Tiedustelu-upseeri

Tiedustelu-upseeri (joskus myös sotilasanalyytikko) on henkilö, joka toimii asiantuntijana tiedustelua eli sensitiivisen informaation hankintaa, kokoamista ja analyysia tekevässä organisaatiossa. Upseeri-nimitys (engl. officer) voi viitata työtehtävään eikä välttämättä arvoasteeseen. Kansainvälisesti tiedustelu-upseereita toimii asevoimien ohella poliisissa ja tullissa.

Tiedustelu-upseerien tehtävät riippuvat organisaatiosta. Ulkomaantiedustelussa, kuten Yhdysvaltojen CIA:ssa, Kanadan CSIS:ssä, Iso-Britannian MI6:ssa tai Australian ASIS-tiedustelupalvelussa työskentelevät voivat palvella suuren osan urastaan ulkomailla. Kotimaantiedustelussa, kuten Yhdysvaltojen FBI:ssä, Kanadan RCMP:n National Security Enforcement Sectionissa, Iso-Britannian MI5:ssä tai Australian ASIO:ssa, palvelevat tiedustelu-upseerit työskentelevät vastavakoilussa, terrorisminvastaisessa toiminnassa, ydinaseiden vastaisessa toiminnassa sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa oman valtion alueella.

Tiedustelu-upseereita eri maista

Suomalainen tiedustelu-upseeri Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (1898 – 1974).

Tunnettuja suomalaisia tiedustelu-upseereita ovat esimerkiksi Isak Alfthan, Aladár Paasonen, Lauri Sutela ja Raimo Heiskanen, jotka ovat toimineet sotilastiedustelun päälliköinä sekä radiotiedustelun kehittäjänä ja päällikkönä toiminut Reino Hallamaa. Majuri Timo Liene ja insinööriluutnantti Nils-Erik Stenbäck ovat harvoja suomalaisia tiedustelu-upseereita, jotka ovat julkaisseet muistelmansa.

Ruotsalainen tiedustelu-upseeri Birger Elmér (1919-1999).

Ruotsi:

• Thede Palm toimi T-kontoret-tiedusteluelimen päällikkönä 1946-1951.
• Birger Elmér oli Thede Palmin seuraaja T-kontoretin johdossa. Elmér oli vuonna 1958 perustanut Grupp B -nimisen tiedusteluorganisaation, joka myöhemmin tunnettiin nimellä B-kontoret.
• Ingvar Paues oli T-kontoretista ja myöhemmin liitetystä B-kontoretista muodostetun Informationsbyrånin (IB) ensimmäinen päällikkö vuosina 1960-1969

Iso-Britannia:

• Gilbert Clayton oli tiedustelu-upseeri ja siirtomaahallinnon virkamies Egyptissä
• Aubrey Herbert oli Balkanilla toiminut diplomaatti ja tiedustelu-upseeri.
• Annie Machon (s. 1968) on entinen turvallisuuspalvelu MI5:n tiedustelu-upseeri.

Norja:

• Magnus Bratten oli Landsorganisasjonen i Norge -ammatillisen keskusjärjestön (LO) kansainvälisten asioiden sihteeri, Norjan Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri ja suomalaisten Neuvostoliitossa 1950-luvulla vakoilleiden entisten kaukopartiomiesten yhdysmies "Kalle".
• Vilhelm Evang oli eversti, sotilastiedustelun päällikkö 1950-luvulla.

Neuvostoliitto ja Venäjä:

• Albert Akulov oli KGB:n eversti. Hän toimi Suomessa Neuvostoliiton lähetystössä lähetystösihteerinä ja lukuisien vaikuttajien kotiryssänä, kunnes karkotettiin maasta 1973.
• Ursula Kuczynski oli tiedustelu-upseeri, jonka koodinimi oli Sonja.
• Vladimir Putin oli KGB:n tiedustelu-upseeri vuosina 1975–1991.
• Vladimir Stepanov toimi lähettiläänä Suomessa 1973–1979, oli KGB:n residentti Helsingissä useita jaksoja vuosina 1947-1975.

Saksa:

• Alarich Bross oli Sicherheitdienstin tiedustelun johtaja Suomessa vuosina 1938–1944.
• Wilhelm Canaris oli Saksan sotilastiedustelun (Abwehr) päällikkö 1935–1944.
• Alexander Cellarius oli Abwehrin Kriegsorganization Finlandin (Büro Cellarius) johtaja 1941-1944 ja Sonderkommando Nord -vastarintaorganisaation johtaja 1944-1945.
• Hubert Weise oli tiedustelu-upseerina I maailmansodan aikana, myöhemmin Luftwaffen kenraalieversti.
• Markus Wolf oli Itä-Saksan tiedustelupalvelun (Hauptverwaltung Aufklärung, HVA) päällikkö vuosina 1958–1987.

Yhdysvallat

• John Aniston toimi tiedustelu-upseerina Yhdysvaltain merivoimissa. Tunnetaan saippuasarjojen näyttelijänä, mm. Victor Kiriakisin rooli sarjassa Päivien viemää.
• Richard Helms toimi CIA:n johtajana vuosina 1966-1973.
• Jason Kander on asianajaja ja demokraattipoliitikko, toimi tiedustelu-upseerina Afganistanissa.

Katso myös

• Tiedustelupalvelu

Lähteet

• Backlund, Stefan & Koskimies, Tapio: Sotilastiedustelun päälliköt. Joonas Sipilä & Tapio Koskimies (toim.): Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua, 2018, s. 147-156. Jyväskylä: Atena. ISBN 978-952-300-486-3.
• Brantberg, Robert: Tiedustelueversti Reino Hallamaa - Voiton avaimet. Revontuli, 2014. ISBN 978-952-6665-15-3.
• Forsberg, Ronald: T-kontoret under Thede Palm: organisation. uppbyggnad och verksamhet, särskilt under perioden 1946-1951. Försvarshögskolan, 2000. (ruotsiksi)
• Davies, Philip H. J. & Gustafson, Kristian C. (toim.): Intelligence Elsewhere: Spies and Espionage Outside the Anglosphere. Washington, DC: Georgetown University Press, 2013. ISBN 978-1-58901-956-0. (englanniksi)
• Helms, Richard & Hood, William: A Look Over My Shoulder: A Life in the Central Intelligence Agency. New York: Random House, 2003. ISBN 978-1-58836-309-1. (englanniksi)
• Kokk, Enn: Vitbok Militärens hemliga nätverk i arbetarrörelsen. Hjalmarson & Högberg Bokförlag, 2001. ISBN 978-91-89080-82-9. (ruotsiksi)
• Liene, Timo: Irtoviiksimies : erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies, 2018. ISBN 978-952-9872-72-5.
• Lyytinen, Jaakko: Kaikkien aikojen vakooja. (Ben MacIntyre: Agentti Sonja - Äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja) Helsingin Sanomat, 10.10.2021, s. B1 -B5.
• Macintyre, Ben: Agentti Sonja: äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja. Suomentanut Aura Nurmi. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-952-300-839-7.
• Palm, Thede: Några studier till T-kontorets historia. Kungl. Samfundet für utgivande av handskrifter rörande Skandinaviens historia, 1999, 21. vsk. (ruotsiksi)
• Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa:yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana. Helsinki: Edita, 2018. ISBN 978-951-37-7361-8.
• Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7.
• Rautkallio, Hannu: Idässä kiinni, länteen kallellaan: USA ja Suomi 1944–1958. Helsinki: Docendo, 2015. ISBN 978-952-291-157-5.
• Ruotsalainen, Heidi: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasasiamiesten tiedustelutoiminta 1918-1939. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-952-300-843-4.
• Sipilä, Joonas & Koskimies, Tapio (toim.): Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Jyväskylä: Atena, 2018. ISBN 978-952-300-486-3.
• Sipilä, Joonas: Missä vastustaja on ja mitä se aikoo - tiedustelun yleispiirteistä. Joonas Sipilä & Tapio Koskimies (toim.): Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua, 2018, s. 13-22. Jyväskylä: Atena. ISBN 978-952-300-486-3.
• Stenbäck, Nils-Erik: Vaaran merkit: suomalaisen tiedustelu-upseerin muistelmat. alkuteos: Farosignaler : en finländsk krigsanalytikers memoarer. Suomentanut Heikki Tiilikainen. Helsinki: Suomen mies, 2003. virh. ISBN 952-9872-13-5. ISBN 952-9872-26-7.
• Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies: Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7066-9.

Kirjallisuutta

• Carl, Leo D.: International Dictionary of Intelligence. International Defense Consultant Services, 1990. ISBN 978-1-878292-03-2. (englanniksi)