Tesomajärvi (kaupunginosa)
Tesomajärvi, arkisesti pelkkä Tesoma, on Tampereen kaupunginosa. Se kuuluu tilastoalueeltaan lounaiseen suuralueeseen ja Tesoman suunnittelualueeseen.[1] Tesomajärven naapurikaupunginosia ovat Rahola ja Ristimäki, Kalkku, Ikuri, Haukiluoma, Lamminpää, Tohloppi. Tesoman tilastollisen suunnittelualueen väkiluku vuonna 2020 oli 16191, josta Tesomajärven osuus oli 1371 asukasta (Tampereen kaupunki - Tampere-tietoa).[2] Tilastoalue kattaa Tesomajärven ohella Epilänharjun, Tohlopin, Haukiluoman, Lamminpään, Ikurin ja Ristimäen alueet.
| Tesomajärvi | |
|---|---|
| Tesoma | |
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Lounainen tilastoalue |
| Suunnittelualue | Tesoma |
Tesomajärven kaupunginosan asuntokanta koostuu pääosin 1960-luvulla rakennetuista kerrostaloista. Alueelle sijoittuu myös Tesoman uimahalli ja jäähalli.[1] Vuonna 1970 valmistunut sienen muotoinen Tesoman vesitorni alakoulun yläpuoleisessa mäessä on Tampereen neljänneksi korkein paikka. Vesitornin tilavuus on 5 000 m³.
Halkaisijaltaan noin 300-metrisen ja pinta-alaltaan kuuden hehtaarin laajuisen Tesomajärven molemmilla puolilla on kaupungin uimaranta; luontaisesti järven rannat ovat suoperäiset. Järven syvin kohta on kuusi metriä. Myllyoja on lähdepohjaisen järven laskuoja järven koillisrannalla, oja kulkee Myllypuron ja Ikurin kaupunginosien kautta Nokian Vihnusjärveen, sen itäpäähän.
Historiaa muokkaa
Tesomajärvi kuuluu siihen alueeseen, joka liitettiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Tesomajärven kaupunginosan ensimmäinen osa-asemakaava vahvistettiin vuonna 1963.[3]
Tesomajärven lähiötä rakennettiin enimmäkseen 1960-luvulla, jolloin vuokra-, osuuskunta- ja omistusasuntojen seuraksi rakennettiin kasvanutta tarvetta varten Tesomajärven kansakoulu, joka käsitti myös kansalaiskoulutiloja. Vuosina 1964–69 Tesomajärven alueelle valmistui yli 800 kerrostaloasuntoa ja väkiluku yli 3 000 asukkaan. 1980-luvulla se kuitenkin laski alle 2 000:een.
Alkuvaiheessa Tesomajärven palveluita olivat lähinnä vain Voiman elintarvikekauppa ja baari sekä E-Öljyn huoltoasema Tesomajärvenkadulla, Ristimäenkadun risteyksen tuntumassa. Alkuun alueen muu palvelu oli lähes olematonta. Niin kirjasto- kuin pankkiautokin vierailivat Kymppikioskin kohdalla, Tesomankadun ja Ristimäenkadun kulmassa ennen liikekeskuksen rakentamista. Sittemmin linjaa jatkettiin Ikurin Virontörmään eli Tesomajärven länsipuolelle järven ja Ikurin omakotialueen väliin 1970-luvulla rakennetulle kerrostaloalueelle. Ensimmäinen K-kauppa, nimeltään Irma, sijaitsi lastentarhan alakerrassa, osoitteessa Tesomankuja 6. Myöhemmin aloitettiin kauppakeskus Länsitorin rakentaminen Tesomankadun itäpäähän. Länsitori käsitti alun perin lähinnä K-Marketin (kauppiaana ensin Leo Tanskanen, sen jälkeen Simo Lignell, nykyään Ari Ruissalo), mutta laajeni ajan mittaan laajaksi liikekeskukseksi. Länsitorin nimi muuttui myöhemmin Länsikeskukseksi ja K-kaupan nimi Länsiportiksi. Alun perin K-market Länsitori sijoittui osoitteeseen Tesomankatu 2, myöhemmin tehtiin uusi kaupparakennus Tesomankatu 4:ään, ja Tesomankatu 2:n kiinteistö purettiin, ja siihen rakennettiin uusi liikekeskus.
1980-luvulla Tesomalle tuli oma korttelipoliisi.[4]
Alkuaikoina kaupunginosaan pääsi junallakin, lättähattu pysähtyi Raholan seisakkeella rautatien tasoristeyksen tuntumassa. Linja-autoliikenteen parantumisen myötä juna lakkasi pysähtymästä, ja tasoristeys korvattiin Ristimäen Vanamonkadulta Raholaan johtavalla alikäytävällä, joka puolestaan korvattiin uudella vuonna 2020. Raideliikenneyhteyden paluuta kuitenkin kaavailtiin joko lähijunan tai kaupunkiraitiotien muodossa. Alkuvuodesta 2019 Pirkanmaalta valittiin alueellisen lähijunaliikenteen pilottihankkeeseen joukko ratasuuntia. Näiden joukossa oli yhteys Tampere–Tesoma–Nokia. Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2019, ja junaliikenne Tesomalle alkoi vuoden 2021 elokuussa. Kokeilu kesti vuoteen 2022.[5][6] Nykyisin lähijuna liikennöi säännöllisesti. Lisäksi Tampere-Pori yhteysvälin junat pysähtyvät Tesoman seisakkeella.
Tesoman kirkko vihittiin 1978. Siihen saakka Tesomajärven asukkaat käyttivät Pispalan kirkkoa. Tesomajärvi kuuluu Harjun seurakuntaan.
Pitkän odottelun jälkeen vuonna 1998 Tesomalle saatiin myös uimahalli ja jäähalli, jotka rakennettiin Tesomajärven koillispuolelle, muutaman sadan metrin päähän. Jäähallia laajennettiin vuonna 2005 yhdellä uudella kentällä. Vuonna 2006 julkaistiin Tesoman kaupunginosakirja, joka on Tampereen kaupunginosat -julkaisusarjan XXIII teos. Kirja käsittää Tesomajärven neljä vuosikymmentä, ja sen on toimittanut tietokirjailija Raine Raitio.[7]
Vuonna 2018 Tesomajärvelle valmistui uusi kauppakeskus Westeri. Aikaisemmin sen paikalla oli Länsikeskus-niminen liikekeskus, jossa olivat sijainneet Tesoman majatalo, R-kioski, Nordea-pankki, Tiimari ja Länsikirppis. Vanha rakennus purettiin vuoden 2016 alussa ja uuden rakentaminen aloitettiin tämän jälkeen. Tesomajärven koulu lakkautettiin vuonna 2018 ja oppilaat siirtyivät uuteen Tesoman kouluun naapurikaupunginosa Ristimäkeen.
Palvelut muokkaa
Tesomajärvi on yksi Tampereen aluekeskuksista. Kaupunginosassa sijaitsee suurin osa Tesoman alueen kaupallisista ja julkisista palveluista. Lisäksi kaupunginosassa sijaitsevat muun muassa Tesoman uimahalli ja jäähalli.[1]
Tesomajärven keskustassa sijaitsee kauppakeskus Westeri, jossa toimivat mm.K-Supermarket sekä terveysasema. Kaupunginosan muihin palveluihin lukeutuvat K-Market Tesomajärvenkatu, kirjasto, koulu, uimahalli, jäähalli sekä palloiluhalli. Tesomajärvellä sijaitsee myös Tesoman kirkko.
Lähiseudun palveluja ovat muun muassa Tohlopin kaupunginosassa sijaitseva Tesoman palloiluhalli sekä Ristimäen kaupunginosassa sijaitsevat Tesoman koulu ja Tesoman seisake.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Tampere alueittain 2013, s. 216. Tampere: Tampereen kaupunki. ISBN 978-951-609-690-5. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.9.2016).
- ↑ Tampereen-kaupunki-tilastollinen-vuosikirja-2018-2020 Tilastot [Tampereen kaupunki - Tampere-tietoa]
- ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 261. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ Hervanta ja Tesoma rauhoittuivat muutamassa vuosikymmenessä – Näin Tampereen ongelmalähiöistä tuli mallioppilaita 1.9.2018. Aamulehti.fi. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 16.6.2020.
- ↑ Pesonen, Heidi: Pirkanmaa pääsi mukaan alueellisen junaliikenteen pilottiin – Tätä se tarkoittaa matkustajille: tavoite saada junat pysähtymään myös Tesomalla. Aamulehti, 23.1.2019.
- ↑ Tampereen joukkoliikenteeseen lisää mullistuksia, kun Tesoman seisake otettiin käytöön – video 16.8.2021. Yle. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/julkaisut/kaupunginosakirjat.html