Tiibetin kieli
Tiibet on sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu arviolta 8 miljoonaa ihmistä pääasiassa Tiibetissä.[1] Lisäksi tiibetin eteläisiä murteita puhutaan Bhutanissa, Nepalissa ja Sikkimissä.[2] Tiibetin kieli jakautuu murteisiin, jotka poikkeavat toisistaan niin voimakkaasti, että niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Kolme päämurretta ovat ngari, tsang ja ü.[3]
| Tiibet | |
|---|---|
 Tiibetin ja sen murteiden levinneisyys Nepalissa. |
|
| Oma nimi | བོད་སྐད་ (bod skad) |
| Tiedot | |
| Alue |
 Tiibet Bhutan Nepal Sikkim |
| Virallinen kieli |
Kiina, Tiibetin autonominen alue |
| Puhujia | n. 8 000 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | tiibetiläinen kirjaimisto |
| Kielenhuolto | ei virallista kielenhuoltoa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | tiibetiläis-burmalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | bo |
| ISO 639-2 | tib |
| ISO 639-3 | bod |
Fonologia muokkaa
Konsonantit muokkaa
Moderniin standardoituun tiibetiin, eli ns. Lhasan tiibetiin, verrattuna klassisesta tiibetistä puuttuvat mm. soinnilliset klusiilit [b], [d] ja [g] sekä glottaaliklusiili.
| Bilabiaali | Dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | velaaristunut | |||||||
| Klusiili | tavallinen | p | t | ʈ | k | kʲ | ||
| aspiroitunut | pʰ | tʰ | ʈʰ | kʰ | kʰʲ | |||
| Frikatiivi | s | ʂ | h | |||||
| Affrikaatta | tavallinen | ʦ | ʧ | |||||
| aspiroitunut | ʦʰ | ʧʰ | ||||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||||
| Puolivokaali | w | j | ||||||
| Likvida | tavallinen | l | ɽ | |||||
| aspiroitunut | lʰ | ɽʰ | ||||||
Lähde:[4]
Vokaalit muokkaa
| Etinen | Takainen | ||
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | u |
| Puolisuppea | e | ø | o |
| Avoin | a | œ | (ɔ) |
Lhasan tiibetissä vokaaleilla voi olla sekä nouseva että laskeva tooni, joka esiintyy vain sanan ensimmäisellä tavulla.
Lähde:[4]
Kielioppi muokkaa
Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Elollisten substantiivien kohdalla tehdään ero maskuliinin ja feminiinin välille. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa.[1].
Numerot 1–10 tiibetiksi:[5]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ༡ | ༢ | ༣ | ༤ | ༥ | ༦ | ༧ | ༨ | ༩ | ༡༠ |
| chig | nyi | sum | shi | nga | trug | dün | gyay | gu | chu |
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä muokkaa
Tiibetin kieli on kirjoittanut järjestelmää 7. vuosisadan jälkeen. Kirjoitusjärjestelmä on luonut Tunmi Sanbuza. Se koostuu 30 konsonanttikirjasta ja 4 vokaalimerkistä.
Kielentutkijat käyttävät usein latinalaisia kirjaimia tiibetiläisen kielen kääntämiseen. Suosituin suunnitelma on suunnitellut Daoquan, joka käyttää vain 26 latinalaista kirjainta ilman lisäsymboleita.
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä on pohjimmiltaan eräänlainen vokaaliin liittyvä merkki, joka edustaa muinaisen tiibetin ääntämistä. Niinpä sen ääntäminen on epätäydellinen, ja se sopii yhteen modernin ääntämisen kanssa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tibetan Language - Dialects & Structure - MustGo MustGo.com. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Tibetan language Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Tibetan glottolog.org. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ a b Tibetan www.languagesgulper.com. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ The Sound of the Central Tibetan language (Numbers, Greetings & The Parable) 17.5.2020. I Love Languages!. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Amdotiibet SIL.
- Keskitiibet SIL.
- Khamstiibet SIL.
- aluentše
- amdo
- arakan
- bai
- balti
- bara-bodo
- burma
- dBus
- drung
- džingpho
- dzongkha
- etelä-yi
- falam-tsin
- garo
- gTsang
- hani
- itä-yi
- jiarong
- kaakkois-yi
- kaja
- karen
- kebumtam
- keski-yi
- kham
- ladakhi
- lahu
- lhasa
- lisu
- länsi-yi
- manipuri
- naaba
- nasi
- newari
- norra
- pwo
- rawang
- rung
- šartšagpakha
- šerpa
- sgaw
- sichuanin-yi
- tiddim-tsin
- tiibet
- tripuri
- tudžia