Tavinsalmi
Tavinsalmi on Kuopiossa entisen Maaningan kunnan alueella sijaitseva kylä, sekä Kuopion pitäjän entinen nimi. Nimi on peräisin 1442 perustetun Juvan seurakunnan alueella sijainneen Maaningan kylän Tavinsalmelle 1545 valmistuneesta kuninkaankartanosta. Pohjois-Savon asutuksen vanhin osa on peräisin 1470- tai 1480-luvulta. Kuninkaankartano perustettiin uudisasutuksen valvonta- ja hallintokeskukseksi, ja se oli myös turvana idästä tulevia hyökkäyksiä vastaan. Tavinsalmen kuninkaankartanon tuli näiden lisäksi toimia myös maatalouden mallitilana seudun asukkaille.[1]
Tavinsalmen kuninkaankartano rakennettiin 1543–1545.[1] Asuinrakennuksen tarkkaa sijaintia ei ole voitu määritellä. Se sijaitsi kuitenkin todennäköisesti Pieni ja Suuri Ruokovesi -nimisten järvien välissä sijaitsevassa Hussolansaaressa, jonne se on sijoitettu useissa kartoissa, vesireitin länsipuolelle.[1] Perimätieto liittää saaressa sijaitsevan rakennuspohjan kuninkaankartanoon, mutta kun Turun yliopiston kulttuurin tutkimuksen laitos suoritti alueella kaivauksia vuonna 1997, jäänteiden osoittettiin olevan aikaistaan 1700-luvulta.[2]>
Kuninkaankartanon perustamisen aikoihin alueen asutus oli jo niin vakiintunutta, että kuningas suostui Tavinsalmen hallintopitäjän perustamiseen vuonna 1547. Uudesta pitäjästä muodostettiin myös oma käräjäkuntansa, jonka ensimmäiset käräjät pidettiin 1549. Tavinsalmen ensimmäisenä voutina toimi Smålannista saapunut, Olavinlinnassa ansiokkaasti palvelusaikansa suorittanut ammattisotilas Per Jöhnsson, jonka nimi muuntui paikallisväestön kielikylvyssä Smollanin Per’iksi eli Per Smolanderiksi.
Kun Turun kirkkoherra Knuut Juhonpoika ja Mikael Agricola pitivät Savossa piispantarkastuksen, he ehdottivat kappelin rakentamista Kuopionniemelle 1549. Uusi kirkkopitäjä, jonka alue oli sama kuin hallintopitäjän, sai ensimmäisen pappinsa 1552.
Sekä kirkkopitäjästä että hallintopitäjästä käytettiin aluksi Tavinsalmi-nimeä. Alueen asutuksen painopiste siirtyi vähitellen Kuopionniemelle, jossa sijaitseva kirkko vielä lisäsi seudun tärkeyttä. Tavinsalmi-nimi jäikin vähitellen pois käytöstä ja alueen nimeksi tuli Kuopion pitäjä.
Lähteet muokkaa
- Sopanen, Paavo: ”Maalaiskunnan alueesta, rajojen muutoksista ja asutuksesta”. Teoksessa Kuopion pitäjän kirja, s. 23–24. Toim. Antti Rytkönen. Kuopion kaupunki, 1975.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Mykkänen, Olavi: ”Tavinsalmen hallintopitäjä ja kuninkaankartano”. Teoksessa Tavinsalmen kuninkaankartanosta Käärmelahteen – Kotiseutukirja ja historiikki Maaningalta Haapamäen, Kinnulanlahden, Käärmelahden ja Tavinsalmen kylistä, s. 14–59. Toim. Seppo Sarlund. Sinikivi-työryhmä, 2003. ISBN 952-91-6431-9.
- ↑ Arkeologiset hankkeet: Kuopio, Tavinsalmi, Hussolansaari, Asuinpaikan kaivaus 1997 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.9.1999. Museovirasto. Viitattu 29.1.2012.