Wikipedia

Tilli

tillien sukuun kuuluva putkilokasvilaji
Tämä artikkeli käsittelee mausteyrttiä. Muita merkityksiä käsittelee täsmennyssivu Tilli.

Tilli eli maustetilli (Anethum graveolens)[1] on yksivuotinen Aasiasta peräisin oleva ruohokasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä, mutta sitä käytetään enimmäkseen mausteena Pohjoismaissa, Venäjällä ja Puolassa – tosin myös intialainen keittiö tuntee tillin. Suomessa se on yksi viljellyimmistä yrteistä.

Tilli
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Tillit Anethum
Laji: graveolens
Kaksiosainen nimi

Anethum graveolens
L.

Katso myös

  Tilli Wikispeciesissä
  Tilli Commonsissa

Tilli. Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz 1885
Mausteena käytetään tilliä ennen kukintaa.

Tillin käytössä on huomattava se, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sen suositummaksi tulee tillin lehtien käyttö mausteena. Etelässä käytetään mieluummin tillin hedelmiä mausteena. Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa, missä päivä on pitkä, lehtiin muodostuu enemmän aromiaineita, mutta etelän maissa lehdet ovat lähes mauttomia. Onkin osoitettu, että tillin lehtien aromiaineiden ero jo Utsjoen ja Etelä-Suomen välillä on huomattava. Siemenet taas eivät Suomen leveysasteilla ehdi kunnolla kypsyä[2].

Tieteellisen nimensä (Anethum) on tilli saanut siitä, että se kasvaa varsin nopeasti, sillä kreikkalaiset sanat ano theo tarkoitavat "ylös juoksen". Jo roomalaisten gladiaattorien on kerrottu syöneen ”Anethum”-nimistä yrttiä, jonka sanottiin lisäävän heidän voimiaan.

Englantilainen ja muihinkin kieliin tullut nimi dill tai suomen kieleen tullut tilli tulee muinaisnorjalaisesta tai saksilaisesta dilla-verbistä, joka tarkoittaa tuudittamista tai unettamista. Nimi juontaa juurensa siitä, että lasta oli tapana sivellä tillivedellä, jotta tämä nukahtaisi helpommin.

Historiaa muokkaa

Suomeen tilli saapui 1600-luvulla, mutta jo muinaiset egyptiläiset käyttivät tilliä ruuansulatusta parantavana lääkkeenä ja myös hajusteena. Tilliteen uskotaan myös lisäävän imettävän äidin maidoneritystä.

Tillistä tehdyn juoman on monessa kulttuurissa katsottu rauhoittavan levottomia pieniä lapsia, ja jo tillin hajun väitetään edesauttavan nukahtamista[2].

Käyttö muokkaa

Tilli joko korjataan nuorena, paljon ennen kukkimista ("lehtitilli"), tai sen annetaan kukkia, jolloin kerättyjä kukintoja siemenineen nimitetään kruunutilliksi. Lehtiä käytetään esimerkiksi keitettyjen perunoiden, kalan ja keittojen mausteena. Kukintoja käytetään eritoten kurkkujen säilömisessä. Tillin siemenet taas sopivat säilykkeiden ja marinadien maustamiseen. [2] Suomalainen erikoisuus on tilliliha.

Lähteitä muokkaa

  • Gernot Katzer's Spice Pages
  • Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
  • Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.
  • Milham, M., Platina´s on right pleasure and good health, Pegasus press, The university of North Caroline, Asheville, 1999.
  • Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Tilli (maustetilli) – Anethum graveolens Laji.fi. Viitattu 11.1.2021.
  2. ↑ a b c Tilli (Anethum graveolens) Yrttitarha. Viitattu 16.5.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tilli&oldid=21743641”