Theodor Lewald

saksalainen poliitikko

Theodor Lewald (18. elokuuta 1860 Berliini15. huhtikuuta 1947) oli saksalainen keisarillisen hallinnon virkamies ja myöhemmin urheilujohtaja, joka toimi Berliinin vuoden 1936 kesäolympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.

Theodor Lewald (1930).

Theodor Lewaldin suku oli isänsä puolesta taustaltaan Königsbergin juutalaisia, jotka olivat kääntyneet kristityiksi protestanteiksi. Tästä tuli sittemmin ongelma Theodor Lewaldille. Hän aloitti yliopisto-opintonsa Berliinissä 1878 ja jatkoi niitä edelleen Leipzigissa ja Heidelbergissä saavuttaen tohtorintutkinnon 1884 Berliinissä. Sen jälkeen hän kävi asepalveluksensa ja oli Preussin armeijan reservin luutnantti.

Keisarillisen Saksan palveluksessa muokkaa

Opintojensa ja asepalveluksen jälkeen hän aloitti virkamiesuransa työskennellen Kasselissa, Hombergissa, Kirchhainissa ja Hanaussa. Virkamiesura kesti vuoteen 1888. Sen jälkeen hän siirtyi Berliinin alueelle toimien 1890-luvulla Preussin sisäministeriön palveluksessa.

Tri Lewald toimi 1900-luvun alussa maailmannäyttelyjen Saksan paviljongin komissaarina niin 1900 Pariisissa kuin 1904 Yhdysvaltojen Saint Louisissa. Tällöin hän ensimmäisen kerran joutui tekemisiin olympialiikkeen kanssa, koska maailmannäyttelyjen yhteydessä järjestettiin olympiakisat. Hän joutui tällöin vastaamaan St. Louisissa saksalaisjoukkueen olympiaosanottajien rahoituksesta. Sittemmin hän oli mukana vuoden 1916 maailmansodan vuoksi pitämättä jääneiden kisojen järjestelyissä. Hänen roolinaan oli lähinnä virkamiesroolissaan osallistua kisojen rakentamisrahoitusta koskeviin kysymyksiin.

1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Lewaldin virkaura kohosi ministeriössä, ja hän joutui entistä enemmän tekemisiin keskeisten poliittisten toimijoiden kanssa, kuten esim. Walther Rathenau ja Philipp Scheidemann. Ensimmäisen maailmansodan aikana hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa valloitetut alueet Belgiassa ja Puolassa. Sodan loppuvaiheessa vuonna 1917 Lewald sai ylennyksen ministeriönsä alivaltiosihteeriksi. Heinäkuussa 1918 hän saavutti keisarillisen Saksan virkauransa huipun, kun hänet nimitettiin tittelillä "Wirklich Geheimen Rat mit Prädikat Exzellenz". Syksyllä 1918 Lewald osallistui keisarivallan viimeisen valtakunnankanslerin Badenin prinssi Maxin luopumispuheen kirjoittamiseen.

Tasavaltaisen Saksan aika – nousu olympialiikkeeseen muokkaa

 
Valtakunnankansleri Adolf Hitler saapumassa seurueineen Berliinin kesäolympialaisten avajaisiin rinnallaan järjestelytoimikunnan puheenjohtaja tri Theodor Lewald oikealla ja KOK:n puheenjohtaja kreivi Henri de Baillet-Latour vasemmalla.

Keisarikunnan kukistumisen jälkeen Lewald jatkoi virkaurallaan, mutta vallankumouksellinen tilanne 1920-luvun alussa leimasi valtionhallintoa. Niinpä hän erosi virkauraltaan marraskuussa 1921. Sen jälkeen hänen työnsä olivat luottamustehtävien hoitamista. Hän oli mukana mm. saksalaisten edustajana Saksan Puolalle luovuttamien alueiden taloudellisten kysymysten järjestelyissä.

Tri Theodor Lewald oli perustamassa heti sodan jälkeen keisarikunnan jälkeisessä Weimarin tasavallassa uutta saksalaista kansallista urheilujärjestöelämää, jonka keskusjärjestönä oli DRA eli Deutsche Reichsausschuss für Leibesübungen. Hän toimi järjestön puheenjohtajana vuodesta 1919 vuoteen 1933. Toinen merkittävä uusi urheilullinen yksikkö oli vuonna 1920 perustettu Urheilukorkeakoulu eli Deutsche Hochschule für Leibesübungen. Lewaldin ohella keskeinen toimija DRA:n ja urheilukorkeakoulun perustamisessa oli ajan toinen saksalaisen urheilun voimahahmo ja samalla Lewaldin aisapari Carl Diem. Saksalainen urheilutoiminta liittyi myös muutaman vuoden kuluttua kansainväliseen olympialikkeeseen, jolloin Theodor Lewald kutsuttiin KOK:n jäseneksi vuonna 1924, vaikka itse Saksa ei saanutkaan osallistua olympiakisoihin. Vahvana urheilumaana Saksa kuitenkin otettiin mukaan tällöin olympialiikkeeseen. Lewald valittiin KOK:n ytimeen eli toimeenpanevaan komiteaan vuonna 1927.

Seuraava vaihe saksalaisilla oli hakea olympialiikkeessä kisojen järjestämistä, jonka saksalaiset tekivätkin aktiivisti Lewaldin johdolla 1930-luvun alussa. Vuonna 1931 pidetyssä KOK:n istunnossa kisat myönnettiin niin talvi- kuin kesäkisojen osalta Saksalle. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana oli tri Lewald ja silloin vielä suojelijana presidentti, sotamarsalkka Paul von Hindenburg, joka kuitenkin kuoli vuoden 1934 kesällä. Valtaan nousivat kansallissosialistit Adolf Hitlerin johdolla.

Alun perin valtaannousseet kansallissosialistit suhtautuivat varauksellisesti olympiakisoihin, mutta propagandaministeri Joseph Goebbelsin johdolla huomasivat mahdollisuuden käyttää olympiakisoja propagandan välineenä. Theodor Lewaldia saattoi pitää tässä tapahtumassa julkisivuna kansallissosialistien kisajärjestelyissä, sillä kisoja uhkasi pitkään etenkin amerikkalaisten kriittinen suhtautuminen kisoihin, koska epäiltiin kansallissosialistien estävän Saksan juutalaisten pääsyn kisoihin eli saksalaisjärjestäjien rikkovan KOK:n peruskirjaa. Sopuun päästiin lopulta, ja mahtipontiset kisat järjestettiin. Tri Theodor Lewald toimi Berliinin kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana esiintyen näkyvästi kisojen virallisissa tilaisuuksissa.

Tilanne oli kuitenkin muuttunut jo ennen Berliinin kesäolympialaisia. Lewaldin ja Diemin perustama keskusjärjestö DRA lakkautettiin vuonna 1933, ja tilalle perustettiin kansallissosialistisen hallinnon Saksalainen Olympianeuvosto eli Deutscher Olympischer Ausschuss johtajanaan Kolmannen valtakunnan urheilusta vastaava urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten.

Suomalaisille tri Lewald tuli tunnetuksi erityisesti vuoden 1940 kesäkisojen haun yhteydessä, sillä hän vieraili kesäkuussa 1936 yhdessä silloisen KOK:n puheenjohtajan kreivi Henri de Baillet-Latourin kanssa Suomessa tutustumassa mahdollisiin kisapaikkoihin kesäkisojen osalta Helsingissä talvikisojen osalta Lahdessa ja Kuopiossa. [1]

Berliinin 1936 kesäkisojen jälkeinen aika muokkaa

Koska Lewaldilla oli sukutaustassaan juutalaista verta, natsihallinnon syksyllä käyttöönottamien ns. Nürnbergin lakien pohjalla hänen oli väistyttävä. Näihin aikoihin hän oli ollut ehdolla KOK:n varapuheenjohtajaksi, mutta valtakunnankansleri Hitlerin painostuksesta Lewaldin oli erottava KOK:sta vuonna 1937. Hänen seuraajakseen KOK:n toimeenpanevan komitean jäsenenä Saksasta valittiin toinen saksalainen, hyvin natsimyönteinen Karl Ritter von Halt. Theodor Lewaldilla oli vaikutusta kuitenkin seuraajanimityksessään. Hitlerin hallinto olisi halunnut, että KOK-jäseneksi olisi valittu urheilusta vastannut valtakunnankomissaari Hans von Tschammer und Osten. Lewald kuitenkin suositteli KOK:ta, jolla nimitysoikeus oli, valitsemaan kenraali, sittemmin sotamarsalkka Walter von Reichenaun. [2]

Theodor Lewald oli luopuessaan KOK:n jäsenyydestä 77-vuotias. Pian sen jälkeen syksyllä 1939 alkaneessa sodassa ja sen Berliinin pommituksissa Lewald säilytti henkensä. Hän kuoli kaksi vuotta sodan päättymisen jälkeen keväällä 1947.

Kirjallisuus muokkaa

  • Arnd Krüger: Theodor Lewald - Sportführer ins Dritte Reich. Berlin: Bartels & Wernitz, 1975. ISBN 3-87039-954-6.
  • Arnd Krüger & Rolf Pfeiffer: Theodor Lewald und die Instrumentalisierung von Leibesübungen und Sport. in: Uwe Wick & Andreas Höfer (Hrsg.): Willibald Gebhardt und seine Nachfolger (= Schriftenreihe des Willibald Gebhardt Instituts Bd.14).. Aachen: Meyer & Meyer, 2012. ISBN 978-89899-723-2.
  • Rolf Pfeiffer & Arnd Krüger: Eine Karriere im Dienste des Vaterlands oder die vergebliche Suche nach der jüdischen Identität eines “Halb-juden” in: Menora. Jahrbuch für deutsch-jüdische Geschichte. München: Piper, 1995.

Lähteet muokkaa

  1. Vesa Tikander, Ossi Viita ja Merja Vilen (Toim.): Sadan vuoden olympiadi, s. 112. Helsinki: Suomen Olympiakomitea ja WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-032429-5.
  2. Rolf Pfeiffer & Arnd Krüger 1995: 233-265.