Tiopropatsaatti
| |
Tiopropatsaatti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-[4-[3-(2-kloorifenotiatsin-10-yyli)propyyli]piperatsin-1-yyli]etyyliasetaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N05 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C23H28N3ClO2S |
| Moolimassa | 446,01 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Tiopropatsaatti (Suomessa: Dartal, Dartalan - muualla: Dartan, Artalan) on eräs neurolepti eli antipsykoottinen lääkeaine. 1970-luvun aikaan, oli tiopropatsaatti Suomessa hyväksytty lääkevalmiste. Tarkemmalta ryhmitykseltään tämä lääkeaine kuuluu piperatsiinifentiatsiineihin.[1] Näistä läheisin lienee perfenatsiini. Lääkeaineryhmän kehitys oli 1960-luvun aikaan nopeaa, ja useita samaan ryhmään kuuluvia, hieman toisistaan poikkeavia lääkeaineita kehiteltiin. Omassa ryhmässään, on kuitenkin Dartal-lääkeainenimellä esiintynyt ollut kaikkein ensimmäisimpiä, sillä se tunnettiin Suomessa jo vuonna 1960.[2]
Dartalania valmisti lääkeyritys nimeltä Searle. Lääkkeen annostusmuoto on ollut tabletti, jonka vahvuudet olivat 5 ja 10 milligrammaa.[3] Lääkkeen annostelu saattoi tapahtua 1 - 3 kertaa päivässä.[2] Muualla myös Mannheimissa, Saksassa sijainnut Boehringer valmisti tätä lääkeainetta.
Dartalanin merkittävimmät hoitoaiheet olivat: erityyppiset psykoositilat, neuroosit ja geriatria. Tiopropatsaatti kuuluu lääkkeisiin, jotka eivät saavuttaneet kovin laajaa suosiota. Sen käyttöaiheet, vaikutus muihin lääkkeisiin nähden, sivu- ja haittavaikutukset ovat jokseenkin samansuuntaisia muiden piperatsiinifentiatsiinien kanssa. Maksavauriot, verisairaudet ja luuydinlama ovat olleet lääkkeen käytölle vasta-aiheisia.[4]
Lääkkeen annostelu muokkaa
Normaali suositusannos oli 3x 10 mg:n tablettia päivässä, muihin hoitoaiheisiin liittyen: paitsi pahoinvointi ja oksentelu, jolloin antiemeetikkona 3x 5 mg/vrk. Sivuvaikutusten esitettiin olevan vähäisiä näiden annostelujen rajoissa.[4]
Muuta erityistä muokkaa
Epilepsia-potilaiden osalta tuli näiden saamaa antikonvulsanttista (kouristelua ehkäisevää) hoitoa eli lääkitystä tarkistaa. Muut sedatiivit saattoivat potentoida eli lisätä lääkkeen aiheuttamaa vaikutusta. Lääkkeen erityinen hoitoaihe on ollut Huntingtonin tauti eli ns. tanssitauti. Joissain syöpäsairauksissa, varsinkin taudin loppuvaiheissa on voitu käyttää Dartalania, etenkin jos kasvainta ei ole voitu leikata. Tällöin tarkoituksena on ollut lähinnä kivun ja ahdistuksen sekä syöpäsairauden hoitoon (kuten sädehoito, sytostaatit) liittyvän pahoinvoinnin lievitys. Suurilla annoksilla on saattanut esiintyä ekstrapyramidaalisia oireita (EPS) ja niin kutsuttua pseudoparkinsonismia.[4]
Lähteet muokkaa
- Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6 (s. 651)
- Lääkevalmisteet - Pharmaca Fennica 1976 (PF-76). Länsi-Suomi Oy, Rauma, 1976. ei isnb-tunnusta. (s. 67, 966)
- Vartiainen, Ilmari, 1960: Lääkeaineoppi (Farmakologia). SHKS/WSOY: s. 77.
