Teknologinen työttömyys

Teknologinen työttömyys tarkoittaa työttömyyttä, joka aiheutuu teknologian korvatessa ihmistyötä. Ilmiö vaikuttaa sekä yksittäisten työpaikkojen että koko yhteiskunnan tasolla. Sen vaikutus yhteiskuntaan on kiistanalainen aihe. Teknologiselle kehitykselle alttiita (vaarantuneita) työtehtäviä tai ammatteja ovat sellaiset, joissa on rutiininomaisuutta, sillä ne noudattavat toistamiskelpoista kuviota. Toisaalta viimeisimmät tekoälyteknologiat, kuten keskustelubotit kykenevät myös tuottamaan sisältöä, jolloin uudet teknologiat ovat tunkeutumassa syvemmälle inhimillisiä ominaisuuksia vaatineen ihmistyön alueelle. Teknologisesta työttömyydestä puhuttaessa tarkoitetaan usein automaation, robottien ja tekoälyn muodostamaa kokonaisuutta.

Ilmiö

Perinteisen taloustieteen edustajat väittävät, että kokonaisuutta tarkastellen koneen korvaama ihminen voi aina siirtyä jonkin muun tekemättömän työn pariin, tai tehdä töitä tuon koneen huollon, ylläpidon ja kehittämisen parissa. Teknologian oletetaan siis luovan työpaikkoja viemiensä tilalle. Kritiikki puolestaan liittyy muun muassa ajatukseen siitä, että teknologian tarkoitus on vapauttaa ihminen työstä eikä vain palvella taloudellisen edun tavoittelua; sen ei nimenomaan tulekaan synnyttää työpaikkoja, vaan hävittää niitä.

Työpaikkojen häviäminen positiivisena asiana ei sovi totuttuun talouden paradigmaan, jossa ihmisten on voitava tehdä töitä ansaitakseen palkkansa, jotta he voivat toimia kuluttajina ylläpitäen rahan kiertoa, ja siten pitää talouden pyörimässä. Työn hävittäminen kuitenkin täyttää tuottavuusmallin mukaisen tehokkuuden määritelmän, koska työ on panos.

Yhdysvalloissa vain 0,5 prosenttia työvoimasta työskentelee uusilla aloilla jotka ovat syntyneet vuonna 2000 tai sen jälkeen.

Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney varoitti vuonna 2018 että teknologisen kehityksen aiheuttamat joukkotyöttömyys ja palkkojen polkeminen paikoillaan saattavat saada kommunismin kasvamaan sukupolven kuluessa, ja että Karl Marx ja Friedrich Engels saattavat tulla uudelleen ajankohtaisiksi. Tähän vaikuttaa Carneyn mukaan myös se, että osa kansasta hyötyy uusista teknologioista kun taas muut jäävät hyödyistä osattomiksi.

Automaatiolle alttiin työtehtävän yleispiirteitä

Automaatiolle alttiuteen ei niinkään vaikuta se onko työ manuaalista vai valkokaulustyötä, vaan onko se rutiininomaista. Työtehtävät joissa on ennustettava kuvio toistettavia aktiviteetteja soveltuvat koneoppimisen algoritmien opittavaksi. Tekoälyä tutkivan professorin Sebastian Thrun mukaan yksikään toimistotyöpaikka ei ole automaatiolta turvassa.

Alttius automaatiolle vaihtelee suuresti alakohtaisesti.

Oxfordin ja Yalen yliopistojen vuonna 2017 toteuttamassa kyselyssä 352 maailman johtavaa tekoälytutkijaa ennusti, että vuonna 2060 on todennäköistä, että koneet pystyvät silloin suoriutumaan kaikista tehtävistä ihmistä paremmin.

Työn polarisoituminen

Taloustieteilijät ovat huolissaan työn polarisoitumisesta, jossa vaativuudeltaan ja palkkaukseltaan keskitasoinen työ kuten tehdastyö katoaa ja matalan vaativuuden ja palkkauksen työ kasvaa kuten myös korkean vaativuuden ja palkkauksen työ. Tämä tarkoittaa sitä, että toisessa päässä olisi siivoajia ja pikaruokaravintoloiden työntekijöitä sekä toisessa päässä arkkitehteja ja johtohenkilöstöä, eikä välimaata olisi välissä.

Keskiluokan työpaikat syntyivät massatuotannosta ja automaatio siirtää massatuotannon työpaikat historiaan. Siitä seuraa keskiluokan kurjistuminen ja mahdollisesti keskiluokan katoaminen.

Taloustieteilijät tarkoittavat työn polarisoitumisella sitä, että keskiluokan työt häviävät, jolloin myös keskiluokka häviää. Se taas tarkoittaa sitä, että kansalaiset jakautuvat köyhiin ja rikkaisiin, kun välissä ei enää ole keskiluokkaa, kun entiset keskiluokkaan kuuluneet joutuvat vastaanottamaan matalan vaativuuden ja palkkauksen työtä. Samalla se tarkoittaa sitä, että keino saavuttaa korkean vaativuuden ja palkkauksen työ on käymällä yliopistokoulutus. Angus Deatonin mukaan Yhdysvalloissa menee hyvin henkilöllä, joka on suorittanut yliopiston kandidaatintutkinnon. Deatonin mukaan kolmasosalla Yhdysvaltojen kansalaisista menee hyvin ja heillä on yliopistokoulutus. Yliopiston käyneillä palkat ovat myös nousseet, muilla ei.

Vuonna 2019 oli nähtävissä, että Yhdysvaltojen työvoima on teknologian vuoksi jakautumassa kahtia; työ on teknologian vaikutuksesta polarisoitumassa.

Työvoimatarpeen vähentyminen palvelusektorilla

Teollisuuden koneistuminen ja automaatio ovat siirtäneet työ oimaa teollisuudesta palvelualoille. Palvelut ovat työllistäneet ihmisiä viime vuosikymmeninä, koska palveluja on ollut hankalampi koneistaa. Esimerkkejä työpaikkojen häviämisestä myös palvelusektorilta on nähtävissä.

Automaattiset liikennevalot olivat varhaisia ihmistyövoiman korvaajia. Pankkiautomaatit ja verkkopankki ovat syrjäyttäneet pankkivirkailijat, liikennepoliisien määrää on voitu vähentää nopeusvalvontakameroilla ja itsepalvelukassat ja uudet maksutavat vähentävät kassatyöntekijöiden tarvetta. Yksityisen sektorin suurin komponentti on vähittäiskauppa, jossa verkkokauppa ja sen jatkuva kehittyminen on vähentänyt työvoiman kysyntää. Pankkipalveluiden lisäksi myös vakuutuspalvelut ovat siirtyneet suurelti Internetiin. Koulutuspalvelut ovat siirtymässä Internetiin oppimisympäristöinä joissa on videoluentoja ja tehtäviä.

Viranomaisasiat, lakiasiainpalvelut ja kirjanpitopalvelut saattavat muuttua yhä automatisoidummiksi sähköisen asioinnin ja sähköisten allekirjoitusten yleistymisten myötä. Kuljetuspalveluita ja virkamiesten luovuutta vaatimattomia tehtäviä esimerkiksi verohallinnossa saatetaan korvata keinoälyllä.

Verkkokaupan kasvu

Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin. Verkkokaupan kasvuun liittyvät myös varastotyön automaatio ja uudet ratkaisut pakettien kuljetuksessa. Robotti voi kuljettaa paketin kotiovelle.

Kuljetuspalvelut

Liikenteen automaatio itseajavilla autoilla on teknologisen työttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2017 Yhdysvalloissa oli 3,5 miljoonaa kuorma-autonkuljettajaa, joka oli monessa osavaltiossa yleisin ammatti. Laajemmin tarkasteltuna kuorma-autoiluun liittyy 8,7 miljoonaa työpaikkaa, mikä tarkoittaa yhtä työpaikkaa 15 työntekijää kohden Yhdysvalloissa. Rekkakuskit ovat merkittäviä asiakkaita liikenneasemilla, ja rekkakuskien palkkaus on keskiluokkainen. Liikenteen automaatiolla on merkittävät vaikutukset yhteiskuntaan rekkakuskien työllisyyden ja rekkakuskien kulutuksesta riippuvaisten liikenneasemien kautta.

Pikaruokalat

McKinseyn tutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa pikaruokaloiden ja ravintoloiden työntekijöistä korvautuu roboteilla. Vuonna 2017 McDonaldsin entinen toimitusjohtaja Ed Rensi kertoi, että työntekijöiden korvaaminen roboteilla etenee palvelualoilla ja lopulta käytetään robotteja. Robottien käyttöönottoon vaikuttaa työntekijöiden palkkojen lisäksi Rensin mukaan työn liikasääntely, jota hän kuvailee hölynpölyksi.

Vähimmäispalkan korottaminen ja automaatio

Alimman palkkatason korottaminen on suoraan yhteydessä automaation käyttöönottoon, sillä korkeampi työntekijän palkka tekee automaation käyttöönotosta kustannustehokasta.

Kun teknologia on kehittynyt korkealle tasolle ja sen käyttöönottoa estävä tai hidastava tekijä on työntekijöiden matalat palkat, tällöin vähimmäispalkan korottaminen johtaa teknologiseen työttömyyteen, kun automaatioteknologian käyttöönotosta tulee kannattavaa. Tällaisessa tapauksessa vähimmäispalkan korottamisen intentio on auttaa työntekijää, mutta käykin niin että hän joutuu työttömäksi. Vähimmäispalkan nosto koskee vähittäiskauppaa ja palveluita, ja johtaa pankkiautomaattien, pikaruokaloiden tilausnäyttöjen ja kauppojen itsepalvelukassojen yleistymiseen

Vähimmäispalkan nostoa seuraava korvaaminen automaatiolla koskee erityisesti vanhoja, naisia ja mustia. Teknologian korvaama henkilö saattaa olla työllistämiskelvoton tai löytää entistä huonomman työpaikan.

Ansiotuloverokertymän pienentyminen

Teknologisen työttömyyden aiheuttama ansiotulojen romahdus aiheuttaa myös ansiotuloista kerättävien ansiotuloverojen romahduksen.

Etelä-Koreassa vuonna 2017 poistettiin verovähennykset automaatioon investoivilta yrityksiltä. Mediassa politiikkaa kutsutaan maailman ensimmäiseksi robottiveroksi. Politiikan tarkoituksena on paikata ansiotuloverojen menetystä ja täyttää tulonsiirtoihin käytettävää verokirstua ennen massatyöttömyyttä. Etelä-Korean toimenpide on varoitusmerkki tulevasta ongelmasta. Toimenpide on tehty pääasiassa tarkastelemalla verotulojen kehitystä, johon työttömyyden odotetaan tekevän loven. Toimenpide myös hidastaa automaation käyttöönottoa.

Ei ole lainkaan selvää mistä menetetyt verorahat kerätään sitten kun ansiotuloveroista kertyy entistä vähemmän verorahaa. Verorahojen menetys aiheuttaa paineen kerätä verorahat jostakin ja jotenkin. Yleinen ehdotus on, että verotetaan niitä robotteja jotka ovat korvanneet ihmiset työntekijöinä. Robotin määritteleminen on kuitenkin hankalaa. Robotin hankintahintaan lisättävä vero tuottaa kansantaloudelle haittaa, sillä se hidastaa tuottavuuden kasvua.

Arvioita automaation käyttöönotosta

Vuonna 1930 ekonomisti John Maynard Keynes ennusti, että tuotannon tehostumisen ja varallisuuden kasautumisen ansiosta kaikki ihmistyön tulokset voitaisiin pian saavuttaa neljäsosalla siitä vaivasta, joka samaan työhön kului 1930-luvulla, ja jos vain väestönkasvu saataisiin pidettyä kurissa eikä suuria sotia käytäisi, niin 2030-luvulle tultaessa tekninen kehitys lopulta syrjäyttäisi kaikki työntekijät, ja ihmiskunnan elossapysymisen ikivanha ongelma ratkeaisi. Keynes oletti työn katoamisen myötä syntyvän ylimääräisen vapaa-ajan saattavan ihmiset hermoromahduksiin.

Suomessa ETLA ennusti 2014 että joka kolmas työpaikka Suomessa katoaa tietotekniikan kehittymisen takia. Puolestaan monimutkaista ajattelua, etiikkaa, moraalia ja ihmisten välistä viestintää vaativat työt lisääntyvät kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä vuoteen 2033 mennessä. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa.

Martin Ford, ohjelmistoyrittäjä ja kirjailija, ennusti The Washington Post -lehdessä työttömyyden nousevan 75 prosenttiin vuosisadan loppuun mennessä. Hänen mukaansa uudet työpaikat syntyvät vain digitaalisille aloille, kun robotit korvaavat ihmiset eri aloilla ja ihmiset vain ohjaavat ja ohjelmoivat robotteja ja muita koneita.^{lähde tarkemmin?}

Työtehtävät, jotka työllistivät 47 % yhdysvaltalaisista vuonna 2010 arvioitiin mahdollisesti katoaviksi 10–20 vuoden sisällä.

PwC:n tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa alttius automaatioon on 38 prosenttia. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa alttius automaatiolle on 47 prosenttia. Automaatio iskee kaikkein voimakkaimmin kehittyvissä maissa. Kehittyvissä maissa alttius työpaikkojen automaatioon on jopa 85 prosenttia.

CB Insightsin tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa on 10,5 miljoonaa työpaikkaa jotka ovat korkessa riskissä tulla älykkäiden robottien ja tekoälyn korvaamiksi.

Forrester Researchin tutkimuksen mukaan 2016–2025 Yhdysvalloissa automaatio hävittää 22,7 miljoonaa työpaikkaa. Forresterin mukaan kustannusten pudottamispaine antaa yrityksille aihetta katsella robottien suuntaan. Yritykset pelkäävät uusien yritysten digitaalisten vaihtoehtojen nakertavan niiden perinteisiä arvoketjuja. Yritykset kääntyvät digitalisaation ja automaation puoleen kilpaillakseen paremmin.

McKinseyn tutkimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä automaatio voi hävittää 236 miljoonaa työpaikkaa Kiinassa.

Perustulo ratkaisuna teknologiseen työttömyyteen

Pääartikkeli: Perustulo

Elon Muskin mukaan automaatio/robotit työntävät ottamaan käyttöön perustulon. Muskin mukaan työpaikkojen menetykset tulevat olemaan niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön. Perustuloa ovat esittäneet ratkaisuksi myös Facebookin Mark Zuckerberg ja miljardööri Richard Branson.

Taloustieteilijä Joseph Stiglitz pitää perustuloa teknologisen työttömyyden ratkaisuna, mutta painottaa että perustulo ei ole kokonaisvaltainen ratkaisu teknologiseen työttömyyteen.

Yuval Noah Hararin mielestä on ongelmallista että perustulo on kansallinen ratkaisu. Hararin mukaan automaatiovallankumouksen myötä teknologisesta työttömyydestä kärsivät eniten matalamman tulotason maat, kuten Honduras tai Bangladesh. Hararin mukaan vain rikkailla mailla on varaa perustuloon, ja rikkaiden ja köyhien maiden ero tulee kasvamaan.

Perustulo ei ratkaise ihmisen elämän tarkoitukseen, sosiaaliseen statukseen ja omaan identiteetiin liittyviä ongelmia. Tähän asti työpaikat ja työ ovat tarjonneet ihmisille juuri näitä asioita. Teknologinen työttömyys ja perustulon varassa eläminen saattavat aiheuttaa ihmisille eksistentiaalisen kriisin.

Katso myös

• Jälkikapitalistinen yhteiskunta

Kirjallisuutta

• Brynjolfsson, Erik & McAfee, Andrew: The Second Machine Age: Work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies (2014)
• Ford, Martin. Rise of the Robots
• Kaplan, Jerry. Humans Need Not Apply
• Benanav, Aaron: Automation and the Future of Work (2021)