Tilavuusintegraali eli avaruusintegraali[1] on kolmiulotteisessa avaruudessa tai jossakin sen alueessa määritellyn funktion integraali. Se määritellään vastaavalla tavalla kuin pintaintegraali tasossa.

Määritelmä muokkaa

Avaruusintegraali määritellään ensin sellaiselle suorakulmaiselle särmiölle, jonka särmät ovat koordinaattiakselien suuntaisia. Tällainen särmiö voidaan esittää kolmen välin karteesisena tulona   Jos funktio f on määritelty tässä särmiössä, sen avaruusintegraali on[2]  

Jos   on mielivaltainen rajoitettu joukko ja f siinä määritelty rajoitettu funktio, sen avaruusintegraali tämän joukon yli määritellään seuraavasti:[2]

Valitaan suorakulmainen särmiö   siten, että D sisältyy A:hen eli  . Muodostetaan koko avaruudessa määritelty funktio fD siten, että

  1.  , kun  , ja
  2.  , kun  

Nyt määritellään, että

 .

Helposti voidaan osoittaa, että määritelmä on riippumaton suorakulmaisen särmiön A valinnasta, kunhan D kokonaan sisältyy siihen.[2]

Jos alue D ei ole rajoitettu, voidaan määritellä:[2]

 , kun  ,

mikäli tämä raja-arvo on olemassa. Funktion tilavuusintegraali tällaisen alueen yli voi olla myös ääretön.

Tilavuusmitta muokkaa

Joukon D karakteristinen funktio määritellään funktiona χD, jonka arvo on

  1.  , kun  , ja
  2.  , kun  ,

Rajoitetun joukon D tilavuusmitta määritellään sen karakteristisen funktion   tilavuusintegraalina kyseisen joukon yli:

 ,

mikäli karakteristinen funktio on integroituva.[2]

Koska &chiD saa arvon 0 kaikkialla alueen D ulkopuolella, voidaan alue D, jonka yli funktio χD korvata millä tahansa laajemmalla alueella A, johon D sisältyy (eli  ), toisin sanoen tilavuusmitan lauseke voidaan esittää myös muodossa:

 .

Toisaalta koska karakteristinen funktio saa alueen D jokaisessa pisteessä vakioarvon 1, voidaan tilavuusintegraalin määrittää myös integroimalla vakiofunktio 1 alueen D yli:

 

Tilavuusintegraali pallo- ja sylinterikoordinaatistossa muokkaa

Suorakulmaisten koordinaattien ohella voidaan pisteen sijainti avaruudessa ilmoittaa myös pallo- tai sylinterikoordinaateissa. Avaruusintegraalin arvo näitä koordinaatteja käytettäessä saadaan lasketuksi Jacobin determinantin avulla.

Olkoot   avoimia,   ja   kompakteja,   ja   nollajoukkoja sekä   bijektiivinen  -kuvaus,  . Jos   on jatkuva, niin

 ,

missä   on kuvauksen   jacobiaani eli Jacobin determinantti

 ,

ja   ovat  :n koordinaattifunktiot.[3]

Kuvaukselle  ,  , missä

 

saadaan Jacobin determinantiksi  , kun sijoitetaan pallokoordinaattien osittaisderivaatat Jacobin determinantin kaavaan. Tästä saadaan funktion f avaruusintegraalille lauseke:

 

Sylinterikoordinaatistossa vastaavanlaisella periaatteella saadaan koordinaateista

 

Jacobin determinantiksi   ja tästä funktion f avaruusintegraalille lauseke

 

Esimerkki muokkaa

Lasketaan  :n R-säteisen pallon tilavuus integraalilla   pallokoordinaatteihin sijoituksella:

 

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Juhani Pitkäranta: Calculus Fennicus: TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013). Avoimet oppimateriaalit ry., 2015. ISBN 978-952-7010-6. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e Olli Lehto: ”Pintaintegraalin määritelmä, Avaruusintegraalit”, Differentiaali- ja integraalilaskenta II, s. 74–76, 106–107. (Avaruusintegraalin integraalia ei kirjassa ole esitetty eksplisiittisesti, mutta sivulla 106 sanotaan, että avaruusintegraali määritellään kolmiulotteisessa avaruudessa aivan vastaavalla tavalla kuin pintaintegraali tasossa.). Offset Oy, 1978.
  3. Olli Martio: Vektorianalyysi, s. 130. (2. korjattu painos). Limes ry. ISBN 951-745-205-5.