Wikipedia

Tengeliönjoki

joki Ylitorniolla, Suomessa

Tengeliönjoki (ruots. Tengeli älv) on Tornionjoen vesistössä Tornionjoen sivujoki Suomessa Lapin Ylitorniolla. Se on yksi Tornionjoen suuria sivujokia, joka saa alkunsa Miekojärvestä, ja joka yhtyy Tornionjokeen Aavasaksalla.[6][7][8]

Tengeliönjoki
Maanosa Eurooppa
Maat Suomi
Maakunnat Lappi
Kunnat Ylitornio
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Tornionjoen vesistö
Valuma-alue Tengeliönjoen valuma-alue
Pinta-ala 3 117,69 km² [1]
Järvisyys 8,65 % [1]
Pääuoman osuudet Tengeliönjoki
Yhtyy Tornionjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Miekojärvi
  66.493795°N, 24.384573°E
Laskupaikka Aavasaksa
  66.382112°N, 23.694170°E
Läpivirtausjärvet Lohijärvi, Majamalompolo, Törmäslompolo ja Portimojärvi
Esteet Pessansaaren pohjapato, Portimokosken pato, Haapakosken pato ja Kuuroskosken pohjapato
Sivu-uomat Kuijasjoki, Merijoki, Lumiojoki, Harjusoja, Kallijoki ja Sonkajoki
Taajamat Pessalompolo, Lohijärvi, Kantomaanpää, Etelä-Portimojärvi, Tengeliö ja Aavasaksa
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 76,9 m mpy.
Laskukorkeus 46 m mpy. [2]
Korkeusero 30,9 m
Pituus 51 km [3]
Kaltevuus 0,617 m/km
Keskiylivirtaama 160 m³/s (MHQ) [1]
Keskivirtaama 32 m³/s (MQ) [1][4][5]
Keskialivirtaama 1,7 m³/s (MNQ) [1]
Muuta

Maantietoa muokkaa

Pääuoman kulku muokkaa

Tengeliönjoen valuma-alueen nimistö on siitä erikoinen, että samaa joen nimeä käytetään Miekojärven alapuolella monessa jokiosuuden uomasta, vaikka niiden välissä on järviä tai leveitä suvantoja. Välimatka joen alkupäästä joensuuhun on 33 kilometriä. Tengeliönjoki ja sen järvien ketju muodostavat yhdessä mutkittelevan pääuoman, jolla on pituutta 51 kilometriä [3]. Mikäli järvet jätetään välistä pois, saadaan jokiosuuksien yhteispituudeksi 22 kilometriä [1].[6]

Miekojärven eteläosassa on Pessalompolon lahti, jonka länteen johtava jokimainen järvenosa saa Pessanivassa vauhtia ennen Marsimalompoloon päättymistään. Tengeliönjoki saa alkunsa Myllysaaren ja Pessansaaren kolmesta välistä. Saarten välissä on pohjapato, mutta reunauomista pääsee vesi virtaamaan vapaasti. Vuolain vesireitti on Pessansaaren eteläpuolella sijaitseva Pessakoski. Saarten yläpuolelle tulee vettä valuma-alueen yläjuoksuilta, joiden pinta-ala on 2 128 neliökilometriä (km²). Se on 69 % koko Tengeliönjoen 3 118 km² suuruisesta valuma-alueesta, minkä vuoksi joessa on suuri virtaama heti Pessankoskesta alkaen.[6][9]

Vesireittiin sisältyy Lohijärvelle päättyvä kuusi kilometrinen jokiosuus, joka on välillä kapea ja välillä leveä. Leveimmillään se on Lialompolon kohdalla, missä on lähes 700 metriä leveää. Lopulta joki ahtautuu Leukumavaaran ja siihen Pakisvaaralta alkavan harjujakson väliin. Joki on puhkaissut kylän kohdalle harjuun aukon, josta se laskee Lohijärveen. Vesireitti on Lohijärvessä vähintään seitsemän kilometriä pitkä, jonka päätteeksi vedet tunkeutuvat Holsterin kohdalla Lohinivasta Majamalompoloon. Majamalompolo on neljä kilometriä pitkä, jonka jälkeen vesireitti laskee Törmäsnivan kautta Törmäslompoloon. Kantomaanpään ohitettuaan lasku-uoma pysyy 13 kilometriä jokimaisena ja laskee sitten Portimojärven Lapinlahteen.[7]

Portimojärvessä vesireitti on ainakin neljä kilometriä pitkä. Sen luonnollinen lasku-uoma olisi Portimokoski ja sen jälkeen tulisi pari kilometriä Haapakoskeen. Tengeliön Haapakoskessa on sijainnut voimalaitos ja sen patorakennelmat ovat vielä jäljellä. Portimokosken niskalla on uuden Portimokosken voimalaitoksen pato, jolla säännöstellään Portimojärveä. Sen kautta juoksutetaan liikavettä vanhaan Portimokosken uomaan. Järven rannasta on rakennettu neljä kilometriä pitkä niin sanottu yläkavava [1], joka johtaa pääosan vedestä Haapakosken vieressä sijaitsevaan Portimokosken voimalaitoksen turbiineihin Tengeliössä. Tämän jälkeen joki kiertää vielä Aavasaksan vaaran ennen laskemistaan Tornionjokeen Aavasaksan kylässä. Tengeliönjoella on keskivirtaama 32 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), kun Tornionjoella on yhtymäkohdassa keskivirtaamana 338 m³/s. Jokien keskiylivirtaamat ovat vastaavasti 160 m³/s ja 2 025 m³/s [1].[7]

Voimalaitokset muokkaa

Tengeliönjoen valuma-alueella on kolme voimalaitosta, joista Portimokosken vesivoimalaitos sijoittuu Tengeliönjoen alajuoksulle ja kaksi muuta toisaalle valuma-alueella. Joki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987. Voimalat omistaa Tornionlaakson Voima Oy.[10][11]

Vedenlaatu ja luontoarvoja muokkaa

Tengeliönjoen vedenlaatuun vaikuttavat eniten valuma-alueella tapahtuvat vuodenaikojen ja sään aiheuttamat vaihtelut. Teollisuutta tai maatalaoutta ei alueella juurikaan sijaitse. Ravinnepitoisuuksia seurataan useiden havaintopisteiden kautta. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kesäisin vaihdelleet 3–39 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet 330–470 µg/l. Vedenväri on ollut keskimäärin 82 milligrammaa litrassa vettä (mg Pt/l), mikä on tyypillinen arvo humuspitoiselle vedelle. Lohikaloille haitallinen rautapitoisuus tulisi pysyä alle 1 500 µg/l kun se Tengeliönjoessa vaihtelee 740–1 800 µg/l. Veden happamuustaso vaihtelee pH 6,2–7,17 välillä keskiarvon ollessa pH 6,65. Veden alkaliniteetillä tarkoitetaan puskurikykyä happamoitumista vastaan ja se on Tengeliönjoessa 1980-luvulle asti laskenut hiljalleen pienemmäksi, jonka jälkeen se on pysytellyt samalla tasolla. Mitta-arvoina alkaliniteetti on ollut viime vuosina 1,11–1,21 mmol/l.[12]

Tengeliönjoki on suosittu kalajoki, vaikka sen alajuoksulle rakennettu käytöstä poistettu Haapakosken voimalaitos ja nykyinen Portimokosken voimalaitos estääkin vaelluskalojen nousun Tornionjoesta Portimojärveen ja siitä jokea pitkin yläjuoksulle. Yleisiä saaliskaloja ovat muun muassa hauki, ahven, taimen, siika ja harjus. Monien valuma-alueella sijaitsevien järvien kalakantaan ei vaikuta patojen esteet. Voimalaitosten vesioikeudelta saamat velvoiteistutukset tulisi kattaa kalatalouden häiriöt. Velvoiteistutuksissa on käytetty siian ja harjuksen poikasia sekä pohja- ja vaellussiian, harjuksen ja taimenen yksivuotiasia yksilöitä.[13][14]

Tengeliönjoella pohditaan uudestaan vaelluskalakantojen elvyttämistä avaamalla kalojen nousulle kalateitä. Vesioikeuden vanhat päätökset velvoittaisivat voimalaitoksia siihen.[2]

Tengeliönjoen alajuoksun valuma-alue muokkaa

Pääartikkeli: Tengeliönjoen valuma-alue

Maankäyttö muokkaa

Tengeliönjoen valuma-alueen pinta-ala on 3 118 km². Suuri osa valuma-alueesta on metsämaata, jota on 82 %. Metsissä on lisäksi kosteikkoja ja avosuota 7 % ja järviä ja muita vesistöjä 9 %. Viljelymaita sijaitsee pieninä aloina eri kylissä ja Tornionjokilaaksossa yli 1 % ja asuin-, teollisuus-, yritys- ja liikennealueet vievät 1 % valuma-alueesta.[4][9]

Sivujoet muokkaa

Tengeliönjoki alkaa Pessasaarilta ja se virtaa leveimmillä Lialompolossa yli 700-metrisenä jokena ja laskee sitten Isoon Lohijärveen noin kuuden kilometrin jälkeen. Lohijärven kaakkoispäähän laskee Kuijasjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 351,9 km². Se on Tengelinjoen suurin sivujoki, jonka sivuhaaroja ovat muun muassa Ahvenjoki, Mellajoki, Kivijoki, Kertunjoki, Haukkariivinoja ja Kuusiriivinoja. Lohijärveen laskee etelästä vielä pieni Merijoki, jonka valuma-alue on 27,2 km². Järven länsipää kapenee luusuaksi ja laskee Lihinivana Majamalompolon Paskalahteen.[6][9]

Majamalompoloon laskee pohjoisesta Lumiojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 120,7 km². Se on Majamajärven kaksi kilometriä pitkä laskujoki. Majamajärvee laskee pohjoisesta Torasjoki ja luoteesta Pahtajoki, jonka valuma-aluetta kutsutaan Ajankijoen valuma-alueeksi. Majamalompolo loppuu lounaassa sijaitsevaan lyhyeen Törmäsnivaan, jossa joki laskee Törmöslompoloon. Aivan Törmäsnivan niskalle laskee etelästä Harjusoja, joka laskee jokeen Törmäsjärven vedet. Ojan valuma-alue on 28,2 km² suuruinen.[6][9]

Törmäslompolo aloittaa jatkossa kapeaan jokivaiheen, jossa matkaa Törmäsnivalta Portimojärveen on linnuntietä 11 kilometriä. Matkalla joki laskee pitkän Luonionkosken ja Juopakosken alas ja saapuu Kallivaarassa joenmutkaan, missä Kallijoki yhtyy Tengeliönjokeen. Kallijoen valuma-alueen pinta-ala on 115,6 km² ja sen pääjärvi on Iso Kallijärvi. Yläjuoksulla on vielä Mikkelijoki ja Hosiojoki.[6][9]

Joki saapuu Portimojärveen, jonka Lapinlahteen joki laskee. Samaan lahteen laskee etelästä pieni Sonkajoki, jonka nimi on sen yläjuoksulla Matalajoki. Sen pääjärvenä on Matalajärvi. Sonkajoen valuma-alueen pinta-ala on 24,9 km².[6][9]

 
Tengeliönjoki kuvattuna Aavasaksalta syyskuussa 2007.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h Honka & Pikkupirtti: Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen, 2017, s.13–14
  2. ↑ a b Honka & Pikkupirtti: Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen, 2017, s.50–52
  3. ↑ a b Facta 2001 s. 474
  4. ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu 15.2.2019 (ruotsiksi)
  5. ↑ Tengeliönjoen hyydetulvahaittojen torjuminen Luonion- ja Juopakoskien kunnostamisella 3.12.2001. Lapin ympäristökeskus. Viitattu 25.5.2011. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b c d e f g Miekojärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  7. ↑ a b c Aavasaksa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  8. ↑ Tengeliönjoen valuma-alue (67.9) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.2.2019.
  9. ↑ a b c d e f Suomen ympäristökeskus: Tengeliönjoen valuma-alue (VALUE - valuma-alueen rajaustyökalu), laskettu: 15.2.2019
  10. ↑ Teollisuuden ja kaupan rakennukset 7.4.2004. Lapin ympäristökeskus. Viitattu 30.3.2008.
  11. ↑ Portimokosken voimalaitoksen rakentamisesta Tengeliönjoen raputaloudelle aiheutuneen vahingon korvaaminen 13.12.2005. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 6.4.2008. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Honka & Pikkupirtti: Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen, 2017, s.45
  13. ↑ Ylitornion kunta Kalastajan Maailma. 2002. Fishing Lords. Arkistoitu 21.11.2004. Viitattu 30.3.2008.
  14. ↑ Honka & Pikkupirtti: Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen, 2017, s.47–49

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tengeliönjoki&oldid=21363790”