  • Laissa: Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhtiö, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka yhtiöjärjestykseen on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta.

• Yhtiö, joka ei ole velvollinen valitsemaan tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa ja jonka yhtiöjärjestyksessä määrätään useammasta tilintarkastajasta, voi valita tarkastajiksi kaksi tilintarkastajaa tai yhden tilintarkastajan ja yhden toiminnantarkastajan tai kaksi toiminnantarkastajaa. Kaksi tarkastajaa on kuitenkin valittava.

• Yhtiön, jossa yhtiöjärjestyksen nimenomaisen määräyksen mukaan ei tarvitse valita tilintarkastajaa, ei tarvitse valita myöskään toiminnantarkastajaa.
  • Laissa: Jos yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otetun määräyksen perusteella yhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiö ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaa.

Yllä olevat säännökset koskevat vain sellaisia yhtiöjärjestyksiä ja niiden määräyksiä, jotka on rekisteröity ennen uuden asunto-osakeyhtiölain voimaantuloa eli ennen 1. heinäkuuta 2010.

Toimikausi

Toiminnantarkastajan toimikausi päättyy (ja uuden toiminnantarkastajan toimikausi alkaa) uuden toiminnantarkastajan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Yhtiöjärjestyksessä tai uutta toiminnantarkastajaa valittaessa voidaan kuitenkin määrätä toisenlaisesta toimikaudesta, joko määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta.

Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus

1. Toiminnantarkastajana ei voi olla
   1. oikeushenkilö, alaikäinen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö;
   2. asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen tai isännöitsijä tai vastaavassa asemassa oleva, ei myöskään hallituksen varajäsen;
   3. kirjanpitäjä tai se, jonka tehtävänä on yhtiön varojen hoito tai varojen hoidon valvonta;
   4. se, joka on työ- tai palvelussuhteessa yhtiöön tai sen johtohenkilöön tai kirjanpitäjään;
   5. se, jolla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus yhtiöltä tai sen johtoon kuuluvalta henkilöltä tai joka on antanut yhtiölle tai sen johtohenkilölle tällaisen lainan tai vakuuden;
   6. se, joka on läheisessä sukulaisuussuhteessa yhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen, isännöitsijän, kirjanpitäjän tai muun yhtiön toimihenkilön kanssa.
2. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
3. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan. Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaiselta osin puuttuvat, toiminnantarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Toiminnantarkastuksen sisältö

Toiminnantarkastus sisältää yhtiön talouden ja hallinnon tarkastuksen yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. Toiminnantarkastuksen tavoitteena on nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaava tarkastus, jossa tarkastetaan osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla yhtiön taloudenpitoa ja hallintoa toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi. Tarkoituksena on, että toiminnantarkastus on lähtökohtaisesti vuositarkastusta.

Käytännössä asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhtiön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista.

Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus

Tässä tarkastetaan lähtökohtaisesti, että

1. kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhtiölle, ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon;
2. tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhtiön antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä; ja
3. jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät (kuten vastikkeet, lämmitys, kiinteistövero, huoltotoimen ja isännöinnin kustannukset sekä suurempien rakennustöiden kulut) on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä.

Toimintakertomuksen tarkastus

Tavoitteena on selvittää, että

1. toimintakertomuksessa on annettu ainakin lain edellyttämät tiedot;
2. nämä tiedot vastaavat olennaisilta osin tarkastushavaintoja ; ja että
3. toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä ei anneta keskenään ristiriitaisia tietoja.

Hallinnon tarkastus

Tarkoituksena on selvittää,

1. onko yhtiön hallinto järjestetty hyväksyttävällä tavalla;
2. ovatko yhtiön johdon palkkiot ja muut etuudet yhtiökokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia ja ovatko sopimukset ja yhtiön muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä;
3. noudatetaanko yhtiön toiminnassa yhdenvertaisuusperiaatetta esimerkiksi autopaikkoja ja yhtiön muiden tilojen käyttöoikeuksia jaettaessa sekä yhtiön kunnossapitotöissä.

Toiminnantarkastuskertomus

Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös.

---

Toiminnantarkastus yhdistyksissä

Yhdistysten toiminnantarkastuksesta säädetään yhdistyslain uudessa 38 a §:ssä, joka tuli voimaan 1.9.2010. Kyseessä on aivan uusi tarkastusmuoto, jonka tarkoituksena on korvata maallikoiden tekemä tilintarkastus. Lain säännöksiä sovelletaan tilikauteen, joka alkaa 1. syyskuuta 2010 tai sitä myöhemmin.

Toiminnantarkastajan valinta

Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslaissa määritettyä ammattimaista tilintarkastajaa eli keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymää KHT- tai HTM-tilintarkastajaa. Toiminnantarkastajan valitsee yhdistyksen kokous (vuosikokous). Toiminnantarkastajaa ei siis tarvitse valita ollenkaan, mikäli yhdistyksellä on ammattimainen tilintarkastaja.

Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja. Varatoiminnantarkastajan oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin varsinaisella toiminnantarkastajalla, mutta hän astuu toimeensa vain jos toiminnantarkastaja on estynyt.

Toiminnantarkastajaa ei voi valita, jos yhdistyksen koko on niin suuri, että se edellyttää valitsemaan tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastajan.

Vanhat sääntömääräykset

• Yhdistys, jonka säännöissä määrätään tilintarkastajasta (mainitsematta erityisesti hyväksyttyä tilintarkastajaa, auktorisoitua tilintarkastajaa tai KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastajaa) ja joka ei ole lain perusteella velvollinen valitsemaan ammattitilintarkastajaa, voi valita joko tilintarkastuslaissa tarkoitetun tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan.
  • Laissa: Jos yhdistyksellä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa, sääntöihin ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien sääntöjen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta.

• Yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastuslaissa tarkoitetun tilintarkastajan ja jonka säännöissä määrätään useammasta tilintarkastajasta, voi valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan. Yhdistys voi siis valita joko kaksi tilintarkastajaa tai yhden tilintarkastajan ja yhden toiminnantarkastajan.
  • Laissa: Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta.

• Yhdistys, joka ei ole velvollinen valitsemaan tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa ja jonka säännöissä määrätään useammasta tilintarkastajasta, voi valita tarkastajiksi kaksi ammattitilintarkastajaa tai yhden tilintarkastajan ja yhden toiminnantarkastajan tai kaksi toiminnantarkastajaa. Kaksi tarkastajaa on kuitenkin valittava sääntöjen määräyksen perusteella.

Yllä olevat säännökset koskevat vain sellaisia yhdistyksen sääntöjä ja niiden määräyksiä, jotka on rekisteröity ennen yhdistyslain muutoksen voimaantuloa eli ennen 1.9.2010.

Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus

1. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö.
2. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
3. Toiminnantarkastajana ei voi olla alaikäinen, muutoin vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
4. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.

Toiminnantarkastuksen sisältö

1. Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa.
2. Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa.

Toiminnantarkastuspakko

Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta yhdistykselle toiminnantarkastajan.

Katso myös

• Tilintarkastaja
• Asunto-osakeyhtiö
• Yhdistys

Lähteet

• Asunto-osakeyhtiölaki, 9 luku 6–12 § (22.12.2009/1599) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta, 11 § (11.6.2010/548)
• Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 24/2009)
• Jauhiainen, Jyrki – Järvinen, Timo A. – Nevala, Tapio: Asunto-osakeyhtiölaki, s. 592–608. Helsinki: Talentum, 2010. ISBN 978-952-14-1197-7.
• Yhdistyslaki, 38 a § (16.7.2010/678) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Yhdistyslain muutoksen (16.7.2010/678) voimaantulosäännös (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Asunto-osakeyhtiöiden osalta

• Lainvalmisteluaineistoa asunto-osakeyhtiöiden toiminnantarkastuksesta Wikiaineistossa. Viitattu 4.2.2011.

Yhdistysten osalta

• Toiminnantarkastus ja tilintarkastus (Teksti on muokattu versio hallituksen esityksestä HE 267/2009 ja poikkeaa voimassa olevan lain säännöksistä.) Yhdistysrekisteri. Viimeksi päivitetty 2.9.2010. Helsinki: © Patentti- ja rekisterihallitus. Arkistoitu 21.9.2010. Viitattu 2.2.2011.
• Lainvalmisteluaineistoa yhdistysten toiminnantarkastuksesta Wikiaineistossa. Viitattu 3.2.2011.