Abbé Royou (suom. apotti Royou), oikealta nimeltään Thomas-Marie Royou (17431792) , oli ranskalainen filosofian professori ja toimittaja.

Ennen Ranskan vallankumousta Royou tunnettiin ranskalaisen valistuksen vastustajana; hän toimi sisarensa miehen Élie Fréron’n johtaman Année littéraire -aikakauslehden avustajana.

Fréron’n kuoltua vuonna 1776 Royou ryhtyi johtamaan Année littérairea, sillä hänen sisarenpoikansa oli tehtävään vielä liian nuori.

Abbé Royou oli myös toimittajana Journal de Monsieur -lehdessä, jonka ilmestymisen Ranskan akatemia sai lopetetuksi vuonna 1783 lehden julkaistua akatemian kokouksesta epäkunnioittavan yhteenvedon.

Vallankumouksen aikana, vuonna 1790 hän perusti Galart de Montjoien, Julien Louis Geoffroyn ja veljensä Jacques-Corentin Royoun kanssa lehden Ami du roi (Kuninkaan ystävä), joka oli äärirojalistinen ja josta tuli liikkeen ehkä keskeisin äänitorvi. Hän kirjoitti lehteen vastavallankumouksellisten piirien erittäin paljon arvostamia artikkeleita.

Ami du roi -lehti lopetettiin asetuksella 4. toukokuuta 1792 ja abbé Royou asetettiin syytteeseen lehdistönvapauden väärinkäytöstä. Hänet haastettiin Ranskan korkeimpaan oikeuteen, mutta sairas apotti meni maan alle, ja kuoli jonkin aikaa sen jälkeen.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Harvey Chisick, The Production, Distribution Readership of a Conservative Journal of the Early French Revolution : The Ami du Roi of the Abbé Royou, Philadelphia, American Philosophical Society, 1992 ISBN 0871691981 (englanniksi).